Sini Helminen: Kunnes kuolen

Koskaan ennen en ole pelännyt

pistettä

.

  

  

Arvostelukappale

Lukuhaasteissa: Sykähdyttävä säeromaanihaaste: Kirjagramista bongattu

  

Sini Helmisen uunituore, dystooppinen säeromaani (ehkä jopa ensimmäinen laatuaan, Alone kun ei ole tyylipuhtaasti dystooppinen) Kunnes kuolen on nopealukuinen, ajatuksia herättävä ja yllättävä. Sen kieli on tenhoavaa esitellessään kiehtovan, joskin kohtalaisen raadollisen maailman - kuinka paljon voikaan mahtua lyhyeen sivumäärään ja ilmavaan tekstiin.

  

Auguuri-algoritmin avulla pystytään laskemaan jokaisen ihmisen elinaika ja kuolinpäivä tatuoidaan otsaan varhaisessa lapsuudessa kaikkien nähtäväksi. Ihmiset on jaettu kolmeen ryhmään, nuorena kuoleviin päiväperhosiin, perenniaaleihin, joilla on normaalin mittainen elämä, sekä metusalemeihin, jotka elävät kolminumeroisen summan vuosia. Aani, tarinan kannalta vähemmän yllättävästi, kuuluu ensimmäiseen ryhmään, elinvuosia hänellä on luvassa vain 17.

  

Vain vähän aikaa elävät jakavat mielipiteet: miksi heihin pitäisi tuhlata rajallisia resursseja, esimerkiksi koulussa käyminen koetaan heille tarpeettomana, koska ennen aikuisikää kuolevat eivät ehdi maksaa velkaansa takaisin valtiolle ja laittaa taitojaan käyttöön. Toisaalta pohditaan, pitäisikö heillekin turvata tavallinen nuoruus. Tämä on etenkin nykyisen hallituksen rikottujen koulutuslupausten aikana varsin puhuttelevaa.

   

Arvosana:

      

Takakannesta:

Mitä jos päiväsi olisivat luetut jo syntymästäsi saakka?
  
Kunnes kuolen on dystooppinen säeromaani, jossa Sarah Crossan kohtaa Adam Silveran. Kuolemanpelko saa paljaan ja rehellisen asun sen pakahduttavilla riveillä. Nuorille ja nuorille aikuisille suunnattu tarina löytää valon pilkahduksia sieltä, missä kaikki näyttää pimeältä.
  
Aani on tiennyt aina, että hän tulee kuolemaan seitsemäntoistavuotiaana. Hän elää maailmassa, jossa ihmisen kuolinpäivä pystytään laskemaan ennalta ja päivämäärä tatuoidaan jo pikkulapsena otsaan. Aani yrittää keskittyä kouluun, tanssiin ja parhaan ystävän Outan kanssa hengailuun. Hänen ei kuitenkaan anneta unohtaa. Turvallisessa arjessa on särö, joka muuttuu railoksi.
  
Aani joutuu kokemaan, ettei hänen elämänsä tai edes hänen ruumiinsa ole hänen omassa hallinnassaan. Yhteiskunta vieroksuu lyhytikäiseksi ennustettuja päiväperhoja, joiden arvaamattomuus aiheuttaa pelkoa.
  
”Lohduksi yksinäisille, häpeäville ja pelokkaille.” – Kirsti Kuronen
  
Sini Helminen on syntyjään hollolalainen kirjallisuustieteen maisteri, lasten ja nuorten erikoiskirjastonhoitaja ja kirjavinkkari. Häneltä on aiemmin ilmestynyt kotimaisesta mytologiasta ammentava Väkiveriset-sarja, jonka avausosa Kaarnan kätkössä oli Kuvastaja-ehdokkaana, sekä Lujaverinen-trilogia, joka on ollut sekä Topelius- että Kuvastaja-palkintoehdokkaana. Hän on innokas lukemisen puolestapuhuja ja pitää myös nuortenkirjallisuuteen keskittynyttä For YA -youtubekanavaa.

  

158 sivua, Myllylahti 2024

  

Samankaltaista luettavaa:

• Adam Silvera: Lopussa molemmat kuolevat

Syyskuun luetut

  

Syyskuu oli tällä kertaa kovin kahtiajakoinen kokemus: toisaalta nautin suuresti alkavasta ruskasta ja viilenevästä säästä, mutta samaan aikaan kärsin lukujumista, kiitos parin lehteen kritisoitavan teoksen. Jumittelun takia minulla jäi myös vetämäni lukupiirin kuukauden kirjana ollut TJ Klunen Kuiskailevan oven alla kesken. Jospa joskus tulevaisuudessa olisi parempi lukufiilis ja kokeilen sitä uudelleen.

  

Luin silti kuukauden aikana 22 teosta, joskin keskiarvoksi luetuille muodostui 3,34, eli aika monta teosta sai vain yhdestä kolmeen tähteä. Kuukauden parhaat lukuhetket tarjoilivat kirjoista Kunnes kuolen, Miekkasieppari ja The Deepest Breath, sekä sarjakuvista Your Letter, Eden, Orange 2, Replay, Homebody ja Becoming Who We Are.

  

Kaikki syyskuussa luetut: (4543 sivua)

• Christopher Lincoln: The Night Librarian
• Audrey Niffenegger: The Night Bookmobile
• Meg Grehan: The Deepest Breath
• Cassandra Clare: Miekkasieppari
• Emilia Laatikainen: Ei ois susta uskonu
• Tim Probert: Lightfall 2) Linnun varjo
• Ichigo Takano: Orange 2
• Hyeon A. Cho: Your Letter
• Mirion Malle: So Long Sad Love
• Theo Parish: Homebody 
• Sammy Lisel & Hazel Newlevant: Becoming Who We Are - Real Stories About Growing Up Trans
• Emmi Valve: Polte
• Doug Wagner & Doug Dabbs: Klik Klik Boom
• Sini Helminen: Kunnes kuolen
• Ichigo Takano: Dreamin' Sun 1
• James Tynion IV, Tate Brombal & Isaac Goodhart: The Oddly Pedestrian Life of Christopher Chaos 1
• Jay Baruchel, Van Jensen & Alessandro Micelli: Tear Us Apart
• Christopher Sebela, Marc Laming, Alain Bismut & Abel Ferry: Eden
• Jordan Mechner: Replay - Memoir of an Uprooted Family
• Maria Matinmikko: Valohämy - Taide, maisema ja maailmanloppu

  

Syyskuun lopussa päättyi myös Sykähdyttävä säeromaani -haasteeni. Luin siihen yhdeksän teosta, eli yhden jokaiseen kohtaan. Lukuhaasteet eivät kuitenkaan pääty tähän, vaan heti perään alkoi Halloween-lukuhaaste, ensimmäistä kertaa historiansa aikana bingon kera! Ja kuukauden viimeisenä viikonloppuna on luvassa myös lukumaraton, varaa siis 25.-27.10. lukemiselle. 

  

  

Lokakuun lukupinossa:

• Travis Baldree: Legendoja ja latteja
• Nicolas Binge: Nousu
• Max Brallier & Douglas Holgate: Maailman viimeiset tyypit 9) Hirviöulottuvuus
• Fran Hart: The Other Ones
• Mervi Heikkilä: Ängelmä 3) Pelkola
• Siri Kolu: Hohtavat
• Siri Kolu: Hereiset 3) Päivän päätös
• Åsa Larsson, Ingela Korsell & Henrik Jonsson: Pax 9) Painaja
• Ian Mark: Hirviönmetsästyksen opas aloittelijoille
• Elle McNicoll: Like a Charm
• Ashley Poston: Geekerella
• Anica Mrose Rissi: Karmiva kuurupiilo ja muita kauhukertomuksia
• Mats Strandberg: Risteily 
• Maria Turtschaninoff & Peter Bergting: Mantikora
• Melissa Welliver: Soulmates and Other Ways to Die

  

Halloween-lukuhaaste (1.-31.10.2024)

  

Älkää huoliko, en ollut unohtanut tätä itselleni vuoden tärkeintä lukuhaastetta. Niinpä fanfaarien kanssa ilmoitettakoon, että Halloween-lukuhaaste järjestetään jo yhdeksännen kerran! Tänä vuonna mukana on myös bingo, johon voi kerätä rasteja haluamallaan tyylillä. Tulkita voi siis joko kirjaimellisesti, esimerkiksi, että kirjalla on musta kansi tai kirjan somepostauksen kuvasta löytyy haluttu elementti, kuten kurpitsa. 

  

Haaste kestää koko lokakuun ja sen aikana luetaan mitä vain teemaan sopivaa eli esimerkiksi teoksia, joissa on noitia, ihmissusia, vampyyreitä, zombeja tai kummituksia, tarina sijoittuu syksyyn tai Halloweenin aikaan, tai kirja aiheuttaa kylmiä väreitä (tähän sopivat mm. kauhu, historia, dystopia kuin dekkaritkin ja miksei jopa chick lit). Jokainen voi siis itse määritellä, miten luettu kirja sopii teemaan. 

  

Jos siis kiinnostuit haasteeseen osallistumisesta, kommentoi tämän postauksen alle, niin tiedän, että olet mukana. Somessa voi käyttää aihetunnisteita #halloweenlukuhaaste ja #halloweenlukuhaaste2024. Tägääthän Instagramissa minut mukaan postaukseen, koska muutoin en näe kaikkia kuvia!

  

  

🍁 👻 🍁 Tervetuloa mukaan! 🍁 👻 🍁

Elokuun luetut

  

Elokuu on aina ihanaa aikaa vuodesta: kesän kuumuus on väistymässä viileään, värikkääseen syksyyn. Etenkin viimeisen viikon ajan säässä on ollut selkeitä syksyn merkkejä ja se saa minut aina elämään voimakkaammin. Kuukauteen mahtui myös taiteiden yö ja kansainväliset markkinat, joita kävin itsekin ihmettelemässä. 

  

Lempivuodenajan läheneminen antaa myös virtaa lukemiseen ja kuukauden aikana luinkin 26 teosta, joista sarjakuvaa oli 18,  kuusi lanua, kaksi säeromaania ja yhden selkokirjan, englanniksi luin 18 teosta ja kotimaisia seitsemän. Syyskuussa päättyy vetämäni säeromaani-lukuhaaste, joten ajattelin vetäistä sen kunniaksi vielä muutaman teoksen. 

  

Parhaat lukuhetket tarjoilivat sydämen sulattava Monotone Blue, kiehtova Tyttö ja korppi, yllättävä lukupiirikirja Suon villi laulu, samaistuttava Starfish, koukuttava Villains Are Destined to Die 1 ja Twilightia muistuttava Liekki.

  

Kaikki elokuussa luetut (6178 sivua) 

• Lisa Fipps: Starfish
• Titta Kemppainen: Vuosi joka katosi
• Taina Niemi: Ämpärikesä
• Lewis Hancox: Escape From St. Hell - My Trans Teen Life Levels Up
• Inio Asano: Nijigahara Holograph
• Naoya Matsumoto: Kaiju No. 8, Vol. 1
• Päivi Tuulikki Koskela & Hanna Kenakkala: Ympäristöseikkailu 4) Koodinimi susi
• Haro Aso: Alice in Borderland 1
• Jazmine Joyner & Anthony Pugh: Devour
• DC Pride: Better Together
• Rick Remender & Max Fiumara: The Sacrificers 1
• Riley Redgate: Alone Out Here
• Silja Sillanpää & Pasi Pitkänen: Ouroboros - Sateenkaarikäärme
• Sara Varon: Robot Dreams
• Anne Muhonen: Tyttö ja korppi
• Nagabe: Monotone Blue
• Monzusu: My Brain is Different - Stories of ADHD and Other Developmental Disorders
• Mairghread Scott & Pablo Túnica: Sea Serpent's Heir 1: The Pirate's Daughter
• Ichigo Takano: Orange 1
• Masashi Tanaka: Gon 1
• Saija Ketola: Pari suhdetta
• Sophie Burrows: Crushing
• Rachel Smythe: Lore Olympus 2
• Delia Owens: Suon villi laulu
• SUOL & Gwon Gyeoeul: Villains Are Destined to Die 1
• Tittamari Marttinen: Tähdet syntyvät sattumalta
• Sophie Jordan: Liekki

  

Helmet-lukuhaasteessa suoritetut kohdat: (luettu 35/50) 

4. Kirjassa on presidentti - Riley Redgate: Alone Out Here 

12. Lastenrunokirja - Lisa Fipps: Starfish 

  

  

Syyskuun lukupinossa:

• Cassandra Clare: Miekkasieppari
• Shari Green: Missing Mike
• Meg Grehan: The Deepest Breath
• TJ Klune: Kuiskailevan oven alla
• Aino Leppänen: Luk(i)ossa tokalla
• S.K. Rostedt: Kahden veren tytär
• Tittamari Marttinen: Toinen sadetta, toinen tuulta
• Jasmine Warga: Other Words for Home

Lastenkirjalauantai | Poika ullakolla, poika kellarissa & Ouroboros: Sateenkaarikäärme

"- Onko tämä unta vai totta? Lex ihmetteli. 

Sekä että. Parhaat unet usein ovat."

  

   

Arvostelukappale

Salla Simukka on tasaisen varma kirjoittaja, eikä siis ollut yllätys, että hänen uusi lastenkirjansa Poika ullakolla, poika kellarissa oli mainio lukupala. JP Ahosen kuvitus oli myös ihastuttavan dynaaminen.

Maxista alkoi tuntua, että talossa oli jotain kummallista. Ehkä jokin salaisuus, joka hänen pitäisi selvittää. (s. 41)

Max ja Alexis elävät eri maailmoissa - kirjaimellisesti. Heidän todellisuutensa ovat kokonaan erillisiä maailmakaikkeuksia, toisia ulottuvuuksia. Poikien perheet muuttavat tahoillaan kovin samannäköiseen taloon ja pian uudessa kodissa alkaa tapahtua kaikenlaista outoa. Molemmat pojat löytävät oven, jonka karmissa on X-merkki. Kun he kulkevat noista ovista, he pääsevät toistensa maailmoihin. Pian poikien todellisuudet alkavat vuotaa toisiinsa ja pojat pelkäävät, että heidän ystävyytensä tuhoaa molemmat maailmat.

Simukan satumainen teos on hurmaavaa, aivoissa kutkuttavaa suomikummaa 9+ lapsille, mutta tämän parissa viihtyy varttuneempikin lukija (tämä on oivallinen teos vaikkapa lukujumin selättäjäksi).

- Siinä kaupungissa, jossa me asuttiin aiemmin, asui tosi tyhmiä ihmisiä, hän sanoi lopulta. 

- Millä tavalla tyhmiä? 

- Heidän mielestään äiti oli vääränlainen. Tai koko meidän perhe. Isä ja veljet on iholtaan vaaleita. Äiti on tummempi. Ja minä ja pikkusiskot jotain siltä väliltä. Niiden tyhmien ihmisten mielestä vain samanväriset ihmiset voivat olla samaa perhettä, Max selitti. (s. 107)

Arvosana:

      

Takakannesta:

Mitä tekisit, jos löytäisit kotitalostasi salaisen huoneen?

  

Jännittävä ja koskettava lastenromaani kahdesta pojasta, jotka asuvat samassa talossa mutta eri todellisuuksissa. Voiko ystävyys ylittää maailmoja erottavan rajan?

  

10-vuotiaan Alexiksen perhe muuttaa taloon, josta hän saa unelmiensa ullakkohuoneen. Niin ikään 10-vuotiaan Maxin perhe muuttaa taloon, jossa häntä odottaa upea kellarihuone. Pian pojat huomaavat, että heidän kotitaloissaan on jotain omituista: Alexis kuulee ääniä talon alta, vaikka heillä ei ole kellaria. Maxin korviin kantautuu soittoa ullakolta, vaikka siellä ei ole ketään.

  

Kun pojat viimein kohtaavat, heille käy selväksi, että vain he kaksi pystyvät öiseen aikaan vierailemaan toistensa maailmoissa. Mutta vaarantaako heidän ystävyytensä kaiken, kun maailmat alkavat sekoittua toisiinsa?

  

192 sivua, Tammi 2024

   

Luettu myös täällä: Kirjavinkit, Kirjojen keskellä, Luova ruho

  

*****

  

"Aivan kuin olisin päätynyt keskelle fantasiaelokuvaa."

    

  

Arvostelukappale

Silja Sillanpään kirjoittama ja Pasi Pitkäsen upeasti kuvittama vauhdikas varhaisnuortenkirja Sateenkaarikäärme aloittaa kiehtovan Ouroboros-sarjan. Tämä ensimmäinen kirja päättyi niin kiinnostavaan cliffhangeriin, että täytyy kyllä lukea, minkälaiseen seikkailuun hahmot päätyvät seuraavaksi.

  

12-vuotias Kivi lähtee etsimään äitiään, kun hänestä huolehtineet isovanhemmat haetaan hoitokotiin. Hän päätyy maanalaiseen käärmejunaan, jonka maailma on kuin sekoitus Snowpierceriä ja Liisan seikkailuja Ihmemaassa. Junan asemalla Kivi tapaa hieman itseään vanhemman tytön, Ofidian (lyhyemmin Dian), joka opastaa häntä erikoisen junan maailmaan. Kivillä on mukanaan lemmikkikäärmeensä Niji ja valokuva äidistään lapsena.

Löytyykö äiti junasta? Keitä ovat katastrofaatit, eskapistit ja visionäärit? Se selviää lukemalla kirjan.

Kesti silti hetken ennen kuin silmäni avautuivat. (Oletko kuullut sellaista sanontaa? Se tarkoittaa, että kuvaannollisesti näkee jonkin asian ensimmäistä kertaa, ymmärtää viimein jonkin asian.) (s. 120)

Sillanpäällä on jännittävä tapa kirjoittaa hahmonsa kommentoimaan neljättä seinää rikkoen. Kivi selittää lukijalle niin isoisänsä käyttämiä sanontoja kuin mitä cliffhanger tarkoittaa, kehottaa skippaamaan ällöttävän kohdan ja kertauksen viime aikaisista tapahtumista kuin suoratoistopalvelussa konsanaan. Isona plussanaa yhdessä lauseessa mainitut muunsukupuoliset hahmot!

  

– Sun iho on tuollainen... juuri luodun käärmeennahan värinen. Kalpea. Mutta pilkullinen. Pilkkujen väri on... raaka persikka. 

– Persikkapilkkuja kuolleessa nahassa. Siellä päin, mistä minä olen kotoisin, ei ole tapana kommentoida ihmisten ihonväriä. Sitä pidetään epäkohteliaana, sanoin. (s. 91)

    

Arvosana:

    

Takakannesta:

Uusi mysteerisarja alkaa!

  

Lumoava tarina vie lukijansa maan alla kulkevan salaperäisen käärmejunan kyytiin. Taidokkaan tekijäkaksikon fantastinen sarja on täynnä kihiseviä salaisuuksia, joiden selviämistä odottaa henkeään pidätellen!

  

12-vuotias Kivi asuu isovanhempiensa luona matelijakaupan yläkerrassa. Kun vanhukset viedään hoitolaan, karkaa Kivi lemmikkikäärmeensä Nijin kanssa etsimään maan nielemää äitiään. Kivi päätyy rautatieasemalle, jonne matelee riimuin koristeltu käärmejuna. Alkaa huimaava seikkailu, jonka aikana Kivi joutuu pohtimaan, milloin todellisuus muuttuu tarinoiksi ja tarinat totuudeksi.

  

Maanalainen juna vaunuineen kuhisee taikavoimaisia käärmeitä, riimumerkkejä ja mysteereitä – ja luo nahkansa tarinan edetessä aina uudelleen. Oppaakseen Kivi saa teini-ikäisen, tuittupäisen Dian. Mutta onko tähän luottamista? Taikka Boaan, junan pistäväkatseiseen johtajaan?

    
256 sivua, WSOY 2024

   

Luettu myös täällä: Lastenkirjahylly, Luova ruho