tiistai 24. tammikuuta 2012

Cecelia Ahern: Mitä huominen tuo tullessaan

Älä pidä mitään itsestään selvänä
   
   
Takakannesta:
Tamara Goodwin on aina saanut kaiken haluamansa. Äveriään perheensä kartanossa hänellä on käytössään yksityisranta, valtava valikoima merkkivaatteita ja ylellinen huone kylpyhuoneineen. Tamara on tottunutelämään hetkessä haaskaamatta ajatustakaan huomiselle. Kun perheen isä kuolee äkillisesti ja jättää jälkeensä valtavat velat, Tamaran ja hänen äitinsä on myytävä koko omaisuutensa ja muutettava maalle sukulaisten luokse. Vaatimattomassa mökissä Kilsaneyn linnan varjossa majaileva tyttö kaipaa takaisin Dubliniin. Tamara herää horroksestaan, kun paikkakunnalle pysähtyy kirjastoauto. Siellä hänen silmiinsä osuu salaperäinen kirja: Nahkakannessa ei lue kirjan eikä kirjailijan nimeä, ja sivunt on suljettu kullanvarisellä lukolla. Tamaran on pakko saada lukko auki. Kun sitten kirjan tyhjyyttä ammottavat sivut alkavat täyttyä kuin itsestään, Tamaralle aukeaa uusi maailma, jossa myös tulevaisuudella on sijansa.

Tämä oli ensimmäinen Ahernilta lukemani kirja, isosiskoni on lukenut ja suositellut mm. P.S. Rakastan sinua (jonka olenkin moneen kertaan leffana katsonut, nenäliinapaketin kanssa). Aluksi kesti hetken päästä sisälle kirjan maailmaan ja tyyliin. Ahern kirjoittaa varsin miellyttävällä tavalla, kuvailee rikkasti mitä hahmot näkevät ja ajattelevat.
    
Periaatteessa tämä on nuorten kirja. Päähenkilö Tamara on 16-vuotias ja minua muutaman vuoden vanhempi Ahern on onnistunut hyvin kuvaamaan juuri tuon ikäisen tytön sielunmaailmaa. Ainoa miinus on kirjan loppu, jossa ei paljastettukaan oikeastaan mitään maagisen kirjan alkuperästä. Silti voin kevyesti suositella kaikille, joille kolahtaa maaginen realismi (käytän tätä termiä laajemmin kuin Wikipedia), nuoret ja heidän ongelmansa (sekä niistä pääseminen), hauskat sivuhenkilöt ja laadukas kirjoittaminen.
  
En olisi yhtään yllättynyt, vaikka minua kohti olisi laukannut hevosia selässään haarniskapukuisia, miekkaa heiluttavia miehiä. Paikka huokui historiaa ja kuhisi menneisyyde haamuja, ja nyt minä olin täällä, taas yksi uusi ihminen valmiina aloittamaan oman tarinansa. Puut olivat nähneet sen kaiken, mutta siitä huolimatta ne olivat kiinnostuneita minusta, ja kun ilman halki puhalsi kevyt kesäinen tuulenvire, lehdet suhisivat toisilleen kuin juoruilevat suut. Ne eivät kyllästyneet koskaan seuraamaan jälleen uuden sukupolven matkaa. (s.49)
 
Rakkautta ei tästäkään puutu. Lisäksi soppaan on keitetty mukaan nunnia, kirjastoauto, teini angstia, juonittelua, sattumia, suoraa puhetta, mokailua, katumusta, onnettomuuksia ja suurta surua. Salaisuuden verhot raottuvat kuin sipulin kerrokset ja päästävät lukijan yhä syvemmälle tähän erikoiseen maailmaan, joka ottaa näyttämökseen vanhan linnan tilukset. Luen kyllä ehdottomasti lisääkin Ahernin kirjoja, edellä mainitun P.S. Rakastan sinua lisäksi varmaankin nyt keväällä ilmestyvän Tyttö peilissä.

Arvosana:
Tyylilaji: nuoret, maaginen realismi
           
Samantyylisiä kirjoja: Mari Strachan: Hiljaisuus soi h-mollissa, Meg Rosoff: Poikkeustila, Lauren Oliver: Kuin viimeistä päivää
           
Suomentanut: Terhi Leskinen, 415 sivua, Gummerus 2010
        
Alkuperäinen nimi: The Book of Tomorrow
        
Kirjasta muualla: Humisevalla harjulla, Vinttikamarissa, Sivujen viemää, Le Masque Rouge, Sivupiiri, Kirjakammari

1 kommentti:

  1. Hienoa, että jotakuta muutakin jäi häiritsemään maagisen kirjan alkuperän selittämättä jättäminen! Onhan kirjan nimi sentään The Book of Tomorrow, pitäisihän noin selvä asia kertoa... Mutta muuten kyllä pidän Ahernin kirjoista, suosittelen lukemaan. (:

    VastaaPoista