tiistai 4. helmikuuta 2014

10 haastavaa kysymystä

Kirjallisena Minna haastoi minut vastaamaan kymmeneen kiperään kysymykseen. Aiheet pyörivät toki kirjallisuuden ympärillä.
   
1. Millainen lukija olet?
Tähän voisi vastata niin monella eri tavalla.
  • Olen paleleva lukija, kääriydyn aina lukupeiton alle. 
  • Olen urautunut lukija, luen mielelläni tuttuja genrejä ja usein myös tutuilta kirjailijoilta (mutta välillä osaan yllättää itseni aivan rilaisen teoksen parista). 
  • Olen hidas lukija, ainakin minusta tuntuu siltä. Onko minuutti/sivu, 50 sivua/tunti sitten miten nopea verrattuna muihin, en osaa sanoa. 
  • Olen tunnelma lukija, nautin teoksesta, jonka kaunis kieli ja kielikuvat lumoavat. Nautin luontokuvauksista. Usein olotilani vaikuttaa kirjan tunnelmiin ja siihen, miksi ja milloin, sekä mihin teokseen tartun. 
  • Olen hamstraava lukija, haalin ympärilleni enemmän kirjoja kuin minulla on aikaa lukea niitä.
  
2. Kuulutko lukupiiriin tai muuhun kirjoista keskustelevaan yhteisöön? Miksi tai miksi et?
Kuulun. Perustin viime syksynä kahden kirjallisuudenopiskelija ystäväni kanssa oman lukupiirimme. Tapaamme kerran kuukaudessa. Tavoitteenamme on lukea poikkitieteellisessä seurassa, vaikka tällä hetkellä suurin osa osallistujista onkin omasta kulttuurialan ainejärjestöstämme.
   
3. Fiktiivinen kirjasto, joka on jäänyt mieleesi?
Harry Pottereissa esitetty kirjasto on varmasti yksi muistorikkaimmista. Vanhat taikuutta käsittelevät kirjat ja kiellettyjen kirjojen osasto lumoavat.
   
Kuva: Harry Potter Wiki
4. Millainen on ihanteellinen kirjakauppa?
Siisti, valoisa, järkevästi genreittäin aakkostettu, laajavalikoimainen (niin uudempaa kuin vanhempaakin aineistoa), edullinen. Ihanteellisessa kirjakaupassa olisi myös kahvila tai lukunurkkaus, jonne voisi mennä lukemaan kirjoja, joko juuri ostettuja tai sitten mahdollista laukkukirjaa, jonka on ottanut mukaansa.
 
5. Minkä romaanin miljöössä tahtoisit seikkailla?
Vaikka nautinkin dystopiakirjojen lukemisesta, niiden esittämät miljööt ovat kuitenkin joko niin aikeita tai jollain tavalla vinksahtaneita, en sellaisessa tahtoisi vierailla. Fantasiamaailmatkin ovat usein hiukan epävakaita, kun eri kansat taistelevat toisiaan vastaan. Water Moersin Uinuvien kirjojen kaupunki kuulostaa jokaisen bibliofiilin unelmakohteelta. Ainakaan jännittävistä tilanteista ei olisi pulaa. Toinen paikka, tai oikeastaan aika, on Diana Gabaldonin Matkantekijä-sarjassa esitetty 1700-luvun Skotlanti. Skotlantiin täytyy päästä viimeistään häämatkalle.
   
6. Kirjailija, jonka tahtoisit tavata?
Kotimaisista ainakin Magdalena Hai ja Anu Holopainen.
  
7. Jos elämäsi olisi romaani, mikä sen nimi olisi?
Omituinen höpöttäjä.
 
8. Lempilukuasentosi?
Luen paljon kirjoja sängyssä, ennen nukkumaanmenoa, eli selällään ja nyt kun omistan lukutuolin, vaihteen asentoa tuolin sallimissa rajoitteissa.Yleensä istun tuolissa poikittain, jalat roikkuvat käsinojan yli. Tarvitsisin jalkarahin.
  
9. Kirja, joka on jäänyt kesken?
Monikin. Yksi parhaiten mieleen jääneitä keskeytyskokemuksia on J.R. Wardin Pimeyden rakastaja. Jotenkin en lumoutunut siskoni lailla teokseen. Kaunis kansi lupailee hyvää, mutta sisältö jätti kylmäksi. Kieli ja etenkin muka leikittelevät nimet tökkivät ja en löytänyt näistä vampyyreistä mitään eroottista. Luin muistaakseni 50+ sivua.
  
10. Kirja, johon palaat aina uudestaan?
Nuorempana luin useinkin kirjoja uudelleen, nyt en enää ehdi, kun lukemattomiakin on niin paljon. Joistakin teoksista on jäänyt todella vahva kokemus, etenkin lukiossa luetuista. Näitä uudelleen lukemisen kestäviä ihanuuksia (joihin palaan aina muistoissani) ovat mm. Garth Nixin Sabriel, Colin Thompsonin Uusi Eeden, Marianne Curleyn Aikavartio-sarja, Sylvia Louise Engdahlin Lumotar, Anu Holopaisen Sonja-sarja, Diana Wynne Jonesin Derkinhovin musta ruhtinas, Robin Jarvisin Kuolontuoksu...

4 kommenttia:

  1. Aikavartio-sarja oli minunkin suosikkini yläasteella. Pitäisi ehdottomasti kokeilla uudestaan, sen verran hyvät muistot siitä on jäänyt. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jouluna äidin luona käydessäni lastasin koko trilogian kotikodin hyllystäni. Voisi kesällä lukea nostalgisia kertomuksia... Harmi kun en omista Sonja-sarjan ensimmäistä osaa, Kristallien valtakunta, mutta kaksi jälkimmäistä kyllä. Se ensimmäinen osa on jo aika harvinainen.

      Poista
  2. Minä törmäsin Anu Holopaiseen viime kesänä Finnconissa sattumalta. Ujona tosin vain seurasin vähän kauempaa. Oli jännä olo, kun muistan että n. 12-vuotiaana luin lähes kaiken hänen siihenastisen tuotantonsa. :) Sonja-sarja oli jännä kun siinä oli Atlantis.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Holopaisen Kristallien valtakunta taisi olla ensikosketukseni fantasiaan. Ainakin sillä nimellä ja tietoisesti. Hänen tuotantonsa on ollut suuri kimmoke myös pöytälaatikkokirjoittamiselleni, kirjallinen idolini. Harmi kun en ole päässyt kertaakaan Finnconiin tai muihin isoihin kirjallisiin tapahtumiin.

      Poista