12 kirjaa riippukeinuun

Katveita -blogin Katja haastoi kirjabloggaajia listaamaan 12 erityistä kesäkirjaa, lukipa ne sitten riippumatossa tai jossain aivan muualla. Itse olen todella huono lukemaan ulkona (yllä olevassa kollaasissa kuvia elokuussa 2014 suorittamaani Kirjakuva päivässä-haasteeseen). Ehkä en vain ole vielä löytänyt täydellistä lukupaikkaa auringon alta. Luetteko te luette kirjoja kesällä ulkona? Missä? Terassilla, laiturilla, pihakeinussa? Parissa Facebookin kirjaryhmässä on ollut puhetta kesän aikana suoritettavasta ulkonalukuhaasteesta, joten olkaahan kuulolla, huutelen blogissakin sen tiimoilta lisää myöhemmin. Ottakaa vaikka sillä aikaa kuvia itsestänne lukemassa raikaassa Suomen suvessa - sitä herkkua ei tänä vuonna vaikuta paljoa olevan tarjolla. Tässä minun listani kesälukemistosta:

  

• Harper Lee: Kuin surmaisi satakielen

   

Leen teos on kasvukertomus ja kuvaus niin viattomuudesta kuin epäoikeudenmukaisuudesta ja se on jälleen ajankohtainen. Gummerus nimittäin tiedotti vähän aikaa sitten suomennuttavansa vasta äskettäin löytyneen jatko-osan tälle puhuttavalle teokselle. Ja onhan tämä ensimmäinen, Pulitzer-palkittu, omaelämäkerralliseksikin tulkittu teos siis pakko lukea ennen kuin Kaikki taivaan linnut julkaistaan.

  

• J.D. Salinger: Sieppari ruispellossa
• William Golding: Kärpästen herra

  

Nämä kaksi kaksi teosta ovat sellaisia, joita luetaan paljon koulussa. Pakko on minunkin siis viimein paikata aukkoja sivistyksessä - näihin kun viitataan jatkuvasti niin toisissa kirjoissa kuin muissakin kulttuuriyhteyksissä.

    

Sallingerin teos käsittelee Wikipedian esittelyn mukaan "kapinahenkisen koululaisnuoren Holden Caulfieldin jokseenkin päämäärättömiä seikkailuja New Yorkissa ja hänen mietteitään elämästä ja maailmasta." Goldingin klassikko puolestaan kertoo (hieman tv-sarja Lostia muistuttaen) "englantilaisista koulupojista, jotka muuttuvat vähitellen villi-ihmisiksi asuessaan keskenään autiolla saarella lentokoneonnettomuuden jälkeen." (Lainaus: Wikipedia)

  

• Jennifer Worth: Hakekaa kätilö!

  

Hakekaa kätilö! lienee monelle tuttu teoksen pohjalta tehtynä tv-sarjana, ja vaikka teosta onkin pidetty tv-sarjaa hieman raaempana tai paikoin ahdistavana, on siihen hyvä tutustua myös alkuperäisteokseen. Etenkin jos on minun tavoin ihastunut 1950-lukuun. Teoksessa Jennifer Worth kertoo siis omaelämäkertana "hauskasti ja liikuttavasti ajastaan kätilönä ja aluesairaanhoitajana nunnien äitiyshuollossa 1950-luvun Lontoon East Endissä." (Lainaus: Otava)

    

• George Orwell: Vuonna 1984
• Philip K. Dick: Palkkionmetsästäjä

  

Scifi kuuluu myös kesän pakollisiin kirjoihin. Ainakin minulla. Nyt nostan esille nämä kaksi klassikkoa. Orwellin teos on Aldous Huxley Uljaan uuden maailman ja Ray Bradburyn Fahrenheit 451:n kanssa mielestäni nykyaikaisen dystopian kivijalka. Vuonna 1984 on SE teos, josta sanonta "isoveli valvoo" on peräisin. Olen tätä klassikkoa (yhdessä Huxleyn kanssa) yrittänyt kerran aikaisemmin lukea, mutta jospa tänä kesänä saisin teoksen jopa loppuun asti. Teos on nousemassa jälleen ajankohtaiseksi, kun miettii nykyistä maailman tilaa. 

  

Dickin Palkkionmetsästäjä nousi listoilleni luettuani oululaisen Jaakko Markus Seppälän Lemenin. Alunperin minun oli tarkoitus lukea Dickin klassikko ensin ja vertailla teoksia, mutta aikataulujen puitteissa tämä ei onnistunut, joten kesällä otetaan tämäkin viimein käsittelyyn. Teoshan ei ole suurensuuri, vain 169 sivua.  Palkkionmetsästäjä lienee monelle tuttu Blade Runner-elokuvana ja sen myöhempinä adaptaationa. Yksi tällainen on esimerkiksi Autómata. 

  

        

• Selja Ahava: Taivaalta tippuvat asiat
• Sean Stewart: Matkijalintu
• Cecelia Ahern: P.S. Rakastan sinua

  

Ahavan teos on kevään maagis-realistinen uutuus, josta Gummeruksen sivuilla tiivistetään näin: "On tyttö, jonka äiti jää taivaalta tippuvan jäälohkareen alle. On nainen, joka voittaa lotossa jättipotin kahdesti. On mies, jota salama iskee viisi kertaa. Kaikki he etsivät selitystä elämälleen. Selja Ahavan vahvatunnelmainen romaani Taivaalta tippuvat asiatkertoo ajan kulumisesta ja surusta, kasvamisesta, satujen väkivallasta ja tapahtumista, jotka pomppaavat ulos perinteisestä draaman kehikosta ja kieltäytyvät muuttumasta menneisyydeksi."

  

Matkijalintu on niin ikään maagista realismia (hyvä kesälukugenre tämäkin, suosittelen tutustumaan, jos se ei vielä tuttu ole). Onkohan jossain historian vaiheessa ollut oikeasti syytettynä Beauchamp-niminen noita, sillä sen nimisiä noitia löytyy niin tästä teoksesta kuin Melissa de la Cruzin Witches of East Endistä ja esimerkiksi Diana Gabaldonin Muukalaisessa on selvä syy-seuraus -suhde samaisen nimen ja noituuden välillä. No, palatakseni Stewartin romaaniin, Kariston sivuilla sanotaan teoksesta seuraavaa: "Karheanhauska, älykäs ja omaperäinen tarina voodoosta ja keskiluokkaisista teksasilaisnaisista on pohjois-amerikkalaista maagista realismia parhaimmillaan."

  

P.S. Rakastan sinua on täydellinen kesäkirja. Ahernin elokuvaksikin taipunut esikoisteos on keitos rakkautta ja kyyneleitä. Se on myös osana kimpassa vetämäni lukupiirin kesälukemistoa. Wikipedia kertoo tiivistettynä teoksesta näin: "Holly ja Gerry haluavat elää yhdessä elämänsä loppuun asti. Gerry kuolee äkillisesti alle 30-vuotiaana. Holly masentuu, mutta eräänä päivänä hänen äitinsä soittaa. Gerry oli jättänyt paksun kirjekuoren, joka sisältää elämänohjeita. Jokaisen kirjeen lopussa lukee: P.S. Rakastan sinua."

      

• Alan Bradley: Piiraan maku makea
• Douglas Preston & Lincoln Child: Ihmeiden kabinetti

  

Dekkarit ovat perinteistä kesäluettavaa. Dekkarit ovat myös yksi Nettilukutoukkien kesän lukuteemoista. Minä ajattelin lukea jopa kaksi tämän minulle vähemmän tutun genren teosta. Bazarin sivuilla esitellään Bradleyn teoksen päähenkilö Flavia de Luce seuraavalla tavalla: "Harrastelijasalapoliisi. Mestarimyrkyttäjä. Ikää yksitoista vuotta. Eletään vuotta 1950. Yksitoistavuotias Flavia de Luce asuu leski-isänsä ja kahden isosiskonsa kanssa suvun rapistuvassa kartanossa Buckshawissa Englannin maaseudulla. Flavia rakastaa kemiaa ja arvoitusten ratkomista. Siskojaan hän vihaa."

  

Olen jo pitkään hillonnut hyllyssäni Preston-Child -kaksikon maailmalla ja Suomessakin suositun Pendergast-sarjan ensimmäistä suomennettua, mutta oikeasti sarjan kolmatta osaa. Päähenkilöä, FBI-agentti Pendergastia, kuvaillaan esimerkiksi Kirjavinkeissä näin: "arvokkaan etelävaltioiden korostuksella puhuva herrasmies, jonka resurssit tuntuvat olevan rajattomat, taidot mittaamattomat ja tyyli viimeisen päälle kohdallaan. -- Juoni pyörii 1800-luvulla suosittujen kummajaiskokoelmien eli ihmeiden kabinettien ympärillä — aihe on erikoinen ja kiehtova."

     

• Astrid Lindgren: Veljeni Leijonamieli

  

Kirjakesä ei olisi täydellinen ilman nostalgiaa. Suloisia lapsuusmuistoja tarjoaakin iki-ihana klassikko, jonka olen lukenut viimeksi ala-asteella, kultaisella 90-luvulla. Wikipedia tiivistää Lingrenin kahdesta veljeksestä, Joonatanista ja Kaarlesta kertovan teoksen seuraavalla tavalla: "Kaarle eli Korppu on sairas pieni poika, joka ihailee rohkeaa ja ystävällistä isoveljeään Joonatania. Joonatan pelastaa Korpun palavasta talosta, mutta menehtyy itse. Korppu kuolee pian tämän jälkeen sairauteensa ja seuraa veljeään kauniiseen maahan nimeltä Nangijala. Tarinan teemoja ovat kuolema, kuoleman jälkeinen elämä ja omien pelkojen voittaminen, mutta myös ystävyys, kunnioitus ja moraali."

   

    

Mitkä ovat sinun kesäsi kirjoja? 

Kommentoi alle vanha suosikkisi tai teos, johon tahdot sukeltaa tulevan kesän aikana.