Ahndongshik: Lindbergh 4-8

 

Lukuhaasteissa: Sarjakuvahaaste

Luin loput Ahndonshikin Lindbergh-sarjasta, eli osat 4-8. Postaukseni ensimmäisestä sekä toisesta ja kolmannesta osasta löytyvät linkkien takaa. Sarjan ensimmäinen osa oli hienoa luettavaa ja ennustin sarjasta tulevan suosikkini. Noh, myöhemmissä osissa ei kuitenkaan ollut samaa vetovoimaa, sillä teoksissa keskityttiin hyvin pitkälti ilmojen herruuteen. Mukana on niin lentokilpailuja kuin perhemysteerejä. Ahndongshikin kuvallinen kerronta on hyvin dynaamista ja tapahtumakeskeistä, paljoa ei hiljaisia hetkiä ehdi tulla. Siksi juoni välillä kärsii hieman, mutta punainen lanka pysyy melko hyvin kasassa suhteellisen lyhyen sarjan aikana.

  

  

Shark-niminen ilmamerirosvo on kiinnostava hahmo. Hän on aikaisemmin ollut korkea-arvoinen sotilas Grana Rossan armeijassa ja hän rakastaa lindberghejä, liskoja, jotka voivat lentää ihmisten rakentamilla siivillä. Maailma on sodassa ja maan johdossa oleva kuningatar on valmis tekemään mitä vain eläimille, jotta hän voisi joukkoineen valloittaa muita maita entistä tehokkaammin, vaikka pitääkin jo puolta mannerta hallinnassaan. Shark ei voi sietää tällaista geneettistä jalostamista ja eläinkokeita sotakoneiksi alistetuilla linbergheillä. 

   

Kun hän tapaa Knitin ja tämän lindbergh-ystävän Plamon, hän tietää löytäneensä jotain harvinaista, muinaisrotuisen lindberghin, joka voi korjata monia vääryyksiä ja pelastaa kenties linberghien ja ihmisten välisen suhteen. On nimittäin olemassa myytti menetetyistä siivistä - lindbergheillä on siis aiemmin ollut siivet omasta takaa, mutta ihmisten ahneus ja riidat suututtivat jumalat ja lindberghien siivet otettiin pois rangaistukseksi. 

   

     

Kaksi viimeistä osaa olivat tästä viisikosta onnistuneimmat. Ne avaavat paljon menneisyyden tapahtumia ja sitovat yhteen monia juonilankoja, jotka olivat aiemmin jääneet päättelemättä. 

  

Arvosanat: Osat 4-6: , Osat 7 ja 8:

         

Suomentanut: Juha Mylläri, 4. osa 193 sivua, 5. ja 6. osa 208 sivua, 7. osa 192 sivua, 8. osa 194 sivua, Sangatsu Manga 2017

  

Alkuperäinen nimi: Lindbergh (2011-2013)

  

Muita lukukokemuksia: Manga Puutarha (osista 4 ja 5), There, here and nowhere (osista 4-6), Kirjojen keskellä (osista 4-6, osasta 7, osasta 8)

Arina Tanemura: Prinsessa Sakura 2

   

Arvostelukappale

  

Lukuhaasteissa: Sarjakuvahaaste

  

Toinen osa Arina Tanemuran Prinsessa Sakuran seikkailuja syventää tarinan maailmaa. Hahmoista nähdään uusia ulottuvuuksia ja toimintaa ei ole unohdettu, vaikka ihmissudedraamaakin mahtuu mukaan. Seuraavaa osaa jää odottamaan mielenkiinnolla. Postaukseni sarjan ensimmäisestä osasta löytyy täältä. 

  

   

Taide on Tanemuralle tyypillistä, kauniita koko aukeaman miljöitä, isosilmäisiä, hulmuavahiuksisia hahmoja, joiden kasvot näkyvät kerronnassa runsaasti ja rastereita käytetään raskaalla kädellä luomaan tunnelmaa. Olisin tosin halunnut tietää jo lisää siitä, mikä on Sakuran rooli hirviöiden metsästäjänä, aiheen ympärillä ollaan vasta käväisty, muttei oikein kunnolla selitetty, eikä noita otuksiakaan niin paljoa ole vielä päästy tappamaan. Jospa seuraavassa osassa on vielä enemmän toimintaa. 

   

  

Sarjan kannet ovat ihastuttavia väreillään. Olisikin hienoa, jos joskus Suomessa voisi ilmestyä mangapokkareita, joissa olisi värisivuja keskellä pokkariakin, sillä Taneuran lukujen aloituskuvat  ovat niin yksityiskohtaisia, että mustavalkoisena ne menettävät paljon kauneudestaan. 

Kolmas osa ilmestyy 4.5.

Takakannesta:

Prinsessa sakura aloittelee uraansa kuolemattomana hirviöiden metsästäjä uuden ystävänsä Kohakun kanssa. Tosin nyt Sakuraa itseään metsästää hirviönä hänen kihlattunsa prinssi Oora, joka myöskin omaa yllättävän hirviömäisiä kykyjä. Prinssin tähtäimessä on Sakuran taikamiekka, jolla voi surmata kuolemattomien hirviöiden lisäksi myös tarinamme sankarittaren..."

  

Ikäsuositus: 11+

Suomentanut: Kim Sariola, 192 sivua, Sangatsu Manga 2018

  

Alkuperäinen nimi: Sakura-hime kaden (2008)

  

Muita lukukokemuksi: Harakan varpaat, Manga Puutarha

Rino Mizuho: Maaginen suklaapuoti 1-3

     
Lukuhaasteissa: Sarjakuvahaaste
    

Rino Mizuhon Maaginen suklaapuoti on kiehtova yhdistelmä satujen opettavaisuutta ja koululaisarkea. Metsässä on mystinen suklaapuoti, josta ostetut herkut pystyvät totetuttamaan syöjänsä toiveen, mutta maksu suoritetaan muutoin kuin rahallisesti. Joku voi menettää esimerkiksi maineensa, kauneutensa, kehonsa vapauden tai koko elämänsä. 

  

  

Menetetty ominaisuus riippuu siitä, onko toive tehty hyvää vai pahaa tarkoittaen. Hyviltä otetaan pois jokin heikkous, ilkeiden toive kääntyy aina itseä vastaan. Toisinaan tarinoiden saamat käänteet ovat aika raakoja. Koulukiusaaminen saa suklaista uutta potkua, mutta paha palkitaan ansionsa mukaan lopussa ja hyvät ihmiset voimaantuvat syötyään suklaata. 

  

   

Aluksi suklaapuoti on todella salamyhkäinen, mutta kolmannessa osassa kerrotaan puodin pitäjä Shokora Aikawan lapsuudesta, kuinka hänestä tuli suklaapuodin omistaja ja mihin suklaiden maagisuus perustuu. Taikuuden takana on demonisia voimia. 

  

  

Osa tarinoista on yksittäisiä, osa limittyy toisiinsa.  Pidin näistä sarjan kolmesta ensimmäisestä osasta suuresti niin kuvituksen kuin tarinoidenkin osalta ja haluan kyllä jatkossa lukea lisää. Osia sarjassa on ilmestynyt yhteensä 14, eli luettavaa riittää. Shokoran asu on ihastuttava ja kolmannessa osassa on söpöjä gothic lolita-vaatteita suunnitteleva tyttö.

  

Arvosana: 

      

Takakansista:

Osa 1)

Syvällä metsässä lymyää suklaapuoti, jonka vain harvat löytävät. Puoti on täynnä huumaavan tuoksuvia herkkuja - joilla on maagisia voimia!

Suklaan luo löytävät juuri ne, joilla on jokin harras toive. Konvehti suuhun sulamaan ja toive toteutuu!

Kannattaa kuitenkin muistaa, että toiveella on hintansa...

Osa 2)

Salaisuuksien suklaapuoti kutsuu jälleen sekä onnettomia että toiveikkaita kulkijoita luokseen...

Nyt kuulemme lisää puodin omistajien tarinasta ja seuraamme kohtalokkaita kertomuksia. Mitä Mikin ja Ayamen kateus voikaan saada aikaan?

Tietenkin myös uudet suklaaherkut sulavat suussa, petollisen kierolla tavalla... Tule maistamaan!

Osa 3)

Ystävänpäivä saapuu - mutta Shokoran puoti on kiinni! Ei hätää, sillä ihastuneet tytöt keksivät kyllä keinonsa. Ja taas sydämiä valloitetaan!
Shokora saa myös huomata, että hänellä on kilpailija. Kuka on mystinen Blanche?

Tämäkään osa ei olisi aito Maaginen suklaapuoti, ellei luvassa olisi onnettomuuksia, kostoa, kummituksia - sekä suloisia herkkuja!

     

Suomentanut: Antti Kokkonen, 192 sivua (osa 1), 180 sivua (osa 2) ja 181 sivua (osa 3), Sangatsu Manga 2013

  

Alkuperäinen nimi: Chocolat no Mahou (1. osa 2009, osa 2 ja 3 2010)

  

Muita lukukokemuksia: Anime-lehti, 

Ranmaru Kotone: Your name. 03

"Mitä varten itken?"

    

   

Lukuhaasteissa: Sarjakuvahaaste
 
Postaukseni ensimmäisestä ja toisesta osasta.

  

Kolmas osa Ranmaru Kotonen sarjakuvaksi adaptoimasta Makoto Shinkain animesta Your name. kertoo, kuinka tarinan kaksi eri puolilla Japania elävää päähenkilöä Mitsuha ja Taki kohtaavat viimein. Kahdessa aikaisemmassa osassa he mystisesti heräsivät toistensa kehoista. Lopulta paljastuu, että he elävät eri ajoissa. Onneksi eroa on vain muutava vuosi eikä vuosikymmeniä (toisaalta se olisi tuonut mielenkiintoinen käänteen tähän rakkaustarinaan). Onnistuuko Taki pelastamaan Mitsuhan kylää uhkaavalta tuholta?
   

    

Toisinaan, kun aamulla herään, itksen, Niin minulle välillä käy. Etsin jotakuta. Tai jotain. Se tunne valtasi mieleni kai jolloin komeetan kappale hävitti kotikaupunkini.

    

En ollut aivan täysin ihastunut teoksen loppuun. Luulen, että animena tämä  olisi hienompi kokemus kuin mangana, ihan senkin vuoksi, että väreillä ja valolla on paljon merkitystä teoksen tunnelman luojana ja mustavalkoisella staattisella kuvalla on omat rajoituksensa saman effektin aikaan saamiseksi. Pitääkin etsiä anime käsiini, ja mahdollisesti kirjoittaa siitä blogiinkin. 

   

Arvosana: 

   

Takakannesta:

Hittielokuva "your name." mangaversiona!

  

Kohtaaminen, jota ei pitänyt tapahtua.

  

Pitkästynyt maalaistyttö Mitsuha uneksii elämästä tokiolaispoikana. Eräänä aamuna hän tosiaan herää sellaisena! Samalla Taki, nuorukainen Tokiosta, herää Mitsuhan kehossa. Tätä tapahtuu useita kertoja. Vähitellen kaksikko saa erilaisilla viesteillä yhteyden toisiinsa. Mistä on kyse? Onko kaikki pelkkää unta vai onko taustalla jokin suurempi kuvio...? 

  

Perustuu lukuisia palkintoja kahmineeseen, Suomessakin esitettyyn animaatioelokuvaan "your name."

   

Suomentanut: Janne Mökkönen, 152 sivua, Sangatsu Manga 2018

  

Alkuperäinen nimi: Your Name (2016)

Ranmaru Kotone: Your name. 01 ja 02

 
Lukuhaasteissa: Sarjakuvahaaste
  

Mangaviikko päättyy Makoto Shinkain animesta mangaksi taipuneeseen your name -trilogian kahteen ensimmäiseen osaan. Sarjakuvitus on Ranmaru Kotonen. Ennen lukemista olin nähnyt viime vuoden huhtikuussa ensi-iltansa saaneen elokuvan trailerin, joten tiesin perusasetelman. Yllättätyksiä kuitenkin riitti siitä huolimatta.

  

Animen/mangan idea on siis, että Mitsuha asuu syrjäisellä maaseudulla ja tahtoisi olla poika, koska tyttönä hänellä on vähemmän vaihtoehtoja, sekä elää isommassa kaupungissa, jossa kaikki eivät tunne toisiaan. Hän toivoo, että voisi olla poika edes unissaan. Kuinka ollakaan, toive toteutuu jä hän herää Takin ruumiissa Tokiossa. 

    

    

Aluksi kaikki tuntuu vain unelta, mutta sitten perhe ja ystävät alkavat ihmettelemään, miksi nuoret välillä muuttuvat erilaisiksi ja he tajuavat, että todella vaihtavat kehojaan. He alkavat kirjoittaa päiväkirjaa, jotta toinen tietäisi, mitä niiden päivien aikana tapahtuu, kun heidän kehoaa ohjailee joku muu. Mutta sitten Takille selviää jotain, mikä muuttaa kaiken. 

  

Toisessa osassa tapahtuva käänne tekee tästä erittäin kiinnostavan luettavan, sillä muutoin tämä on ollut aika tutun oloinen tytöille suunnattu draama-manga. Odotan mielenkiinnolla, kuinka kolmas osa päättää sarjan. Sen luettuani täytyy kyllä etsiä animekin katsottavaksi, sillä olen kuullut paljon sen kauneudesta. 

  

Arvosanat: 

       

Takakansista:

Osa 1) Kohtaaminen, jota ei pitänyt tapahtua.

  

Pitkästynyt maalaistyttö Mitsuha uneksii elämästä tokiolaispoikana. Eräänä aamuna hän tosiaan herää sellaisena! Samalla taki, nuorukainen Tokiosta, herää Mitsuhan kehossa. Tätä tapahtuu useita kertoja. Vähitellen kaksikko saa erilaisilla viesteillä yhteyden toisiinsa. Mistä on kyse? onko kaikki plekkää unta vai onko taustalla jokin suurempi kuvio...? 

  

Osa 2) Kohtalon pyörät pyörivät.

  

Mitsuhan maininta komeetasta jää hämmästyttämään takia. Pieleen menneiden treffien jälkeen hän huomaa, että vaihtumisia ei enää tapahdukaan. Aikansa pohdittuaan hän lähtee matkaan löytääkseen Mitsuhan, mutta...

   

Suomentanut: Janne Mökkönen, 176 sivua (osa 1) ja 164 sivua (osa 2), Sangatsu Manga 2017

  

Alkuperäinen nimi: Your Name (2016)

  

Muita lukukokemuksia: Harakan varpaat (osasta 1), Man Made Lifestyle, Manga Puutarha (osasta 1), There, here and nowhere (osasta 1), Kirjojen keskellä (osasta 1, osasta 2)

Ahndongshik: Lindbergh 2 ja 3

 
Lukuhaasteissa: Sarjakuvahaaste
  

Arvostelukappale
  

Luin Ahndongshikin Lindbergh -sarjan ensimmäisen osan loppuvuodesta 2016. Se sai arvosanaksi neljä ja puoli kissaa. Yritinkin lukukokemuksen innoittamana jatkaa toiseen ossan melko pian sen perään, mutta tarinan saamat uudet käänteet hämmensivät niin paljon, etten tullut lukeneeksi pokkaria loppuun ennen kuin nyt. Laitoin kylläkin nämä kaksi osaa luettuani loput ilmestyneet kahdeksan osaa varaukseen kirjastoon, sillä jotain kiehtovaa ja Miyazakimaista (vrt. Porco Rosso, Laputa) sarjassa on edelleen.

    

    

Knitin ihailema Shark paljastuu ilmarosvoksi. Alun järkytyksen jälkeen Knit kuitenkin huomaa, ettei Shark varasta (aina) itsekkäistä syistä. Ei hän tähän mennessä ole miksikään Robin Hoodiksikaan paljastunut, mutta nostan hattua osalle hänen näissä kahdessa osassa näytetyistä teoistaan ja niiden takana oleville syvemmille syille. Teoksen maailmassa on pari vähintäänkin asiaa pielessä ja Sharkilla on eri näkemys kuin valtaa pitävillä, joten hän vaikuttaa kapinoivan nykytilaa vastaan. 

    

     

Lindhbergin parasta antia tähän mennessä ovat olleet kauniit, koko aukeaman maisemakuvat, Knitin kotimaan Elduran erikoinen historia ja Plamo sekä muut lindhbergit, nuo erikoiset dinosauruksen näköiset lentokoneen peräsimen pystöllä varustetut otukset, jotka pystyvät lentämään, kun ne valjastetaan kaksitasolentokonetta muistuttava runkoon. 

  

    

Arvosana:

     

Takakansista:

Osa 2) Nuori lammaspaimen Knit haaveilee isänsä tavoin lentämisestä, jonka kuningas on kieltänyt jyrkästi. Taivaalta ilmestynyt Shark kuitenkin auttaa pojan lentoon ja ulos ahtaasta Elduran pikkuvaltiosta. Mutta ikäviäkin yllätyksiä on luvassa, eikä Knit kohta enää tiedä, kennen voisi luottaa.

  

Osa 3) Vasta lentämisen aloittanut Knit päätyy Shantosin lentokilpailuun! Ja kuin vaikeassa radassa ei olisi tarpeeksi, kisan panokset ovat yllättävän korkeat... Myös Shark ryhtyy uhkapeliin, kun kaupunkiin saapuu yllättävä vieras.

  

Suomentanut: Juha Mylläri, 190 sivua, Sangatsu Manga 2016 (osa 2) ja 2017 (osa 3)

  

Alkuperäinen nimi: Lindbergh (2009)

  

Muita lukukokemuksia: Harakan varpaat (osista 2 ja 3), There, here and nowhere (osista 2 ja 3), Kirjojen keskellä (osista 2 ja 3), Manga Puutarha (osista 2 ja 3)

Kyoukorin: Ace - Musta vaeltaja 2-4

   
Lukuhaasteissa: Sarjakuvahaaste
 
Sain osan 2 arvostelukappaleena kustantajalta (kiitos!), osat 3 ja 4 lainasin kirjastosta.

Liki vuosi sitten luin Kyoukorinin Ace - Musta vaeltaja sarjan ensimmäisen osan, jossa oli musta kansi (mikä on mielenkiintoinen kontrasti, sillä näissä myöhemmissä kansi on vaalea ja pastellisävyinen). Tämä ei silti suuresti haitannut myöhempien osien lukukokemusta, sillä sarjalla ei ole niin merkittävää juonta (Punasilmän jäljittämisen lisäksi), vaan jokainen luku kertoo oman pienen tarinansa, nimettynä taisteluiksi. Sarjassa on yhteensä 29 taistelua, sekä pari lyhyttarinaa. 

  

    

Taistelu ei tosin aina tarkoita tappelemista, vaan taistelemista esimerkiksi omia tunteitaan vastaan. Koskettavin kissakohtaaminen on heti toisen osan alussa. Ace tapaa Momo-nimisen kissavanhuksen, jonka elinaika on lopussa. Acen menneisyydestä tuttuja kissoja tavataan sarjan aikana. Yksi näistä on viehättävä musta naaras. Punasilmä on myös varsin erikoinen hahmo, josta olisin kyllä lukenut enemmänkin, mutta koko sen olemassaoloa pidettiin aivan viimeiseen osaan saakka vain legendana. 

    

    

Ace vaeltaa ympäriinsä ja kohtaa paljon kissoja ja ihmisiä auttaen heitä tai tappelee näitä vastaan, jos joku on vaarassa. Ace pitää edelleen kotikissoja hieman hupsuina, kun ne ovat solmineet niin vahvan siteen ihmisen kanssa, mutta se ymmärtää, että kadut eivät ole turvallisia kissoille, jotka eivät osaa tai halua tapella. 

   

  

Vaikka Ace ei olekaan ihan perinteistä söpöilykissamangaa, on siinäkin omat aww-hetkensä. Kissanpennut on piirretty suloisesti ja Acen kasvot ovat todella ilmeikkäät, eikä huumoriakaan puutu. Yksi suosikkejani on tuo alla oleva kolmen ruudun kohtaus Acen ja erään koiran kanssa. Sarja on hauska sekoitus puhuvia kissoja ja japanilaista mytologiaa, mutta ei pääse kissamangasuosikkeihini. 

  

  

Sarja päättyi hieman oudosti, sillä tuntui, ettei se oikeastaan saanut selvää loppua. Ihan miellyttävä lukukokemus tämä kuitenkin on, vaikka en välttämättä herkimmille lukijoille suosittelekaan. Katukissan elämä kun on varsin vaarallista ja arvaamatonta. Tappeluista tulee hieman mieleen Hopeanuoli, munna onneksi ne eivät koskaan eskaloidu kovin verisiksi, sillä Acen maine saa vastustajat vapisemaan kauhusta jo ennen ensimmäistäkään iskua tai puraisua. 

    

Arvosanat: Osa 2: , Osa 3: , Osa 4:

   

Takakansista:

Ace-kissa on kovapintainen katujen kasvatti, joka vaeltaa pitkin maita ja mantuja, seikkailusta toiseen. Matkoillaan se kohtaa kaikenlaista väkeä, sekä lajitovereitaan että ihmisiä...

  

Osa 2) Tällä kertaa vastaan tulee Gin, joka sanoo näkevänsä toisten kohtalot! Entä kuka on salaperäinen Julia, joka muistuttaa erehdyttävästi Acea?

  

Osa 3) Tällä kertaa kohtalo kuljettaa mustan kissan pienelle saarelle, keskelle kahden lajin taistelua! Luvassa on sekä vaaroja että uusia, yllättäviäkin ystäviä.

  

Osa 4) Vihdoin ja viimein Ace pääsee kauan etsimänsä mystisen Punasilmän jäljulle! Luvassa on sekä yllättäviä että pelottavia kohtaamisia. Saako Ace ystävineen selvitettyä välinsä katkeran menneisyyden kanssa?

   

Suomentanut: Suvi Mäkelä, 212 sivua (osa 2), 190 sivua (osa 3) ja 208 (osa 4), Sangatsu manga 2017

  

Alkuperäinen nimi: Kuro Neko Ace (osat 2 ja 3 2013, osa 4 2014)

  

Muita lukukokemuksia: Manga Puutarha (osasta 2), There, here and nowhere (osasta 2)

Chiyori: Pyhäkön kulkukissat & Taamo: a girl's melancholy

Lukuhaasteissa: Sarjakuvahaaste
  

Helmikuun kuukauden kielenä on japani. Niinpä pidän nyt mangaviikon, eli tämän viikon aikana pyrin julkaisemaan mahdollisimman monena päivänä mangapostauksen. Maanantai alkaa kahdella lyhärikokoelmalla Chiyorin Pyhäkön kulkukissat, jonka sain kustantajalta arvostelukappaleena (kiitos!) ja Taamon a girl's melancholy, jonka puolestaan lainasin kirjastosta. 

   

  

Chiyori: Pyhäkön kulkukissat 

  

Pyhäkön kulkukissat sisältää kolmilukuisen nimikkotarinan sekä kaksi muuta lyhäriä, Kummitustaloon eksyneet ja Ei koulua, vaan sinua varten. Kaikissa tarinoissa on keskiössä tavalla tai toisella vaikeasti saavutettava, mutta hyvin ennalta-arvattava nuori rakkaus. Harmillisesti kissoilla on nimikkotarinassa varsin pieni rooli. Se keskittyy enemmän päähenkilötytön ja pyhäkölle tulevan pojan suhteeseen. Molemmilla on lisäksi haasteita vanhempiensa kanssa.

   

Chiyorin piirrostyyli oli myös melko personaaton, eli sitä ei tunnistaisi, jos taiteilijan nimeä ei tietäisi. Eniten pidin hänen varhaisesta tarinastaan Ei koulua, vaan sinua varten. Kokoelmana siis varsin helposti unohdettava, muttei kuitenkaan varsinasesti huono. Sopii varmaan parhaiten mangaa vähemmän lukeneelle, romantiikan nälkäiselle lukijalle. 

  

Arvosana:

   

Takakannesta:

Itsenäisiä ja itsepäisiä - sellaisia ovat kulkukissat. Niiden on vaikea luottaa kehenkään. Mutta se, joka jaksaa kärsivällisesti yrittää, voi saada kovapäisimmänkin tapauksen pehmenemään...

  

Kokoelma romanttisia lyhyttarinoita!

  

Ikäsuositus: 10+

  

Suomentanut: Antti Valkama, 187 sivua, Sangatsu Manga 2017

  

Alkuperäinen nimi: Jinja no mori no Noraneko-kun (2012)

  

Muita lukukokemuksia: Harakan varpaat, Manga Puutarha, There, here and nowhere, Kirjojen keskellä

  

 

  

Taamo: a girl's melancholy

    

Näistä kahdesta lyhärikokoelmasta a girl's melancholy on paljon onnistuneempi kokonaisuus. Se sisältää viisi tarinaa. Nimikkotarinan lisäksi kokoelmasta löytyvät Tulikärpässade, Mustavalkoinen Peter Pan, Hopeiset kyyneleet, hopeinen lumi ja Tohtori ja pikku noita. Tykkäsin myös Taamon piirrostyylistä paljon enemmän kuin Chiyorin. 

    

  

Tarinoista Tulikärpässade ja Hopeiset kyyneleet, hopeinen lumi olivat suosikkejani. Ensinmainittu kertoo tytöstä, joka on muuttanut uudelle paikkakunnalle, missä puhutaan erilaista murretta. Esimerkiksi pöljäksi kutsuminen ei päähenkilölle ensin avaudu. Hän päätyy koiraa ulkoiluttaessaan puistoon, jossa on tulikärpäsiä ja tapaa siellä pojan. 

  

  

Jälkimmäisessä tarinassa kouluryhmässä pukeudutaan joululuhlaan pareittain poroiksi ja joulupukeiksi. Päähenkilöpoika ei aluksi ole osallistumassa juhlaan, koska haluaa viettää juhlan pikkusiskonsa kanssa. Kun eräs tyttö pyytää häntä parikseen, poika suostuu, koska ajattelee tytön olevan ihastunut häneen. Matkassa tulee kuitenkin ensin kaikenlaisia mutkia, mutta tarinalla on sittenkin onnellinen loppu.

  

  

Nimikkotarina oli melko sekava. Koululuokan tytöillä on kaikenlaisia klikkejä ja riitoja, joita tarinassa sitten selvitellään ja lopussa kaikki ovat taas kavereita keskenään. Mustavalkoinen Peter Pan kertoo sekin eräästä koululuokasta, joka on tekemässä Peter Pan näytelmää. Näytelmän kulisseissa tapahtuu romanssi. Viimeinen minitarina on hieman turhan tuntuinen täyte kokoelmaan. Se kertoo pikkunoitakokelaasta, joka tekeytyy aikuiseksi naiseksi, jotta saisi lääkärinä nykyään toimivan velhon käyttämään magiaansa.

Arvosana:

   

Takakannesta:

Millaisia asioita tytöt pelkäävät? Voiko 'pöljä' olla lempeä sana? Onko pakko aikuistua? Lyhyttarinakokoelma a girl's melancholy käsittelee näitä ja muita enemmän tai vähemmän arkisia kysymyksiä herkästi ja lämmöllä. 

  

Ikäsuositus: 10+

  

Suomentanut: Antti Valkama, 190 sivua, Sangatsu Manga 2017

  

Alkuperäinen nimi: Shojo no melancholy (2006)