Tänään kirjastosta 5/2013 ja kirjallisia hankintoja

Kävin tänään lunastamassa lippuni Nälkäpeli - Vihan liekit ensi-iltaan 20.11. ja samalla vähän kiertelin kirppareita, Mukaani tarttuikin todella halpoja löytöjä:

   

1. Cicely Mary Barker: Kesän kukkakeijut (1€) Talven lähestyessä voi lukea ihastuttavan keijutaiteilijan kesäisiä runoja kauniiden kuvien kanssa.
2. Helen Cresswell: Taikalaituri (0,10€) Aivan heräteostos, en ollut ikinä kuullutkaan tästä, mutta tarina vaikutti mielenkiintoiselta ja löysin teoksen myös Risingshdown kirjastosta.
3. Marilyn Kaye: Valitut - Parempi myöhään kuin ei milloinkaan (0,30€) Valitut-sarjasta olen lukenut jonkun sivun ensimmäistä teosta. Kun toinen osa sattui kohdalle suorastaan pelottavan halvalla, en voinut vastustaa sitä. Voi olla, että myyjä ei ollut pystynyt teosta lukemaan kokonaan tai ei ollut pitänyt siitä.
4. Tuomas Kyrö: Mielensäpahoittaja (2€) Paljon puhuttu teos löytyi todella edullisesti ja oli hyväkuntoinen, joten vaikka jostain muualta olisin saattanut saada sen halvemmalla, ajattelin sen kuitenkin ottaa matkaani ennemmin kuin myöhemmin.
5. Clive Cusler: Atlantis (1€) Teos on jo jonkin aikaa ollut "to-be-read"-listallani, osastolla "sitten joskus". Nyt on todennäköisempää että kirjan luen (tai sitten en - usein oman kirjan hyllyt eivät tunnu niin kiireellisiltä kuin kirjastosta lainatut, vaikka olen haastanut itseni lukemaan omasta hyllystäni).

    

Lisäksi ostin kissa-kirjatuen (2,50€), mikä olisikaan parempaa kuin yhdistää kaksi ihanaa asiaa: kissat ja kirjat.
   

 
Lainasin myös tutkimuskirjallisuutta:

1. Marjane Satrapi: Persepolis - Iranilainen lapsuuteni (yksi tuttuni tekee tästä kandiaan ja ajattelin lukea sarjakuvan, jotta tietäisin kommentoida paremmin)
2. Satu Koho: Minun tuuleni, minun mereni - Koettu ja eletty paikka Joni Skiftesvikin martinniemeläisteoksissa
3. Paikkoja ja tiloja (toim. Kaisa Kurikka)
4. Pirjo Lyytikäinen: Leena Krohn ja allegorian kaupungit
5. Kukku Melkas: Historia, halu ja tiedon käärme Aino Kallaksen tuotannossa

 
ja vähän kevyempää luettavaa:

1. Cassandra Clare: Varjojen kaupungit 1 - Luukaupunki
2. Siiri Enoranta: Nokkosvallankumous
3. Kat Falls: Vastavirta

Marraskuun lukusuunnitelmia

Marraskuu on kirjallisuuden opinnoille (ja täten siis lukemiselle) omistettu kuukausi. Facebookissa on myös maailmanlaajuinen tempaus: lukukuukauden teemana on lukea kirja, jonka on halunnut lukea jo kauan, mutta ei ole vielä jostain syystä ehtinyt. Alla minun enemmän tai vähemmän akateemisesti painottunut lukulistani:

 
Kandi: (oman kandin esittely 19.11. & opponointi 10.12.)
- Oma kandi, primääri aineisto: Leena Krohn: Hotel sapiens (164 s.) Status: Luettavana
- Opponoitava kandi, primääri aineisto: Max Brooks: Sukupolvi Z (449 s.) Status: Luettavana
 
Gradu: (ideapaperin esittely 19.11.)
- Emmi Itäranta: Teemestarin kirja (266 s.) Status: Luettu
 
Tutkimuskirjallisuus: (ekokritiikki, ekofeminismi)
- Äänekäs kevät - Ekokriittinen kirjallisuuden tutkimus (toim. Toni Lahtinen & Markku Lehtimäki)
- Suvi Niinisalo: Vedenneitojen lähteillä (Status: lainattu)
  
Utopia & dystopia -kurssi: (romaani analyysi esseen palautus 15.12.)
- Ursula K. le Guin: Maailma, vihreä metsä (173 s.) Status: lainattu
 
Runous modernista postmoderniin: (runnoanalyysi esseen palautus 15.1.)
- Eeva-Liisa Manner: Kirjoitettu kivi (Status: lainattu)
- Eeva-Liisa Manner: Hevonen, minun veljeni (Status: lainattu)
 
Turkimuskirjallisuus: (moderni runous, Manner)
- Lentävä hevonen - Välineitä runoanalyysiin (toim. Siru Kainulainen, Kaisu Kesanen & Karoliina Lummaa)
- Oi runous - Romantiikan ja modernismin runokäsityksiä (toim. Tuula Hökkä)
- Romanttinen moderni kirjoituksia runokäsityksistä (toim. Tuula Hökkä)
- Katkos ja kytkös - Modernismin ja postmodernismin suhde traditioon (toim. Kristiina Kajanne, Leena Kirstinä & Annika Waenerberg)
- "Mistä meille metsä, niitty, lähde"- Kirjoituksia Eeva-Liisa Mannerista (toim. Tuula Hökkä & Jarkko Tontti)
 
Lukupiiri: (kokoontuminen 4.12.)
- Yrjö Kokko: Pessi ja Illusia (223 s.) Status: lainattu
 
Arvostelukappaleet: (luettavana 19.11. jälkeen)
- Theo Lawrence:  Salatun voiman kaupunki (403 s.) Status: saapunut
- Abigail Gibbs: Illallinen vampyyrin kanssa (542 s.) Status: saapunut

Lokakuun luetut

Olen näköjään heinäkuusta tehnyt edellisen kerran luettujen listauksen, hups!, joten kasataanpas tähän sitten yhteen elo-, syys- ja lokakuun meinigit. Kolmen kuukauden aikana tuli luetuksi 2796 sivua, ihan hyvä saavutus minulta. :)

  

Elokuussa luin kolme kirjaa, ja 1088 sivua. Kirjat olivat Michelle Harrison keijutrilogian päätösosa 13 salaisuutta. Sen jälkeen pulahdin Rivien väliin Katja Jalkasen ja Hanna Pudaksen Kirjablogikirjaan. Hämärtyviin iltoihin mahtui myös futuristinen dekkari Nora Robertsin salanimellä J.D. Robb kirjoittaman Kuolema ovella muodossa.

  

Syyskuussa juhlittiin synttäreitäni ja tuettiin kulttuuria: Pasi lmari Jääskeläisen lokakuussa ilmestyneen teoksen Sielut kulkevat sateessa mainosta jaettiin ahkeasti blogimaailmassa - toivottavasti tämä tempaus näkyy teoksen myyntiluvuissa! Syyskuussa luimme kirjablogaajien yhteistempauksessa Helsingin sanomien sadan parhaan kotimaisen kirjan listauksen läpi (minä luin Risto Isomäen teoksen  Sarasvatin hiekkaa), kooste postaus täällä. Toinen kuukauden aikana lukemani kirja oli S. Kolan Ruususen iholla, satusovelluksia aikuisempaan makuun, joka kasvatti kuukauden luettujen sivujen määrän loppusummaan 443 sivua.

  

Lokakuussa tutustuin oululaisiin kirjablogaajiin, vietin nimipäivääni ja luin dystopiaa. Tutustuin Rick Yanceyn yllättävään teokseen 5. aalto, josta en tiennyt mitään kirjaan tarttuessani. Lauren Oliverin dystopia-trilogia saavutti myös päätöksensä: Requiem - Rakkaus palaa. Ensimmäisenä lukupiirikirjana tutustuin Tove Janssonin muumittomaan muumiklassikkoon Muumilaakson marraskuu, linkki lukupiiriblogiin. Satujen maailmaan upposin Catherynne M. Valenten teoksessa Tyttö joka purjehti Satumaan ympäri itse rakentamallaan laivalla.  Näissä neljässä teoksessa sivuja oli yhteensä 1265.

   

Syys- ja lokakuussa postailin myös vanhempia lukukokemuksia, mm. ihastuttava Murray Bailin Eukalyptus sekä heinäkuiseen kirjablogaajien yhteiskukuhaasteeseen lukemani Roald Dahlin Sulo ja suklaatehdas ja Jonathan Swiftin Gulliverin matkat.

Catherynne M. Valente: Tyttö joka purjehti Satumaan ympäri itse rakentamallaan laivalla

"Älä kerro tosinimeäsi"
  

Arvostelukappale.
  

Kaipaatko lapsuutesi satujen nonsense tunnelmaa, etsitkö vaatekomerostasi tietä Narniaan, tahdotko ratsastaa lentävällä leopardilla? Näihin kysymyksiin on vastauksena Catherynne M. Valenten teos Tyttö joka purjehti Satumaan ympäri itse rakentamallaan laivalla. (Noh, itse olisin kuvannut laivaa lautaksi, joskin laiva kuulostaa paljon mahtipontisemmalta.)

  

Aina välillä kohdalle sattuu kirjoja joista on vaikea kirjoittaa. Tyttö joka purjehti Satumaan ympäri itse rakentamallaan laivalla on yksi sellaisista, vaikka se hurmaa kielellään aina pitkästä nimestään alkaen. Ana Juanin kuvitus on ihastuttava! Se tukee kerrontaa ja luo vanhan ajan satukirjamaista henkeä. Teoksella on annettavaa myös vanhemmallekin lukijalle, itse ainakin nautin suuresti tästä hengästyttävästä matkasta. Näitä ihastuttavia kirjoja on sarjassa luvassa vielä peräti neljän kirjan verran! Seuraava kirja on ilmestynyt jo englanniksi The Girl Who Fell Beneath Fairyland and Led the Revels There.

  

Tarinan päähenkilönä on kaksitoistavuotias omahalainen tyttö nimeltään Syyskuu (ihana nimi), jonka lempiväri on oranssi. Hän on kyllästynyt sotaan lähteneen isänsä poissaoloon, äitin työhän moottoritehtaalla ja vaaleanpuna-keltaisten teekuppien tiskaamiseen. Eräänä päivänä epätavallinen Vihreä tuuli-niminen herrasmies ilmestyy Syyskuun luokse ratsastaen lentävällä leopardilla ja pyytää häntä mukaansa seikkailuun Satumaassa.

   

Niinpä Syyskuu ei vilkuttanut hyvästiksi kotitalolleen eikä äitinsä tehtaalle, joka puuskutti valkoista savua kaukana hänen allaan. Hän ei vilkuttanut edes isälleen, kun he lensivät Euroopan yli. Sinä ja minä saatamme järkyttyä tästä, mutta Syyskuu oli lukenut valtavan paljon kirjoja, ja hän tiesi, että vanhemmat ovat vihaisia siihen asti, kunnes saavat tietää, että heidän pikku seikkailijansa on käynyt Satumaassa eikä kulmakapakassa, ja sitten kaikki onkin taas hyvin. (s. 13-14)

   

Matkansa aikana Syykuu tapaa monia eriskummallisia hahmoja, kuten kirlisko Allun, saippuagolem Lipeän ja maridipojan nimeltään Lauantai. Syyskuu alkaa pian Satumaahan saapumisensa jälkeen huomata, että kaikki ei kunnossa. Uusi hallitsija Markiisitar on asettanut kaikenlaisia outoja sääntöjä ja monet olennot joutuvat kärsimään niistä. Kaikki kaipaavat edellistä lempeää hallitsijaa Kuningatar Malvaa. Loppua kohden tapahtumien vyöry kasvaa ja salaisuudet paljastuvat ja hukataanpa toiminnan tiimellyksessä myös yksi varjo, Peter Panin tapaan

      

Puisella naisella oli neljä käsivartta, jotka osoittivat määrätietoisesti eri suuntiin. Itään, Syyskuun tulosuuntaan, osoittavan käsivarren sisäsivulle oli kaiverrettu syvin, tyylikkäin kirjaimin:

MENETÄ SUUNTASI

Pohjoinen käsivarsi osoitti kallioiden huipulle, ja siinä luki:

MENETÄ HENKESI

Eteläinen käsivarsi osoitti merelle, ja siinä luki:

MENETÄ JÄRKESI

Ja läntinen käsivarsi osoitti kohti pientä niemeä, jonne kultainen ranta päättyi, ja siinä luki:

MENETÄ SYDÄMESI

(s.40-41)

     

Kirjailijalla on erikoisena tapana puhutella lukijaa välillä suoraan, vähän niin kuin Jonathan Swiftillä aikoinaan. Esimerkiksi sivulla 41: "Sinä ja minä olemme aikuisia, ja olemme menettäneet sydeämemme tähän mennessä ainakin kaksi tai kolme kertaa." Tai sivulla 291: "Minä olen kuitenkin ovela ja juonikas kertoja" (jostakin syystä kertojan puhui päässäni Magdalena Hain äänellä). Teos on hyvin intertekstuaalinen, viittauksia moniin klassikkosatuihin ja fantasiakertomuksiin löytyy lähes jokaisesta luvusta.

    

Teoksesta voisi pomia pari lausahdusta, jotka toimivat ikään kuin aforismeina: "Siellä missä asut, kauhea koneisto on pienempi ja vaikeampi nähdä." (s. 30), sekä: "Hatuilla on valtaa. Hatut voivat muuttaa ihmisen kokonaan toiseksi." (s. 42) Kerronta myös rönsyilee paljon ja välillä saa olla tarkkana, ettei menetä suuntaansa (onneksi lukujen alussa on pieni johdanto tuleviin tapahtumiin). Suosikkihahmoikseni nousevat lohikäärmeen ja kirjaston lapsi Allu, joka tietää kaiken A:sta L:ään, sekä pieni ja pörröinen Kuolema.

   

Suosittelen teosta saduista ja seikkailuista pitäville, ennakkoluulottomille lukijoille ikään katsomatta. Älä koskaan kasva aikuiseksi!

 

Arvosana:

  

Takakannesta:

Kerää rohkeutesi, tartu toiveisiin, ota mukaan rahtunen onnea 

ja valmistaudu lähtemään aivan ainutlaatuiselle matkalle

   
Kaksitoistavuotias Syyskuu asuu Omahassa ja elää ihan tavallista elämää, kunnes eräänä päivänä hänen isänsä lähtee sotaan ja äitinsä töihin. Syyskuu kohtaa Vihreän tuulen, vihreätakkisena herrasmiehenä, joka kutsuu hänet seikkailuun kertoen että, Satumaassa tarvitaan tytön apua. Satumaan uusi hallitsija, Markiisitar on nimittäin varsin nuori, tuskin Syyskuuta vanhempi, ja  kovin arvaamaton. Vain Syyskuu voi hakea Markiisittaren himoitseman talismaanin lumotusta metsästä – muuten Markiisitar tekee elämän Satumaassa erittäin hankalaksi sen asukeille. Heti seikkailun alkaessa Syyskuu saa uusia ystäviä, kuten kirjoja rakastavan louhikäärmeen ja kummallisen pojan, jonka nimi on Lauantai.
   
Tyttö joka purjehti Satumaan ympäri itse rakentamallaan laivalla on unohtumaton ja kaunis kirja kaikenikäisille. Se lumoaa kuin Liisa Ihmemaassa ja kiehtoo kuin Kultainen kompassi.

 
"Loistelias, lämmöllä ja viisaudella kirjoitettu tasapainoilu modernismin ja viktoriaanisen sadun välillä." – Neil Gaiman

”Kirja, jonka ei soisi loppuvan.” – Publishers Weekly

   

Samantyylisiä kirjoja: Clive Barker: Abarat, Neil Gaiman: MirrorMask (elokuvakäsikirjoitus), Lemony Snicket: Surkeiden sattumusten sarja, Tony DiTerlizzi & Holly Black: Spiderwickin Kronikat, Jaqueline Kelly: Luonnonlapsi Calpurnia Tate,
      

Suomentanut: Sarianna Silvonen, 339 sivua, Gummerus 2013

  

Kuvitus: Ana Juan

    

Alkuperäinen nimi: The Girl Who Circumnavigated Fairyland in a Ship of Her Own Making (2011)

   

Kirja luettu mm. täällä: Risingshadow, Kirjavinkit, Lumiomena, Ava - Lukupiiri, Aamulehti, Taikakirjaimet, Tarinauttisen hämärän hetket, Kirjojen keskellä, 

Jonathan Swift: Gulliverin matkat

 "Vaimoni kielsi minua enää lähtemästä merille, 

mutta kohtaloni oli valitettavasti määrännyt siten, 

ettei ollut hänen vallassaan estää minua lähtemästä."

  

Kansilehti

   

Noloa postata lokakuussa kirjasta, jonka olen lukenut jo heinäkuussa. Mutta tässä se viimein tulee! Luin tämän Jonathan Swiftin klassisen satiirisen utopian kirjabloggareiden yhteislukuhaasteessa (24h marathon). Katsoin kirjan luettuani myös yhden tuoreimmista kirjasta tehdyistä filmatisoinneista, Jack Blackin tähdittäessä Gulliverina. Monet asiat olivat nykyaikaistettuja, mutta pääosin elokuva seuraa kirjan tapahtumia.

 

Kyseessä on siis jo vuonna 1726 kirjoitettu utopistinen teos, josta on ilmestynyt useita eri suomennoksia. Kieli tässä vuoden 1957 suomennoksessa oli aivan ihastuttava ja loi mennen ajan tunnelmaa. Minun versioni kirjasta on tosiaan elämää nähnyt: kansi on vähän nuhruinen, mutta teos on muutoin siistissä kunnossa ja sen sidos on vahva. Gulliverin seurassa tehtiin kaksi ensimmäistä (kuuluisinta) matkaa kääpiöiden ja jättiläisten luo. 

   

Kuulin itse asiassa vasta viikko sitten Utopiat ja dystopiat luennolla, että Gulliver tekee näitä retkiä yhteensä neljä. Kahdessa seuraavassa tarinassa Gulliverin matkaa Levantiin ja kohtaa merirosvoja ja näkee leijuvan saaren Laputan (ahaa elämys: tästä siis Hayao Miyazakin Laputa elokuva on inspiroitunut!). Neljännessä osassa Gulliver on Barbadoksella, missä hän kohtaa jalojen ja ylevien kansan, jotka pitävät ihmisiä (yahoos) kotieläiminään. Pitää nämäkin jossain vaiheessa lukea, nythän on tulossa uusi painoskin.

  

Joutoaikoinani lueskelin vanhoja ja uusia kirjailijoita. Minulla kun oli runsaanlainen kirjasto mukanani (s. 6)

 

Gulliver aloittaa matkansa toukokuussa 1699. Kääpiöiden tai kuten myöhemmissä painoksissa kutsutaan lilliputtien tai peukaloisten kansa on jakaantunut kahtia: niihin, jotka avaavat munan levästä ja niihin, jotka avaavat munan kapeasta päästä ja maat ovat sodassa keskenään. Gulliver tutustuu alun hankaluuksien jälkeen lilliputteihin ja opettelee heidän kieltään. Lopulta hänelle rakennetaan laiva, jolla hän matkustaa jättiläisten maahan Brobdignagiin. Jättiläisten kuningas luulee aluksi Gulliveria edistykselliseksi leluksi.

Kuningas, valtakunnan oppineimpia miehiä, oli harrastanut etenkin filosofiaa ja matematiikkaa. Tutkiessaan ja tarkastellessaan minua, ennenkuin rupesin puhumaan, ja nähdessään, miten kuljin suorana, hän luuli minua automaatiksi (sellaistne kojeiten valmistamisessa on Brobdignagin kansa erittäin taitava), ja jonka suuri tatitoniekka oli keksinyt. Mutta kuullessaan ääneni ja huomatessaan minun puhuvan selviä, järjellisiä lauseita, hän ei voinut peittää hämmästystään. (s. 114-115)

   

Toisinaan Swift onnistuu viihdyttämään lukijaa hyvin, mutta toisinaan... No, lukekaa nämä lainaukset: "En halua ikävystyttää lukijaa kuvaamalla matkaamme yksityiskohtaisesti" (s. 7) ja "Uteliasta lukijaa huvittaisi kenties kuulla kotiaskareistani ja siitä, miten kulutin aikani niinä yhdeksänä kuukautena ja kolmenatoista päivänä, jotka oleskelin tässä maassa" (s. 65). Ja kuinkas sitten kävikään. Swift kuvaa esimerkiksi jopa lilliputtien maan kuninkaan linnan muurin leveyden, pituuden, paksuuden ja linnan pihan pinta-alan. Tässä versiossa suomennosta käytettiin lisäksi tuumia ja senttejä sekaisin, enkä lopulta ollut ollenkaan varma mitoista. 

   

Swiftillä on myös erikoinen tapa puhua Gulliverin suulla suoraan lukijalle, ikään kuin tapahtumat olisivat tapahtuneet hänelle (eivätkä olisi vain hänen mielikuvitustaan), mutta oletan sen olleen jossain vaiheessa yleisempääkin. Jos en pahasti ole väärässä, H.G. Wellsillä on paljonkin samankaltaisia tyylikeinoja. Suosittelen teosta kuitenkin kaikille klassikoista nauttiville lukijoille.  Teoksen kieli on kaikesta huolimatta hyvin helppoa ja nopealukuista, vaikka lastenkirjaksi tätä en laskisikaan.

  

Arvosana:

 

Asiasanat: 1700-luku, utopia, satiiri
   

Samantyylisiä kirjoja:  H.G. Wells: Aikakone, Maailmojen sota
      
Suomentanut: Annikki Setälä (Viides laitos: Gulliverin matka kääpiöitten luo. Otava, 1923 ja Gulliverin matka jättiläisten maahan. Otava, 1924.), 163 sivua, Neljäs painos, Otava 1957
  
Kuvitus: C.E. Brockin (1894)
    
Alkuperäinen nimi: Gulliver's Travels (1726)
  
Kirjasta lisää mm. täällä: Risingshadow, Wikipedia, Kirjavinkit, Jokken kirjanurkka, Matiaksen kirjallisuusblogi,