lauantai 12. kesäkuuta 2021

Dekkariviikko | Johanna Hulkko: Geoetsivät autiolla saarella & Geoetsivät ja vesiseikkailu

"Ei etsivillä kyllä kylmä ollut, mutta jostain syystä 
autiosaarelta pelastuneet aina käärittiin huopiin."

  
  
Johanna Hulkon Geoetsivät -sarja on kuin moderni Viisikko. Seikkaillaan, syödään (joskin paljon oudompia ruokia) ja koirakin löytyy, vaikkakaan ei keskeisistä hahmoista. Sarjan päähenkilö Raparperi harrastaa geokätköilyä. Hänen lisäkseen Geoetsivien porukkaan kuuluvat hänen paras ystävänsä Emmi ja tämän pikkusisko Salli, Petteri ja Pasi-Antero.
  
Vaikka tämä ei ollutkaan aiempiin verrattuna paras osa sarjaa, jatkaa se samalla huumorilla höystetyllä ja yllättäviä tapahtumia sisältävällä tyylillä. Etenkin Raparperin isä ja poliisi Patterinen Pax-koirineen tuovat mukaan chaotic good -energiaa. "Raparperiä säälitti Pax. Hän jos joku tiesi, miltä se tuntui, kun joutui asumaan omituisten ihmisten perheessä."
  
Omenapuut olivat juuri puhkeamassa kukkaan, ja koko piha oli iloista pörinää täynnä. Mehiläiset ja kimalaiset tutkivat jo toiveikkaina, josko ne pääsisivät pian herkuttelemaan. (s. 9)
  
Kerrankin luin kirjan samana ajankohtana tapahtumien kanssa: koulut ovat loppumassa ja eletään kesäkuun alkua. Geoetsivät joutuvat mukaan mökkimurtojen sarjan tutkimuksiin, sillä Patterisen saarimökkiin oli murtauduttu. Heille lankeaa myös multikätkön poistaminen luonnonsuojelualueelta. 

Raparperi löytää blogin, jossa lenkkeillään ja kalastetaan tutun kuuloisissa paikoissa. Voisiko kirjoittaja olla mökkimurtojenkin takana? Geoetsivät törmäävät vahingossa rosvoihin je heidän puhelimensa viedään. Kun venekin vielä hajoaa, he ovat täysin haaksirikkoisia ja vailla keinoa pyytää apua. Vai ovatko sittenkään? Nokkela viisikko keksii aina jotakin. 

Oli hassua, miten mukava harrastusväline muuttuikin yhtäkkiä roskaksi, kun kukaan ei huolehtinut siitä, Raparperi ajatteli. (s. 32)
   
Huomaa, että kirja on jo seitsemän vuotta vanha, sillä Geoetsivien löytäessä tabletin, selitetään, että se on "pieni tietokone eikä sellainen tabletti, joita isä ja Pekka ottivat diskoillan jälkeisenä aamuna, kun he olivat käyneet joraamassa." Samoin kaupat olivat juhannuksen aikaan kaksi päivää kiinni. 

Yksi suosikkikohtani kirjasta on Raparperin isän ja hänen kumppaninsa Pekan keskeytetty karaokeilta. He ovat pukeneet päälleen koppalakin ja natiiviamerikkalaisen höyhenpäähineen, jotka näkyvät piirroskuvasaskin (uten myös ilmaan nostetut kädet) joten oletettavasti laulettu kappale oli Village Peoplen YMCA

Isä ja Pekka yllättyivät pahemman kerran. He olivat ottaneet kaiken irti vapaaillasta. He lauloivat karaokepeliä ja söivät jäätelöä suoraan purkista. Molemmilla oli oma sammio. Ilmeisesti heillä oli naamiaiset, sillä isällä oli päässään intiaanipäähine ja Pekalla poliisin koppalakki. (s. 125)
    
  
Arvosana:
  
Takakannesta:
Lähiseudun kesämökkeihin on murtauduttu, ja joukossa on myös poliisi Patterisen mökki. Geoetsivät selvittävät tapausta, mutta ratkaisevaa johtolankaa ei tunnu löytyvän. Samaan aikaan Raparperin luokka kerää rahaa luokkaretkeen. Neuvokkaat oppilaat pysäyttävät myymälävarkaan, mutta siihenkin isän pitää nolosti sekaantua. Aivan kuin maraton- ja punajuurimehuvillityksessä ei olisi tarpeeksi kestämistä. Geokätköily vie etsivät yöretkelle Luodon saareen, missä he joutuvat todelliseen pulaan. Kuinka selvitä murtovarkaita kuhisevasta saaresta ilman venettä? Luvassa on kunnon kesälomaseikkailu ja tietysti kaupungin parhaat juhannusjuhlat kokkoineen ja joulukinkkuineen.
  
Alakouluikäisten suosioon nousseen sarjan neljäs osa vie Geoetsivät taas kiperien arvoitusten äärelle!
    
152 sivua, Karisto 2014
  
Kuvitus: Jari Paananen
 
Sarjassa ilmestyneet:
    
Kirja on luettu myös täällä: Kirjavinkit, Satunurkka
   
*****

"Miten sinä voi ostaa pullovettä?" hän tyrmistyi.

Raparperi yhtyi naputukseen: "Ajattele mikä määrä roskaa 
vesipulloista tulee, ja hanasta juotavaa saa aivan ilmaiseksi."

  
Lukuhaasteissa: Dekkariviikko, Pride-lukuhaaste
  
Puutarhat kadun molemmin puolin hehkuivat kaikissa sateenkaaren väreissä. Suloiset hortensiat aloittelivat kukintaansa. Harmi vain, ettei kukaan ollut ihailemassa pihojen väriloistoa. (s. 81)
  
Juhannuksen jälkeen on satanut taukoamatta. Aluksi lapsia sade ei haittaa, vaikka aikuiset valittavatkin jatkuvasti säästä. Sateiden jatkuessa ovat kaikki pian lamaantuneita eikä mikään enää tunnu miltään. "Etsivät olivat oppineet, että jos aikuiset vetosivat sateeseen, kaikki toivo oli menetetty. Aikuisille sade oli sama kuin tulva, maanjäristys ja hurrikaani yhtä aikaa." Mutta pitkänkin sateen jälkeen paistaa aina aurinko ja piknikkorista löytyy inkivääriolutta.
  
Tällä kertaa Raparperi ja Geoetsivät ratkovat vesimysteeriä. Raparperin isä loukkaa jalkansa ja menee vesijumppaan toipumaan. Uimalan kylmäaltaan vedessä väitetään olevan parantavia voimia ja kaikki joutuvat vesihysterian valtaan. Uudet vesiautomaatit keräävät myös paljon kiinnostusta, mutta tuovat mukanaan roskaamisongelman. Mistä mystisiä voimia omaava vesi tulee ja onko sen myyjä aivan rehellinen?

Petteri oli puhunut Kadonneen rautatiesillan kätköstä jo pitkään. Paikka oli kuulemma hieno. Hän oli nähnyt sieltä otettuja, satumaisia valokuvia. -- Sillan kivet olivat jo aivan sammalen peitossa. Siitä koko viidakkomainen aukea sai syvän ja samettisen vihreän värin. -- Raparperi tunsi olonsa hyvällä tavalla vahingoniloiseksi. Metsä oli selvästi ihmistä voimakkaampi. Luonto oli vallannut nopeasti sen, minkä ihmiset olivat hylänneet. (s. 15-19)
  
Suosikkikohdassani Rapaperin isä kommentoi Pekalle, kuinka tytössä on anarkistiainesta. "Me ei olla kasvatettu  mitään hellan ääreen kuivahtavaa emäntää." Pidin myös todella paljon Raparperin ideasta virittää riippumatto kirjahyllyn ja portaiden väliin, koska sää ei ulkona salli köllöttelyä. "Hän lepäili siinä ruoan päälle ja ahmi kirjaa."
  
Puhutaan myös geokätköilyn negatiivisista puolista, erityisesti siihen liittyvistä ennakkoluuloista. Paikatakseen huonoa pr:ää ja jatkaakseen geokätköilyn perinteitä, etsivät järjestävät siivoustempauksen. "Samalla kun kätköilijät piilottivat jonnekin uuden purkin, alueelta siivottiin kaikki roskat pois."
    
"Geokätkeily? Sehän on vandalismia", poliisi sanoi. 
"Geokätköily", Pekka korjasi. "Se on hauska koko perheen ulkoiluharrastus." (s. 37)
  
Molempien siskojeni perheet ovat innokkaita kätköilijöitä ja ovat itsekin tehneet kätköjä. Yksi toisen siskoni kätkö ei saanut lupaa alueen haltijalta, sillä kätköily ei ollut ilmeisesti tuttua ihmiselle, jolta lupaa kysyttiin. Hän oli vain kummastellut, miksi kukaan haluaisi mennä alueelle ja kielsi asian kokonaan, sillä ei halunnut ihmisten parveilevan siellä. Sisko yritti kyllä selittää, että kyseessä on aivan viaton harrastus, mutta kunnioitti kyllä kieltoa.
  
Taivaan halkaisi komea sateenkaari. Ehkä sen pää vei jonnekin raparperin kodin tienoille. (s. 165)
    
Arvosana:
  
Takakannesta:
Juhannuksen jälkeen sataa joka päivä, ja kaupunkilaiset viettävät kesää sisällä uimalassa. Yhtäkkiä alkaa levitä tieto, että kylmäaltaan vesi tekee ihmeitä. Ihmiset joutuvat vesihysterian valtaan ja saapuvat bussilasteittain ostamaan pullotettua ihmevettä. Samaan aikaan Geoetsivät törmäävät kätkönetsintäretkellään vihamieliseen maanomistajaan, jolla on selvästi jotain salattavaa. Hän tekee kaikkensa estääkseen etsiviä pääsemästä hylätyn rautatien kätkölle. Mutta miksi? Geoetsivien on aika kääriä sadetakin hihat!
    
152 sivua, Karisto 2014
  
Kuvitus: Jari Paananen
 
Sarjassa ilmestyneet:
  1. Geoetsivät ja rahakäärön arvoitus (2013)
  2. Geoetsivät ja vaeltava aave (2013)
  3. Geoetsivät ja muinaishaudan salaisuus (2014)
  4. Geoetsivät autiolla saarella (2014)
  5. Geoetsivät ja vesiseikkailu (2015)
  6. Geoetsivät ja salaperäinen Sasu (2015)
  7. Geoetsivät ja yksikätinen madonna (2016)
  8. Geoetsivät ja kadonnut muinaispurkka (2017)
  9. Geoetsivät ja Linnavuoren lurjus (2018)
  10. Geoetsivät ja koulun kummitus (2019)
  11. Geoetsivät ja jäätävä mysteeri (2021)
  12. Geoetsivät ja revontulten salaisuus (tulossa elokuussa 2021)
    
Kirja on luettu myös täällä: Kirjavinkit

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti