lauantai 13. elokuuta 2016

Timo Parvela, Bjørn Sortland & Pasi Pitkänen: Kepler62 - Kirja kolme: Matka

- Katso tarkkkaan. Tämä on viimeinen näkysi maanpinnalta, Ari huomautti.
- Ei tässä ole paljon ikävöimistä, Joni tuhahti.
   
Se oli tietysti totta. Auringon polttama kuiva autiomaa ei herättänyt erityistä haikeutta. 
Ehkä se oli vain hyvä. Sitä paitsi koko planeettahan oli aikaa myöten vääjäämättömästi 
muuttumassa juuri samanlaiseksi. Erämaaksi.
      
    
Kirjailijakaksikon Timo Parvelan ja Bjørn Sortlandin, sekä kuvittaja Pasi Pitkäsen yhteistyönä syntynyt Kepler62 on todella hieno kirjasarja monenikäisille lukijoille. Aikuisenakin olen viihtynyt hyvin näiden parissa. Kolmas osa, Matka, ei kaikilta osiltaan yltänyt aivan samalla tasolla kahden ensimmäisen osan kanssa, sillä tässä osassa pohjustetaan jonkin verran tulevia tapahtumia. Vauhtia ja vaarallisia tilanteita löytyy tästäkin kirjasta. Ja Pitkäsen kuvitus on jälleen upeaa. 
    
Sarjan kolmas osa kertoo nimensä mukaisesti siitä matkasta, jonka valitut 12 lasta ja nuorta tekevät kohti uutta kotiaan, Kepler-systeemiä. Kepler62:ssa on paljon samaa kuin K.A. Applegaten Remnants-sarjassa. Molemmissa maapallo on tuhoutumassa (joskin eri syistä) ja ihmiskunta lähettää pienen toivonkipinän pimeään avaruuteen. Matka ei kuitenkaan suju ongelmitta. Cliffhanger, johon kirja päättyy on myös oikeasti yllättävä. 
  
- Miksi sinä olet mukana? Ari kysyi Marielta. 
- Koska minä halusin niin. Minä saan yleensä kaiken sen mitä haluan. Minä halusin pois kotoa. Mahdollisimman kauas pois. Joskus pitäisi varoa, mitä toivoo, sillä se voi toteutua.  (s. 107)
    
  
Remnantsissa aluksen nimi on Mayflower, kuten sen laivan, joka kuljetti ensimmäisiä uudisraivaajia Amerikkaan ja Kepler62:ssa meduusamaiset tähtipurjehtijat (joiden sähköpurjeet on suunnitellut suomalainen Pekka Janhunen) ovat saaneet nimensä Kolumbuksen tutkimusretken laivueen mukaan: Santa Maria, Pinta ja Niña. Molemmissa sarjoissa matka kestää satoja vuosia, siksipä matkalaiset nukutetaan cryo-kapseleihin. Vaikka aluksen kulkisivat valonnopeudella, matka maapallolta Kepler-järjestlmään kestäisi 1200 vuotta. 
  
En malta odottaa seuraavaa osaa, jossa pioneerinuoret viimein pääsevät uudelle planeetalle. Se näyttää ainakin jo kansikuvansa puolesta todella kiehtovalta ja muistuttaa Beth Revisin Across the Universe-sarjan kolmatta osaa, Shades of Earth
  
Arvosana:

Takakannesta:
"On aika. Olkaa kunniaksi ihmiskunnalle." Vanha kenraali Livingstone hyvästelee joukon lapsia, jotka ovat lähdössä tuhoutuvalta maapallolta kauas avaruuteen etsimään uusia elämisen mahdollisuuksia. 
  
Sukkula vie heidät avaruusasemalle, jolla tähtipurjehtijat Santa María, Pina ja Niña odottavat matkalaisiaan. Ari pitää huolta pikkuveljestään Jonista ja epäilee, että lähtijöille ei ole kerrottu aivan kaikkea tulevasta tehtävästä. Kuka nukkuu aluksen ylimääräisessä kapselissa ja miksi Ari herää kesken lennon? Edessä on matka tuntemattomaan.
  
Samantyylisiä kirjoja: Beth Revis: Across the Universe - Matka alkaa, K.A. Applegate: Remants - Viimeinen avaruussukkula ja Määränpää tuntematon
   
159 sivua, WSOY 2016
  
Kepler62 on luettu myös täällä: Kirjavinkit, Luetaanko tämä?, Madonluvut
   
Sarjassa ovat ilmestyneet:
  1. Kutsu (2015)
  2. Lähtökaskenta (2015)
  3. Matka (2016)
  4. Pioneerit (Ilmestyy syksyllä 2016)
  5. (Ilmestyy kesällä 2017)
  6. (Ilmestyy syksyllä 2017)

perjantai 12. elokuuta 2016

Liebster Award -tunnustus

  
Sain tämän Liebster Award -tunnustuksen MarikaOksalta, Oksan hyllyllä -blogista. Kiitos! En muista, olenko saanut tämän haasteen jo aikaisemmin, mutta muuttuvien kysymysten myötä tämä tunnustus on aina yhtä ihanaa ottaa vastaan. 
  
Haasteen säännöt:
  1. Kiitä tunnustuksen antajaa ja linkkaa hänen bloginsa postaukseesi.
  2. Laita tunnustuksen logo esille blogiisi.
  3. Vastaa tunnustuksen antajan esittämään 11 kysymykseen.
  4. Nimeä 5-11 blogia, jotka mielestäsi ansaitsevat tunnustuksen (ja joilla on alle 200 lukijaa).
  5. Laadi 11 kysymystä, joihin listaamasi bloggaajat puolestaan vastaavat.
  6. Lisää tunnustuksen säännöt postaukseen.
  7. Ilmoita listaamillesi bloggaajille tunnustuksesta ja linkkaa oma postauksesi heille, jotta he tietävät mistä on kyse.
    
MarikaOksan esittämät kysymykset: 
  
1. Kerro kirjasuositus jokaiselle vuodenajalle eli kirja kesään, syksyyn, talveen ja kevääseen. 
  
Kevät: Andy Weir: Yksin Marsissa
Kesä: Jacqueline Kelly: Luonnonlapsi Calpurnia Tate
Syksy: Emmi Itäranta: Teemestarin kirja
Talvi: Anthony Doerr: Kaikki se valo jota emme näe
  
2. Jos sinulla olisi ajallisesti mahdollista perustaa uusi blogi, millaisen blogin perustaisit?
  
Minulla itseasiassa on nytkin kirjablogin lisäksi muitakin blogeja (esim. koruihin ja käsitöihin keskittyvä Vedenhenki) ja muutama blogiprojekti on myös vuosien aikana käynnistynyt ja sammunut pois. 
  
3. Oletko kiinnostunut Nobel-palkittujen kirjailijoiden teoksista sen vuoksi, että heille on myönnetty ko. palkinto?
  
En anna suurta painoarvoa palkinnoille. Nobel-palkituilta kirjailijoilta en muista lukeneeni mitään, mutta esim. Finlandia-palkittuja sekä ehdokkaina olleita teoksia olen muutaman lukenut, mutta näissäkin tapauksissa kirja on kiinnostanut joko ennen ehdokkuutta/voittoa tai siitä riippumatta. 
  
4. Minkä kirjan sivuille haluaisit hypätä mukaan osaksi tapahtumia?
  
Uh, ihanan haastava kysymys! Ensimmäisenä tulivat mieleen Suzanne Collinsin Nälkäpeli-trilogia sekä J.K. Rowlingin Harry Potter-sarja. Molemmissa maailmoissa on omat hyvät ja huonot puolensa. 
  
5. Mainitse muutama kirja, jonka kansikuva on mielestäsi erityisen hieno ja sinun silmääsi miellyttävä.
  
Blogistani löytyy tägi Kauneimmat kansikuvat. Sieltä poimin Jeff Vandermeerin pöllökannellisen Hyväksynnän ja Takashi Hiraiden Kissavieraan, jota koristaa Satu Konttisen taiteilema kissa.
  
  
6. Onko jokin kirjagenre tai -laji (esim. muistelmat tai historialliset romaanit) erityinen suosikkisi?
  
Tähän vastaaminen on helppoa. Koko blogin olemassaolon ajan olen ollut ihastunut dystopioihin.
  
7. Tykkäätkö tehdä listoja asioista? 
  
Olen listafriikki. :) Nautin lukusuunnitelmien tekemisestä, pitkistä lukuhaasteista, kuten Helmet 2016 ja ennen matkaakin listaan, mitä täytyy ottaa mukaan - kirjoja unohtamatta! 
  
8. Mainitse 1-3 kirjailijaa, joiden uusista kirjoista olet todella kiinnostunut.
  
- Magdalena Hai
- Anu Holopainen
- Hugh Howey
  
9. Mikä on suosikkimakusi jäätelökioskilla?
  
Pidän paljon lakritsi- ja salmiakkijäätelöistä, mutta tänään söin aivan uskomattoman herkullista metsämarja-juustokakku Minetti-jäätelöä
  
10. Seuraatko olympialaisia? Jos seuraat, mitkä lajit sinua kiinnostavat?
  
En ole oikein penkkiurheilun ystävä, mutta joskus satunnaisesti seuraan lajeja (kesän 2016 olympialaisten ulkopuoleltakin) kuten jousiammunta, ratsastus, golf, curling, taitoluistelu, voimistelu, ja biljardi.
  
11. Mikä tuoksu tai maku kuvaa parhaiten viimeksi lukemaasi kirjaa?
  
Viimeisimmäksi luin J.K. Rowlingin Harry Potter ja Feeniksin kilta. Sitä kuvailee parhaiten Bertie Bottien joka maun rakeet, sillä teoksen tunnelmat muuttuvat niin usein 1050 sivun aikana. 
  
    
Haastan seuraavat bloggaajat:
  
Vinopino kirjoja -blogin Lotta
Neverendingly -blogin Mira
Hurja hassu lukija -blogin Jassu
Lukujonossa -blogin Sannalle
  
Kysymykseni:
  
1. Onko sinulla suomalaista suosikkikirjailijaa?
2. Kirja vai siitä tehty elokuva/tv-sarja? Kerro myös paras kirjan pohjalta tehty adaptaatio.
3. Käytätkö Goodreadsia
4. Kenen kirjailijan teoksia et missään nimessä tahdo lukea? Miksi?
5. Jos voisit soittaa puhelun kenelle tahansa kirjailijalle, elävälle tai kuolleelle, kenelle soittaisit?
6. Mikä kirja jokaisen tulisi lukea?
7. Käytätkö kirjanmerkkejä? Millainen on suosikkisi?
8. Kenen kirjallisuuden hahmon kanssa voisit kuvitella olevasi parisuhteessa?
9. Listaa kolme teosta, jotka ovat omat kirjahyllysi aarteita.
10. Aiotko lukea kahdeksannen Potter-tarinan, Harry Potter and the Cursed Child alkuperäiskielellä tai käännöksenä?
11. Onko sinulla suosikkisitaattia? Mistä kirjasta se löytyy?
   

perjantai 5. elokuuta 2016

Lukupiirissä | J.D. Sallinger: Sieppari ruipellossa

"Mä olisin vaan sellainen sieppari ruispellossa."
     
   
Heinäkuun lukupiirikirja
Lukuhaasteissa: Helmet 2016: 38. Jossain päin maailmaa kielletty kirja
   
J.D. Sallingerin Sieppari ruispellossa kertoo 16-vuotiaasta Holden Caulfieldista. Teos kuuluu niihin klassikoihin, joita yleensä luetaan jo peruskoulussa ja lukiossa, mutta omalta kohdaltani se on jäänyt aikaisemmin lukematta. Nyt tämä klassikko ja 60-luvun teinien kulttiteos tuli vastaan lukupiirissä ja tartuinkin teokseen vailla mitään ennakkokäsitystä.
   
Sieppari ruispellossa on jakanut lukijansa kahteen leiriin, sillä se koetaan joko todella hauskana tai kauhean tylsänä. Mielipide-erot voivat osin johtua myös kahdesta toisistaan paljon poikkeavasta suomennoksesta. Ensimmäinen, Pentti Saarikosken suomennos ilmestyi 1961 ja se on kirjoitettu Helsingin slangilla. Vuonna 2004 ilmestyi tämä lukemani painos Arto Schroderuksen suomentamana yleiskielellä kirjoitettuna painoksena. 
   
Tajusin vasta jonkin matkaa luettuani, että uusi suomennos tosiaan eroaa merkittävästi vanhemmasta. Olikin ehtinyt hieman ihmettelemään yhden lukupiiriläisen kommenttia "se on kirjoitettu kokonaan slangilla". Luin sitten muutamista blogeista (mm. Sallan lukupäiväkirja) vertailuja uuden ja vanhan käännöksen välillä. Ero oli aikamoinen ja syystäkin vanha suomennos on herättänyt paljon keskustelua.
  
Tämä uusi suomennos on erittäin helppolukuinen, mutta se tuntuu korostavan Holdenin angstia ja sopeutumattomuutta ärsytykseen asti. Holden on jälleen kerran saanut potkut koulusta ja nuori miehenalku seilaa sen jälkeen edestakaisin New Yorkissa kuin kaarnavene virran mukana. Teoksen tapahtumat sijoittuvat muutaman päivän ajalle hieman ennen joulua. Lisäksi Holden kertoo takaumien kautta lapsuudestaan ja muista kouluistaan.  
  
Holden pitää lähes kaikkea ja kaikkia kornina (mauton, tyylitön) tai falskina (teennäinen), etenkin elokuvat, niissä olevat näyttelijät ja niitä katsomaan menevät ihmiset. En voinut olla pohtimatta oliko hänellä ADHD, sillä sen verran vaikeaa pojalle oli keskittyä yhteen asiaan. Eniten nautin hänen kirjallisista viittauksistaan.
  
Luen paljon klassikkoja, niin kuin esimerkiksi Paluu nummelle ja vastaavaa, pidän niistä, ja luen paljon sotakirjoja ja salapoliisitarinoita, mutta en minä jaksa niistä hirveästi innostua. parhaiten innostun sellaisista kiroista, että kun ne saa luettua loppuu, sitä toivoisi että kirjailija olisi tosi hyvä ystävä, jolle voisi soittaa milloin huvittaa. Niin ei tosin käy kovin usein. (s. 30)
  
En aivan tavoittanut sitä kirjan syvintä ominaisuutta, joka tästä tekee klassikon, sillä lukukokemuksen päällimmäisin tunne oli tylsistyminen ja sivut kääntyivät vain pakotettuna eteenpäin. Olen toki tyytyväinen, että olen jälleen tutustunut yhteen klassikkoon ja lisännyt siten kulttuurista pääomaani, mutta jäin miettimään olisinko viihtynyt slangi-version parissa paremmin. Vahvimmin lukukokemuksesta mieleeni jäivät korvaläpällinen metsästäjänlakki ja ihmettely, minne Keskuspuiston sorsat menevät talvella. 
   
Arvosana:
  
Takakannesta:
J. D. Salingerin romaani on Yhdysvaltain nykykirjallisuuden eläviä klassikkoja, kuuluisa Odysseys-tarina 16-vuotiaasta Holden Caulfieldistä, joka on saanut potkut koulustaan, koska on osoittautunut välinpitämättömäksi, eikä ole menestynyt. Holden karkaa koulusta kotikaupunkiinsa New Yorkiin ja elää siellä pari levotonta vuorokautta ”omaa elämäänsä” haluamatta ja uskaltamatta kohdata vanhempiaan.
   
Kirja on ”mieletön juttu” harhailusta suurkaupungissa, jazz-klubeissa, yökerhoissa, museoissa, hotelleissa, kaduilla; täynnä hauskoja ja ei-niinkään-miellyttäviä kokemuksia.
  
Suomentanut: Arto Schroderus, 289 sivua, Tammi 2004 (1. suomenkielinen painos 1961 Pentti Saarikoski, uusi suomennos 2004)
  
Alkuperäinen nimi: The Cathcer in the Rye (1951)
   

keskiviikko 3. elokuuta 2016

Potter Tag

Harry Potter on kaikkien tuntema nimi, vaikka kirjoja tai niistä tehtyjä leffoja ei olisikaan koskaan lukenut tai nähnyt. Tänä kesänä sarja on saanut uuden, kahdeksannen osan näytelmän muodossa, sillä Harry Potter and the Cursed Child sai ensi-iltansa 30.7. ja on ollut 31.7. alkaen saatavissa myös kirjallisessa muodossa. Suomennosta odotetaan syksyksi.
   
Ei siis ihme, että tämä kestosuosikki on ollut taas vahvasti esillä. Suomalaisissa kirjablogeissa on myös tänä vuonna ollut liikkeellä pottermaniaa, sillä Hyllytontun höpinöissä polkaistiin 14.1. mm. Kalkaroksen näyttelijänä tunnetun Alan Rickmanin kuoleman johdosta käyntiin Okklumeus-haaste, jossa luetaan niin Harry Potter-romaanisarjaa, kuin sen ympärille kehittyneestä ilmiöstä kertovia tietokirjoja. 
  
Tämän Potter Tagin bongasin Elämäni kirjojen parissa -blogista.
    
Lempikirja:

Lempielokuva:
    
Kirja, josta pidät vähiten:
  
Missä kohtauksissa itkit?:
  
Sarjan loppuun lukeneet tietävät, kun sanon Hedwig...
  
Jos voisit mennä yhteen kenen tahansa Potter-hahmon kanssa, kuka se olisi?: 
    
Oliver Wood, koska se on skotti (ainakin leffassa) tai Neville, koska pitää kasvitieteestä.
  
Lempihahmo: Luna Lovekiva
    
Mikä olisi suojeliuksesi?: Kissa
  
Tahtoisitko omistaa elpymyskiven, seljasauvan tai näkymättömyysviitan?: Näkymättömyysviitan.
  
Missä tuvassa olisit?: 
Pottermoren mukaan Korpinkynnessä, ja tunnistan kyllä kuvauksesta itseni.
    
    
Jos voisit tavata kenet tahansa näytteiljöistä, kuka se olisi?: 
Matthew Lewis (eli Nevillen näyttelijä)
  
  
Mitä paikkaa pelaisit huispausjoukkueessa?: 
Olisin liian kömpelö ja sokea pelaamaan huispausta. Lisäksi pelkään kohti kiitäviä palloja.
  
  
Oletko tyytyväinen loppuun?: 
En. Petyin Kuoleman varjelusten viimeiseen lukuun, jota Rowling jossain haastattelussa kertoi säilyttäneensä kassakaapissa ja joka kertoo kaikkien hahmojen elämästä koulun jälkeen. Joo, kertoihan se jotain, mutta odotin paljon enemmän. En myöskään pitänyt kaikista parinmuodostuksista. Lopputaistelu sen sijaan oli ihan ok. 
   
Paljonko Harry Potter merkitsee sinulle?: 
Harry Potter ei ole minulle elämän ja kuoleman asia, mutta olen semisti sarjan ja etenkin sen maailman fani. Ihailen suuresti Rowlingin mielikuvitusta.

tiistai 2. elokuuta 2016

Heinäkuun luetut

Otettiin heinäkuun kuumimpana päivänä lisää hääkuvia ulkona, vaikka ollaankin oltu jo kaksi kuukautta naimisissa.

Heinäkuu oli kirjablogissa todella tapahtumarikas. Luin 15 kirjaa eli 2848 sivua. Pride-viikkolla (27.6.-.3.7.) luin Siri Kolun Kesän jälkeen kaikki on toisin. Ensi vuonna olisikin kivaa tempaista ja haastaa kirjabloggaajia yhteiselle Pride-lukuviikolle, jolloin luettaisiin sateenkaarikirjoja. Lastenkirjalauantaissa esittelin Roald Dahlin rakastetun klassikon Iso kiltti jätti, joka sai uuden filmatisoinnin 1.7.
  
Toistamiseen järjestetty Naistenviikko kirjablogeissa (18.-24.7.) oli vahvasti naiseuden moninaisuudessa kiinni. Itse luin viikolle seuraavat teokset:
  
Heinäkuu loppui 31.7. Kirjabloggaajien klassikkohaasteen kolmannen osan ja Pottermaratonin myötä. Klassikkona luin George Orwellin ahdistavan dystopian Vuonna 1984 ja Pottermaratonissa luin J.K. Rowlingin luoman sarjan viidennettä osaa, Harry Potter ja Feeniksin kilta (509/1050 sivua). Luen sen loppuun elokuussa, mutta ensin täytyy tarttua lukupiirikirjaan, J.D. Sallingerin Sieppariin ruispellossa, josta keskustelemme jo tulevana perjantaina.
    
Kuukauden parhaat lukuhetket vietin Iloisen tytönHakekaa kätilö 2:n ja Vuonna 1984:n parissa. 
  
Tässä vielä kaikki luetut. Mukaan mahtui taas paljon sarjakuvaa, peräti seitsemän teoksen verran.