maanantai 19. helmikuuta 2018

Chiyori: Pyhäkön kulkukissat & Taamo: a girl's melancholy


Lukuhaasteissa: Sarjakuvahaaste 
  
Helmikuun kuukauden kielenä on japani. Niinpä pidän nyt mangaviikon, eli tämän viikon aikana pyrin julkaisemaan mahdollisimman monena päivänä mangapostauksen. Maanantai alkaa kahdella lyhärikokoelmalla Chiyorin Pyhäkön kulkukissat, jonka sain kustantajalta arvostelukappaleena (kiitos!) ja Taamon a girl's melancholy, jonka puolestaan lainasin kirjastosta. 
   
  

Chiyori: Pyhäkön kulkukissat 

  
Pyhäkön kulkukissat sisältää kolmilukuisen nimikkotarinan sekä kaksi muuta lyhäriä, Kummitustaloon eksyneet ja Ei koulua, vaan sinua varten. Kaikissa tarinoissa on keskiössä tavalla tai toisella vaikeasti saavutettava, mutta hyvin ennalta-arvattava nuori rakkaus. Harmillisesti kissoilla on nimikkotarinassa varsin pieni rooli. Se keskittyy enemmän päähenkilötytön ja pyhäkölle tulevan pojan suhteeseen. Molemmilla on lisäksi haasteita vanhempiensa kanssa.
   
Chiyorin piirrostyyli oli myös melko personaaton, eli sitä ei tunnistaisi, jos taiteilijan nimeä ei tietäisi. Eniten pidin hänen varhaisesta tarinastaan Ei koulua, vaan sinua varten. Kokoelmana siis varsin helposti unohdettava, muttei kuitenkaan varsinasesti huono. Sopii varmaan parhaiten mangaa vähemmän lukeneelle, romantiikan nälkäiselle lukijalle. 
  
Arvosana:
   
Takakannesta:
Itsenäisiä ja itsepäisiä - sellaisia ovat kulkukissat. Niiden on vaikea luottaa kehenkään. Mutta se, joka jaksaa kärsivällisesti yrittää, voi saada kovapäisimmänkin tapauksen pehmenemään...
  
Kokoelma romanttisia lyhyttarinoita!
  
Ikäsuositus: 10+
  
Suomentanut: Antti Valkama, 187 sivua, Sangatsu Manga 2017
  
Alkuperäinen nimi: Jinja no mori no Noraneko-kun (2012)
  
  
 
  

Taamo: a girl's melancholy

    
Näistä kahdesta lyhärikokoelmasta a girl's melancholy on paljon onnistuneempi kokonaisuus. Se sisältää viisi tarinaa. Nimikkotarinan lisäksi kokoelmasta löytyvät Tulikärpässade, Mustavalkoinen Peter Pan, Hopeiset kyyneleet, hopeinen lumi ja Tohtori ja pikku noita. Tykkäsin myös Taamon piirrostyylistä paljon enemmän kuin Chiyorin. 
    
  
Tarinoista Tulikärpässade ja Hopeiset kyyneleet, hopeinen lumi olivat suosikkejani. Ensinmainittu kertoo tytöstä, joka on muuttanut uudelle paikkakunnalle, missä puhutaan erilaista murretta. Esimerkiksi pöljäksi kutsuminen ei päähenkilölle ensin avaudu. Hän päätyy koiraa ulkoiluttaessaan puistoon, jossa on tulikärpäsiä ja tapaa siellä pojan. 
  
  
Jälkimmäisessä tarinassa kouluryhmässä pukeudutaan joululuhlaan pareittain poroiksi ja joulupukeiksi. Päähenkilöpoika ei aluksi ole osallistumassa juhlaan, koska haluaa viettää juhlan pikkusiskonsa kanssa. Kun eräs tyttö pyytää häntä parikseen, poika suostuu, koska ajattelee tytön olevan ihastunut häneen. Matkassa tulee kuitenkin ensin kaikenlaisia mutkia, mutta tarinalla on sittenkin onnellinen loppu.
  
  
Nimikkotarina oli melko sekava. Koululuokan tytöillä on kaikenlaisia klikkejä ja riitoja, joita tarinassa sitten selvitellään ja lopussa kaikki ovat taas kavereita keskenään. Mustavalkoinen Peter Pan kertoo sekin eräästä koululuokasta, joka on tekemässä Peter Pan näytelmää. Näytelmän kulisseissa tapahtuu romanssi. Viimeinen minitarina on hieman turhan tuntuinen täyte kokoelmaan. Se kertoo pikkunoitakokelaasta, joka tekeytyy aikuiseksi naiseksi, jotta saisi lääkärinä nykyään toimivan velhon käyttämään magiaansa.

Arvosana:
   
Takakannesta:
Millaisia asioita tytöt pelkäävät? Voiko 'pöljä' olla lempeä sana? Onko pakko aikuistua? Lyhyttarinakokoelma a girl's melancholy käsittelee näitä ja muita enemmän tai vähemmän arkisia kysymyksiä herkästi ja lämmöllä. 
  
Ikäsuositus: 10+
  
Suomentanut: Antti Valkama, 190 sivua, Sangatsu Manga 2017
  
Alkuperäinen nimi: Shojo no melancholy (2006)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti