Lukumaratonini alkoi 26.6. klo 12.30. Ensimmäisenä teoksena luin loppuun viimeiset 64 sivua jokin aika sitten aloittamastani Alan Bradleyn dekkarista Piiraan maku makea. Mikä ihana päähenkilö Flavia de Luce olikaan! Vaikka en yleensä innostukaan dekkareista, niin sellaiset genren teokset, joissa on jokin lisämauste upoavat kyllä. Tulen ehdottomasti lukemaan jatko-osatkin, joista kolmas julkaistaan tämän vuoden syksyllä.
Toisena teoksena luin lukumaratonin aamuna postiluukusta kolahtaneen Mervi Heikkilän ja Jussi Matilaisen kirjoittaman Kummajaisten kelän kuuman kesän (134 s.), joka on jatkoa viime vuonna ilmestyneelle Kummajaisten kylälle, josta olen blogannut täällä. Tutut lapsipäähenkilöt ovat nyt vuotta vanhempia ja sitä myötä myös kiinnostuneempia vastakkaisesta sukupuolesta. Romanssinpoikasten lisäksi mukana on myös tuttua kummallisuutta, joka tuntuu tuossa pienessä maalaiskylässä olevan edelleen arkipäivistä. Tehdään taikoja ja uidaan salaisella lammella, jossa asuu näkki. Ihastuttavasta kuvituksesta vastaa Miranda Koskinen. Aika kului aivan huomaamatta tämän teoksen kanssa.
Kolmantena teoksena luin John Gaslworthyn Omenapuun (112 s.), jota jatkoin vielä 27.6. puolella. Ihastuin Galsworthyn luontokuvaukseen, vaikka vanhahtavat sanat, pitkät lauserakenteet ja ajankuvaan kuuluvat, vähemmän mairittelevat henkilökuvaukset välillä saivatkin lukemisen tökkimään. Lyhyen, rakkauden kestävydestä kertovan teoksen selättäminen olikin hieman haastavaa lukujumin vaivaamalle lukijalle, mutta sen myötä sain kasaan asettamani tavoitteen. Yhteensä maratoonin aikana luin siis 310 sivua.
Alan Bradley on kyllä ihana, mukavaa että sinäkin tykkäsit. :) Minunkin postiluukustani kolahti perjantaina Kummajaisten kylän kuuma kesä, jonka varmasti ihan lähiaikoina luen. Tykkäsin ensimmäisestä osasta, ja on kivaa että sille tuli jatkoa.
VastaaPoistaPienestä lukujumista huolimatta Bradleytä luki todella kivuttomasti. Jokin hänen (ja kääntäjän) tyylissä oli vaan koukuttavaa. Ekassa Kummajaisten kylässä oli ehkä kauniimpi kuvitus kuin tässä jatko-osassa, mutta muutoin jatkuu samalla vahvalla linjalla kuin ensimmäinenkin osa. toivottavasti sarjaan tulee lisääkin teoksia. odottelen mielenkiinnolla sinun kokemuksiasi. :)
PoistaOnnittelut maratonista, on aina hienoa, kun saavuttaa oman tavoitteensa. Tuo Piiraan maku makea kiinnostaa kovasti.
VastaaPoistaKiitos! Olisin halunnut lukea enemmänkin, mutta tosiaan, saavutin maratonilla sen mihin tähtäsinkin. Seuraavaan maratoniin mennessä olen toivottavasti selättänyt lukujumin. Nyt tuntuu, että alkaa taas lukeminen maistua mielekkäälle. Maratonissa on ainakin se hyvää, että latistaa itsensä vaihtuvalle tekstilajille. Nyt luen loppuun ihastuttavaa Anthony Doerriin teosta Kaikki se valo jota emme näe. Suosittelen lukemaan Bradleyta. Kerron siitä lisää pian varsinaisessa bloggauksessakin.
Poista