perjantai 6. toukokuuta 2016

William Shakespeare: Erehdysten komedia

"Kaikki tämä on kai järjetöntä kuvitelmaa,
ja täällä me vaellamme harhojen keskellä."
    
    
Lukuharjoituksia -haaste: luettuja näytelmiä 3
  
Tänä vuonna juhlitaan Shakespearea (26.4.1564-23.4.1616), sillä tuon mystisen näytelmänikkarin kuolinpäivästä (juliaanisen kalenterin mukaan) 23.4.2016 täyteen 400 vuotta. Helsingin Sanomien artikkelissa (Shakespeare on maailman kuuluisin kirjailija ja silti mysteeri) kerrotaan, kuinka miehen syntymäajasta ollaan hieman epävarmaoja, mutta ainakin samannimisen poikalapsen kastepäivä on tallennettu kirkonkirjoihin. Sitä on sen jälkeen käytetty ajoituksessa miehen tarkan syntymäpäivän sijaan. Kuollessaan Shakespeare oli 54 vuotias. Kuolinsyy on tuntematon. 
  
Shakespearen juhlavuosi ja Linnean Lukuharjoituksia -haaste antavat hyvän syyn tutustua miehen tuotantoon paremmin. Erehdysten komedia on Shakespearen  hieman vähemmän tunnettua varhaista tuotantoa. Se on ilmestynyt alunperin Paavo Cajanderin suomentamana vuonna 1910 nimellä Hairauksia. Erehdysten komedia on aristoteelinen näytelmä eli "yhtenäisen toiminnan kaari suuntautuu loppuratkaisua kohti ja laukaisee katsojassa katharsiksen". (Pekka Mattila: Kirjallisuudentutkimuksen avainsanoja)

Kauppiaan rouva ja köyhä nainen saavat samaan aikaan identtiset kaksopojat. Kauppias ostaa köyhät pojat omilleen palvelijoiksi. Myöhemmin perhe palvelijoineen joutuu myrskyssä eroon toisistaan. Kun pojat ovat kolmenkymmenen he päätyvät kaikki samaan kaupunkiin ja sekoittuvat toisiinsa. Kaksi Antipholusta ja kaksi Dromiota on omiaan sekoittamaan myös lukijan. Erehdysten komedia onkin Benny Hill Shown -tyylistä koheltamista: juostaan paikasta toiseen isäntien ja palvejoiden kulkiessa koko ajan ristiin.

Tutustumiseni Shakespearen tuotantoon tulee jatkumaan. Tähän mennessä luetuista Kesäyön unelma on ollut vaikuttavin. Olisipa hienoa, jos jokus pääsisin katsomaan jonkin Shakespearen näytelmän teatterilla. Esimerkiksi David Tennantin Kuningas Lear tulkinta olisi ollut kiinnostavaa nähdä, mutta kelpaa minulle suomalainenkin esimerkiksi nykyaikaan siirretty sovitus tästä Erehdysten komediasta. Lavalla nähtynä tämä avautuisi varmasti paremmin kuin luettuna, vaikka lähes kaikki näytelmät toimivat hyvin myös paperilla. Lukupinossani odottelee näytelmähaasteen vuoksi Henrik Ibsenin Nukkekoti ja Peer Gynt. Mielenkiinnolla odotan millaisia nämä norjalaisen näytelmänikkarin teokset ovat.
  
Triviaa:
    Wikipedian mukaan Shakespearen vaikutus englannin kieleen on ollut merkittävä, sillä hän keksi yli 1700 uutta sanaa, kuten birthplace, champion, cold-blooded, fixture, gossip, outbreak ja torture.
  • Shakespearen tuotanto on esillä Emily St. John Mandelin post-apokalyptisessä romaanissa Station Eleven, (mm. Kuningas Lear). 
  • Doctor Whon kolmannen kauden toinen jakson on nimeltään The Shakespeare Code. Siinä Tohtori päätyy kumppaninsa kanssa Shakespearen aikaan ja katsomaan Love's Labour's Lost -näytelmää. Jakso antaa myös fantastisen selityksen miksi Love's Labour's Won -näytelmä on kadonnut.
  
Arvosana:
   
Takakannesta:
SYRAKUSAN ANTIPHOLUS:
Onko tämä maa, taivas vai helvetti kenties?
Olenko unessa vai valveilla, hullu vai järjissäni?
Näille olen tuttu, mutta hukassa itseltäni …

Erehdysten komedia on Shakespearen varhaisvuosien huima farssi kahdesta parista eroon joutuneita kaksosia. Sekaannukset alkavat, kun he osuvat yhtä aikaa samaan kaupunkiin, ja sukulaiset ja ystävät sotkevat saman nimiset ja näköiset veljekset keskenään kerran jos toisenkin. Ennen kuin miesten outoon käytökseen saadaan selitys, moni pää menee pyörälle, ja syytä etsitään niin haureudesta, hulluudesta kuin paholaisestakin.
   
Professori emerita Pirkko Koski kirjoittaa esipuheessaan: "Näytelmän juoni on joka tapauksessa mielikuvituksellinen, ja farssi edellyttää tavallistakin vahvemman sopimuksen siitä, että yleisö on uskovinaan tarinaan. Mutta Shakespeare hallitsee yleisön viettelyn."
   
Suomentanut: Leena Tamminen, 119 sivua, WSOY. 2009
    
Alkuperäinen nimi: The Comedy of Errors (n. 1592)
  
Klassikkonäytelmää on luettu myös täällä: Miina Supinen, Kirjanurkkaus

Shakespearen tuotantoa:

Komediat: 
  • Erehdysten komedia, 1590–94
  • Kaksi nuorta veronalaista, 1590–96
  • Paljon melua tyhjästä, 1598–99
  • Kuinka äkäpussi kesytetään, ehkä n. 1593–94.
  • Turhaa lemmen touhua, 1594–97
  • Kesäyön unelma (tunnetaan myös nimillä Juhannusyön uni ja Kesäyön uni) 1594–97
  • Venetsian kauppias, 1594–97
  • Loppu hyvin, kaikki hyvin, 1594–1609
  • Miten haluatte, 1599–1600
  • Loppiaisaatto, 1600
  • Windsorin iloiset rouvat, 1600–01
  • Mitta mitasta, 1601–03
  • Perikles, 1607–08
  • Talvinen tarina, 1608–11
  • Myrsky, 1611

Tragediat:
  • Romeo ja Julia, 1594–96
  • Troilus ja Cressida, 1601–02
  • Coriolanus, 1607–08
  • Cymbeline, 1607–19
  • Titus Andronicus, 1589–93
  • Timon Ateenalainen, ehkä n. 1604–10
  • Julius Caesar, 1598–99
  • Macbeth, 1605–08
  • Hamlet – Tanskan prinssi, 1600–01
  • Kuningas Lear, 1605–06
  • Othello, 1602–11
  • Antonius ja Kleopatra, 1606–07

Historialliset näytelmät:
  • Henrik VI (kolme osaa), 1591–92
  • Kuningas Juhana, 1590–97
  • Rikhard III, 1591–94
  • Rikhard II, 1594–95
  • Henrik IV: Ensimmäinen osa, 1596–97
  • Henrik IV: Toinen osa, 1597–99
  • Henrik V, 1599
  • Henrik VIII, 1612–13

Kadonneet näytelmät: 
  • Love's Labour's Won
  • Cardenio

2 kommenttia:

  1. On melkein noloa, miten monta Shakespearen näytelmää minulla on tutustumatta. Lukenut olen vain kaksi, nähnyt käsittääkseni neljä (ja Romeo ja Julian kahtena versiona). Kesäyön unelma pitäisi kyllä lukea, kesällä näin Ryhmäteatterin version ja olisi kiinnostava lukea millianen se on "perinteisenä" tekstinä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä oli kyllä heikompi kokonaisuus kuin Kesäyön unelma tai Romeo ja Julia, mutta kaikille näille tuntuu olevan yleistä väärinkäsitykset, ja asioiden ristiin meneminen. Pitää kyllä lukea lisää Shakespearea, jotta näkee muitakin puolia hänen tuotannostaan. Seuraavina tutustun varmaan Myrskyyn, Macbethiin tai Hamlettiin.

      Poista