Koiruuksia ja kissamaisia supersankareita

“Tällaisina öinä, kun kuu nousee taivaalle, voi tuntea kuinka ilmassa on taikaa.
Silloin tietää, että on täydellinen hetki seikkailulle.”

 

  

Lukuhaasteissa: Helmet 32. Kirjan kansikuvassa tai takakannen tekstissä on kissa
 
Paula Harrisonin kirjoittamassa ja Jenny Løvlien kuvittamassa söpössä lastenkirjassa Kisu ja öinen seikkailu tavataan tyttö, joka on perinyt äidiltään erikoiskykyjä.
 

Kisun perheellä oli aivan erityinen salaisuus. Hänen äidillään oli kissamaisia supersankarin ominaisuuksia, ja äiti meni joka yö seikkailulle auttamaan ihmisiä. Äiti pystyi näkemään pimeässä, kiipeämään pitkin seiniä ja tasapainottelemaan talojen katoilla. -- Kaikista parasta oli, että hän pystyi puhumaan kissojen kanssa ja jakamaan niiden salaisuudet! (s. 10)

 
Eräänä iltana, kun äiti oli jo lähtenyt yötöihin, saapuu heidän kotiinsa musta kissa, joka esittäytyy Figaroksi ja pyytää apua. Kisun on uskaltauduttava ulos, vaikka hän vähän pelkääkin pimeää.
 

“Sinä voit valita, mitä ikinä haluatkin olla. Mutta älä anna pelon estää itseäsi. Sinä olet rohkeampi kuin luuletkaan.” (s. 16-17)

 
Suurikokoinen fontti sopii hyvin lukemaanoppineille ja nuoremmillekin ääneenluettuna. Tykkäsin kovasti kirjan kuvituksesta, jossa tehostevärinä toimii oranssi. Kirjoja on ilmestynyt jo kuusi, eli jos Kisu kolahtaa, luettavaa on paljon lisääkin.

  

 

Arvosana:

Takakannesta:
Kisun perhe on hyvin erikoinen – äiti on supersankari, ja Kisu tietää, että jonain päivänä hänkin käyttää erikoistaitojaan. Se päivä koittaakin aikaisemmin kuin Kisu oli odottanut. Eräänä yönä Figaro-kissa kipuaa hänen ikkunastaan pyytämään apua. Öinen maailma on pelottava paikka. Onko Kisulla tarpeeksi rohkeutta kohdata jännittävä öinen seikkailu?
 
Kisu osaa puhua eläinten kanssa, ja hänellä on kissamaisia supervoimia!
Kirja sopii kaikille pienille supersankareille, etenkin, jos he pitävät kissoista!
 
Suomentanut: Maarit Varpu, 119 sivua, Aurinko kustannus 2019
 
Alkuperäinen nimi: Kitty and the Midnight Rescue (2019)
 
Kuvitus: Jenny Løvlie
 
Sarjassa ilmestyneet:

• Kisu ja öinen seikkailu
• Kisu ja tiikeriaarre
• Kisu ja seikkailu kattopuutarhassa
• Kisu ja seikkailu oksistossa
• Kisu ja suuri lyhtyparaati
• Kisu ja hämäriä puuhia

 
Luettu myös täällä: Kallellaan kertomuksiin, Kirjojen keskellä
 

*****

 
“- Jotain outoa tässä jutussa on, Markus sanoo.”

 

 
Arvostelukappale
 
Lukuhaasteissa: Helmet 22. Kirjassa ajetaan polkupuyörällä

 

Merja Jalon Kotikulman etsivät -sarjan toinen osa Pentutehtaan arvoitus on parempi kuin Kadonneen linnun salaisuus. Lapset yrittävät tällä kertaa ratkaista vuotta aikaisemmin varastetun koiran arvoitusta.
 

He ovat valmiina uuteen seikkailuun. (s. 15)

  

Markus, Lisa ja Linnea ovat uimarannalla nauttimassa kesästä. Lisa on pakannut mukaan paljon koiralehtiä, sillä hän haaveilee omasta lemmikistä, mutta vanhemmat ovat jyrkkiä, onhan koirasta iso vastuu. Paikalle saapuvat Linnean isoveli Aleksi ystävänsä Kasperin kanssa. Kasperin perheen koira Hilla oli varastettu heidän pihastaan jo vuosi sitten, eikä sitä olla sen jälkeen nähty.
  
Kotikulman etsiville tuleekin siitä uusi tehtävä. Ollessaan jäätelökioskilla he tapaavat naisen, jolla on mukanaan suloinen koiranpentu. Se on myös myytävänä ja koiraystäväänsä kaipaava Kasper ihastuu pentuun niin paljon, että hänen isänsä suostuu ostamaan pennun. Kun pentu sitten äkkiä sairastuu, herää kysymys, onko sen myyjä pentutehtailija?
  

- Pentutehtailijaa kiinnostaa vain raha. Tarkoitus on saada pennut pikaisesti myytyä ennen luovutusikää. Hän saattaa jopa uhata koiran lopettamisella, jos kauppoja ei tule. Pentua ei kannata ostaa edes säälistä. Koirilla ei ole rokotuksia, ne asuvat usein häkeissä ja emät toimivat vain pennuntekokoneina. (s. 50)

  
Kirjassa on paljon hyvää tietoa siitä, kuinka hankkia koira vastuullisesti, pienillekin lapsille sopivalla tavalla kerrottuna. Olisin kaivannut kirjan loppuun vielä muistilistan koiranhankinnan tärkeistä kohdista, mitä pitää tarkistaa ennen ostamista (kasvattajan tausta, rokotukset jne.) sekä linkin vaikkapa Suomen Kennelliiton sivulle.
    

  

Pari miinusta kirjasta kuitenkin löytyy. Ensimmäisessä osassa tavattiin Nakke-papukaija, jonka nimi taivutettiin taas Nakken ja Nakkelle, vaikka esimerkiksi Nakke Nakuttajan nimi taivutetaan vain yhdellä k:lla. Toki erisnimillä on usein erilainen taivuttaminen ja monet ihmiset saattavat taivuttaa nimensä yleisestä tavasta poiketen. Lastenkirjan linnusta puhuttaessa noudattaisin tyypillisempää taivuttamista.
  
Toinen iso iso miinus tulee siitä, kuinka Markus edelleen vähättelee Linnean pukeutumista. Hän pitää tämän koruja alennusmyynnistä ostettuna rihkamana ja tusinakilluttimina. Myös Linnean pinkki nyöritoppi on hänestä mauton. Ainoa mauton tuossa tilanteessa on Markuksen arvostelu! Lastenkirjailijan tulee tiedostaa, että hahmojen asenteet ja sanomiset vaikuttavat lapsiin, etenkin jos niitä ei missään kohtaa kyseenalaisteta.
 

Arvosana:

Takakannesta:
Kotikulman etsivät -sarjan toisessa osassa Lisa haaveilee ikiomasta koiranpennusta. Kuin sattuman kaupalla etsiväkolmikko Markus, Lisa ja Linnea joutuvat keskelle tapahtumasarjaa, joka lopulta johtaa koiranpentuja huonoissa oloissa tehtailevan naisen jäljille. Nainen vaikuttaa ensitapaamisella todella mukavalta ja asiantuntevalta koirankasvattajalta. Onhan hän omien sanojensa mukaan toiminut jopa ulkomuototuomarina näyttelyissä! Ja voi kuinka söpö pentu hänellä on sylissään ja se on vieläpä myytävänä!
 
Asiat eivät kuitenkaan ole aina sitä, miltä ne näyttävät. Etsiväkolmikolle selviää, ettei naisella olekaan puhtaat jauhot pussissa...
 
72 sivua, Kvaliti 2021
 
Sarjassa ilmestyneet:

• Kadonneen linnun salaisuus
• Pentutehtaan arvoitus

 
Luettu myös täällä: Luetaanko tämä?, Kirjahullun päiväkirja
 
Samankaltaista luettavaa: Riina ja Sami Kaarla: Pet Agents -sarja
 

*****

  
“- Kirjojen lukeminen kannattaa aina.”

 

 
Lukuhaasteissa: Helmet 50. Kirjaa on suositellut kirjaston työntekijä
 
Lauri Luu ja riivattu lukukoira on kauhukirjailija Marko Hautalan ensimmäinen lastenkirja. Sen kiehtovasta kuvituksesta vastaa Broci. Bongasin kirjan lukukoira Sylvin Instagramista.
 
Lauri ei halua kirjastoon, koska kirjojen teksti muuttuu muurahaisiksi ja karkaa riveiltään. Päätäkin alkaa särkemään. (Kuinka oivallisesti kuvattu lukihäiriötä!) Tästä tietämätön isä kuitenkin raahaa pojan mukanaan lukukoira Lukulampun luokse. Laurin mielestä jännittävää kirjaa ei ole olemassakaan, ei ainakaan sellaista, jonka hän lukisi loppuun asti.

  

    

Joka puolella oli lukevia ihmisiä, jotka eivät nostaneet katsettaan, kun Lauri ja isä kävelivät heidän ohitseen. he vain seisoivat tai istuivat kirja edessään, aivan kuin Lauria ei olisi ollut olemassakaan. Se oli pelottavaa. Hän ei ymmärtänyt, miksi ihmiset keskittyivät lukemiseen, vaikka he olisivat voineet tehdä mitä tahansa muuta. (s. 10)

 
Salaperäinen Kellari-Ulla sujauttaa hänelle kirjan, jonka viimeistä sivua ei missään nimessä saa lukea ääneen. Ihmeellisesti tämän kirjan kirjaimet pysyvät omilla paikoillaa. Kaiken lisäksi tarinat muuttuvat lukiessa ihan oikeiksi ja ne pystyy kokemaan kuin olisi tapahtumien keskelle. Lukulamppu painostaa Laurin lukemaan myös kielletyn sivun ja siitä syntyykin aikamoinen sotku.
 

Paksu kirja singahti aivan hänen korvansa vierestä ja kimposi seinästä lattialle. Sen kannessa oli ilkeästi tuijottava pääkallo ja teksti Noidan käsikirja. (s. 41)

 
Tästä kirjasta oli pakko näyttää yhtä aukeamaa puolisollekin, joka arvosti suuresti Cthulhu-viittausta ja pudisteli huvittuneena päätään suomalaiselle, villille lastenkirjallisuudelle. Sellaiselle kuten Jukka Laajarinteeen kirja Multakutri ja suon salaisuus (Kuklu on ihana!).
 

- Joka päivä valitsen yhden jännittävän teoksen. Nousen nuo portaat ja etsin jonkun onnekkaan kirjastoasiakkaan, jolle annan kirjan luettavaksi. Sitten palaan kellariin ja nautiskelen ajatuksella, että muukalainen lukee kirjaa, joka mullistaa hänen maailmansa. Mikä voisikaan olla suurempi ilo? (s. 53)

 

Arvosana:

 
Takakannesta:
Mitä tehdä, kun kiltti lukukoira alkaa raivoisasti repiä kirjoja ja pitää koko kirjastoa kauhun vallassa?
 
Lauri Luu ei pidä lukemisesta, ei sitten lainkaan. Kun hän ottaa kirjan käsiinsä, kirjaimista tulee muurahaisia ja päätä alkaa kivistää. Lauri ei liioin välitä vierailuista kirjastossakaan, mutta suostuu käymään siellä isän mieliksi. Lukulamppu on ihan mukava lukukoira, vaikka sen hengitys löyhkää kammottavalle.
 
Jos Lauri Luu lukisi, hän haluaisi lukea jännittäviä kirjoja. Mutta Lauri tietää kokemuksesta, ettei sellaisia ole olemassa. Tai niin hän luulee. Omituinen kirjastonhoitaja Kellari-Ulla tarjoaa luettavaksi niin jännittävän kirjan, että Laurin ja Lukulampun innolla ei ole rajoja. Ei mitään rajoja.

 
Lauri Luu ja riivattu lukukoira on kauhukirjailija Marko Hautalan ensimmäinen lastenkirja.
 
70 sivua, Haamu 2021
 
Luettu myös täällä: Siniset helmet, Kirjakaapin kummitus, Kirjanvuoksi