Helmikuun luetut + ostetut ja lainatut

Helmikuu on niin mahdottoman lyhyen tuntuinen, että se aina suorastaan lennähtää ohitse ja niinpä kuukausikatsaus tuleekin nyt vähän viiveellä. Lukusaldoksi kertyi yhdeksän kirjaa ja 2308 sivua. No, osa teoksista oli mangaa, eli siinä mielessä ei ihan niin poikkeuksellisen tuhti kuukausi kuitenkaan. 

    

Kuukauden parhaat lukuhetket tarjosivat Lemen ja Uglies, joista kerron lisää aivan pikapuolin. Voin kuitenkin jo nyt suositella molempia lämpimästi! Yhtään huonoa kirjaa en lukenut, joten siinä mielessä varsin onnistunut kuukausi. Tulipa myös viimein luettua kauan To be read-listoillani keikkunut Anne Frankin päiväkirjakin. Vaikuttava teos, monellakin tavalla.

Vietin helmikuun Helsingissä kissavahtina mieheni kanssa, hänen äitinsä ollessa lomamatkalla Thaimaassa. Kuukauden aikana tuli siis kierrettyä paljon kirppareilla ja kirjastoissa ja mukaan tarttui luettavaa tavalla jos toisella - postauksen lopussa on muuten vielä "Tänään kirjastosta"-kuva, niistä teoksista, jotka varasin noudettavaksi kotikirjastostani heti palattuani. 

    

Kotona oli ratkaistava jälleen se ongelma, kunka saada kaikki ostetut kirjat mahtumaan jo valmiiksi pullisteleviin hyllyihin. Kirjoja minulla kun on viimeisimmän laskelman mukaan 636. Ja olen varma, että tuosta puuttuu ainakin muutamakymmen teosta, jotka ovat vielä äidin luona tai siskoillani lainassa, Jospa tämän vuoden aikana muutto PK-seudulle toteutuisi ja saisin kaikki kirjani yhteen osoitteeseen - no, niitä lainassa olevia lukuun ottamatta.

Kirjat:

• Rick Yancey: Ääretön meri
• Anne Frank: Nuoren tytön päiväkirja
• Scott Westerfeld: Uglies
• Lois Lowry: The Giver
• Jaakko Markus Seppälä: Lemen

Mangat:

• Satoru Takamiya: Rakastajat henkeen ja vereen 1 & 2
• Ellen Schreiber & Elisa Kwon: Vampire Kisses - Verisukulaiset 3
• Atsushi Ohkubo: Soul Eater 1

    

Kuvia kuukauden parhaista kirjalöydöistä

...ja kootut selitykset miksi minun oli saatava ne kaikki

     

 Euron pokkarikorissa Kierrätyskeskuksella oli tutun näköinen teos - vielä tutummalla lainauksella takakannessa. Kyseessä on siis Maggie Stiefvaterin Väristys, jonka luin blogini alkutaipaleella. Erittäin yllättävä kohtaaminen päättyi hienon teoksen ostamiseen.

 

 Kristan blogissa esillä ollut Edwidge Danticatin esikoisteos Näen, muistan, hengitän tuli niin yllättäen vastaan, etten voinut muuta kuin pelastaa teoksen kierrosta - eurolla. Sen verran mielenkiintoiselta teokselta kollegan mukaan kuulosti. Luin aikoinaan Jälkikoloniaalisen kirjallisuuden kurssille Danticatin myöhemmän teoksen, Veressä viljava maa ja vaikutuin toiseudesta kertovasta teoksesta suuresti. 

 

 Kauan olen etsinyt Brian Jaquesin Redwallin taru 1:stä, Soturi Matiaksen miekkaa. Kun sen kohtasin 3 euron hintaan, en voinut uskoa onneani. Aiemmin olen kyllä löytänyt sarjan paljon myöhempiä osia. Tuleepahan tämäkin sitten luettua jossain vaiheessa, sillä teosta on minulle vuosien varrella suositeltu usealta taholta.

 

Tämä Helena Wariksen Uniin piirretty polku oli aivan satunnainen ostos (2,50e). En muista kuulleeni teoksesta aikaisemmin, mutta takakannen pwerusteella se vaikutti kiinnostavalta. En osaa sanoa, onko tämä paleofiktiota vai hieman myöhäisempää ajankuvaa kuvaavaa fantasiaa, mutta palkintojakin napannut teos meni lukulistalle.

   

 Legendaarisen Anne Ricen teoksia siskoni J on suositellut jo lukiosta saakka. Kun sitten löysin erittäin hyvässä kunnossa olevan Veren vangit 2e hintaan, nappasin sen oikopäätä kirpparilta koriini, Kadotettujen kuningatar puoletaan löytyi kirjastopoistona 5 kirjaa eurolla, eli tälle hintaa jäi 0,20e. Välkistä kaiketi puuttuu teos Vampyyri lestat, joka olisi kyllä kirpparilla ollut, mutta poimin tuolloin vain sarjan ensimmäisen osan.

 Tutustumisretki Margaret Atwoodiin jatkuu. Orjattaresi (1e) ja Herran tarhurit (2e). Pitäisi varmaan lukea se paljon kehuttu Oryx ja Crake ensin. Onneksi sekin löytyy hyllystäni.

   

 Tieto Finlandia ehdokkaana ollut Suomi öljyn jälkeen on aiheeltaan niin kiinnostava, että päätin tämän joskus lukea (tämäkin kirjastopoisto, 0,25e).

  

 Siskoni J:n suosituksesta tämäkin Erin Morgensternin Yösirkus (3e) on ollut jo hetken lukulistallani.

    

 Douglas Preston & Lincoln Childin Pendergast-sarjan suomenkielinen toinen osa Kuoleman asetelma löytyi kirpparilta korkeaan kuntoonsa nähden käypään hintaan (2e). Sarjassa on se erikoisuus, että englanninkielellä julkaistuna tämä olisi sarjan neljäs osa. 

  

 Sekalainen kokoelma klassikkoa ja hieman tuoreempaa teosta. Näitä kaikkia on kovasti blogeissa kehuttu. Enrique Moreil: Ajattoman kaupungin varjot (1e), Kathryn Stock: Piiat (0,20e), Kultahattu (0,20e)

 Siskoni Pipari on joskus maininnut pitäneensä lapsena Heidi-kirjoista, Johanna Spyrin Pikku Heidi (0,50) sisältää kaksi Heidi-tarinaa yksissä kansissa: Pikku Heidi ja Heidi osaa käyttää oppiaan. 

Pasi Pekkolan 2013 julkaistu Unelmansieppaaja (1e) on ollut lukulistallani ilmestymisestään saakka, tai oikeastaan bongasin sen jo aikoinaan katalogista. Kun se sitten käveli vastaan tarjouslaarissa, nappasin teoksen mukaani.

  

Tänään kirjastosta:

    

- Ann Aguire: Enclave

- Jenna Kostet: Lautturi

- Marissa Meyer: Cinder

- Neal Shusterman: Unwind

Siri Kolu: IP - Ihmisen puolella

"Olen vaihtanut kivisen vankilan puiseen vankilaan. 

Olen vaihtanut kahdensadan ihmisen vankilan yksityiseen vankilaan. 

Sen vankilan nimi on ihminen."

      

    

Arvostelukappale. Artikkelini on julkaistu Risingshadow-sivustolla.

    

Siri Kolun vuonna 2013 ilmestynyt, Suomeen sijoittuva, P-influenssaan sairastuneesta Pilvistä kertova PI - Pelko ihmisessä sai viime vuoden syksyllä jatkoa. Ihmisen puolella täydentää kertomusta jatkuen siitä, mihin edellinen teos jäi. Pilvi on nyt muuttanut Helsinkiin, missä hän luo uuden henkilöllisyyden ja soluttautuu valtaväestöön. Hän toimii pihmisten, influenssan myötä syrjittyksi joutuneiden ihmisten vakoojana. Pakotettuna tiukkaan muottiinsa Pilvi välittää pihmisiä koskevia tietoja eduskunnassa toimivalta vuotajalta yhdyshenkilölleen. Erossa ihmisperheestään ja laumastaan Pilvi käy läpi tunteiden vuoristorataa.

    

Kolu osoittaa jälleen olevansa erinomainen sanankäyttäjä, sillä hän osaa kirjoittaa uskottavasti eri hahmojen näkökulmista antaen jokaiselle oman persoonallisen äänen. Aikaisemmassa osassa etäiseksi jääneet hahmot, kuten Pilvin veli Petri sekä Pilvin entinen ystävä Mimosa pääsevät nyt vahvemmin osaksi tapahtumia. Etenkin Mimosan hahmo muodostaa kiinnostavan vastapainon päähenkilölle. Kirjailijasta heijastuu tekstiin nuorekas ja ajan hermolla oleva kuva; hänen teatteritaustansa käy myös ilmi näyttämöntakaisen elämän tarkkana kuvaajana.

    

Pilvi työskentelee peiteroolissaan erään pienen teatterin valoteknikkona, ja Ihmisen puolella keskittyykin vahvasti harjoiteltavana olevan näytelmän ympärille luoden aivan toisenlaisen tunnelman kuin edellisen osan luolamaailma. Pilvi on tärkeässä roolissa pihmisoikeuksien puolesta taistelevien joukossa, mutta merkittävästä työpanoksestaan huolimatta hän on suurimmaksi osaksi sivussa itse toiminnasta. Teos saa välillä lähes Fifty Shades of Grey -tyyppisiä vivahduksia, kun pitkää erossa olleet Pilvi ja Largo tapaavat. Petoparin vastakkainasettelua on kiinnostavaa seurata.

    

Kolu viittaa teoksessaan useisiin romaaneihin George Orwellin klassikosta 1984:stä aina David Mitchellin hieman tuoreempaan Pilvikartastoon. Vaikka Kolun teosparin maalaama maailma on kuvitteellinen, ilmiöt sen taustalla ovat hyvinkin tosia. Kolu on onnistunut näyttämään uudelle sukupolvelle ihmisyyden koko kirjon: kuinka kamalia, mutta myös uhrautuvia ihmiset voivat olla. Teoksessa on paljon samaa kuin Anne Frankin päiväkirjassa, johon Kolu edellisessä teoksessa viittasikin.

       

Ihmisen puolella ei tavoita aiemman osan ahdistavuutta, mutta paljastaa enemmän siitä maailmasta, jossa pihmisiä kohdellaan toisen luokan kansalaisina - suorastaan epäpuhtaina. Suurta loppuilotulitusta ei pitkällisistä pohjustuksista huolimatta saada, sillä tilanne laukeaa oletettua rauhanomaisemmin. Osa tarinasta jää kuitenkin selvästi kirjoittajan mielen maailmaan. Olisikin kiinnostavaa, jos sarja saisi vielä jatkoa, jossa paljastettaisiin loputkin kortit.

   

Arvosana:

     
Samantyylisiä kirjoja: Annukka Salama: Käärmeenlumooja, Jenny Kangasvuo: Sudenveri, Maggie Stiefvater: Väristys, Anne Frank: Nuoren tytön päiväkirja, William Golding: Kärpästen herra, Franz Kafka: Muodonmuutos, Isaac Marion: Warm Bodies, 

  
316 sivua, Otava 2014 

   

Muita ajatuksia kirjasta mm. täällä: Risingshadow, Kirjavinkit, Dysphoria, Kirsin kirjanurkka, Rakkaudesta kirjoihin, Lukemisen lahja

    

Sarjassa aikaisemmin ilmestynyt: PI - Pelko ihmisessä (2013)

Blogistania2014 - kirjapalkintojenjako tilaisuus

Kävin tänään kuuntelemassa ja katsomassa kahta kirjailijaa, yhtä kääntäjää ja moniäänistä blogistaniaa edustanutta bloggaajaa Kolmen sepän patsaan Suomalaisessa kirjakaupassa. Kyseessä oli siis kirjabloggaajien suosikkien palkitsemistilaisuus, jota juonsi Kirjasfääristä tuttu Taika.  Alla kuvia tilaisuudesta. 

  

Pakko myöntää, että haastatteluiden jälkeen jokainen kirja alkoi houkuttaa, etenkin Kuopuksen voittanut Lautturi, jonka laitoinkin samantien varaukseen kirjastoon. Teoksesta en ollut paljoa kuullut ennen palkintoasettelua. Kustantajana Robustos kun on hieman pienempi, niin usein jää huomaamatta tällaiset helmet. Onneksi blogisisaret nostavat näitäkin esille!

    

Kyseessähän  on siis kirjailijan kertomaa mukaillen suomalaisesta mytologiasta ammentava, paranormaalin romantiikan genren perinteitä kritisoiva nuorten aikuisten kasvukertomus, jonka hahmot kokevat olevansa jollain tavalla poikkeavia. Kuulostaa teokselta, johon minun on helppoa samaistua.
 
Anni Kytömäki kertoi, että uutta romaania on työstetty 200 sivua. Taika toivoi, ettei sitä jouduttaisi odottamaan seitsemää vuotta, joka Kultarinnan kirjoittamiseen meni. Teos ei kuulemma sijoitu tällä kertaa metsään vaan järvelle. Jenna Kostet kertoi myös kirjoittavansa jo uutta teosta. Aikuisempaan makuun sopiva teos ilmestyy syksyllä 2015. Kaisa Kattelus paljasti, että on suomentamassa loputkin Atkinsonin sarjassa ilmestyneet teokset.

       

Kiitos vielä minunkin puolestani niin Taikalle, järjestelyistä pitkälti huolehtineelle Kirsille, kirjailijoille ja kääntäjille, sekä Suomalaiselle kirjakaupalle, joka lähti matkaan meille kirjabloggareille tärkeäksi muodostuneeseen perinteeseen.

      

Blogistanian Finlandian voittaja Anni Kytömäki: Kultarinta.

   

Globalian voittaneen Kate Atkinsonin Elämä elämältä suomentaja Kaisa Kattelus (oikealla), vasemmalla Taika ja Kirsi.

 

Kuopuksen voittaja, Jenna Kostet: Lautturi.

Tieto-kategoriassa voittanut Minna Majala (Herkkä, hellä, hehkuvainen - Minna Canth) ei päässyt sairaustapauksen vuoksi itse paikalle, mutta yleisö sai kuitenkin viestin häneltä.

Mary Hoffman: Miekkojen kaupunki (Stravaganza #7)

"Koko juttu olisi tuhoon tuomittu. Eihän kukaan voi seurustella sellaisen ihmisen kanssa, 

joka elää satojen vuosien päässä menneisyydessä ja kokonaan toisessa maailmassa. 

Ihan kuin rakastaisi aavetta."

 

   
Arvostelukappale. Artikkelini on julkaistu Risingshadow-sivustolla.
Haasteissa: Reading the Rainbow: Punainen, I Spy: 8. Weapon 
   

Mary Hoffmanin rinnakkaistodellisuuteen matkaavista nuorista kertova kirjasarja on saanut kuudennen ja viimeisen osansa. Miekkojen kaupungin pääosassa on jälleen yksi Barnsburyn koulun oppilasta: Laura, joka viiltelee itseään. Jokaisella valitulla matkaajalla, stravagantilla, on ollut jonkinlainen ongelma elämässään. Aiempien osien kaavaa noudattaen, Laura saa käyttöönsä talismaanin, jonka avulla pääsee reaalimaailman Italiaa muistuttavaan, 1500-luvun sisarversioon Taliaan. 

   

Stravaganza-sarjan teokset kuuluvat niihin, joissa nuorten harteille asetetaan tehtäviä tilanteissa, joissa aikuiset tuntuvat omistuisen voimattomilta. Matkaajien on yleensä pelastettava jonkin Talian kaupungin asukkaat tai autettava jotakuta heistä. Edellisessä osassa Laivojen kaupunkiin Classeen matkanneen Isabelin tehtävänä oli auttaa kaupunkia meritaistelussa, Laura puolestaan päätyy sisällissodan kahtia repimään Fortezzaan. 

   

Huoneeseen lankesi kireä hiljaisuus, ja sitten Isabel kohautti olkapäitään. "No olkoon, kai minä voin teille kertoa. Minusta tuntuu, että Laura satuttaa itseään jo nyt. Siis viiltelee. Olen epäillyt sitä jo jonkin aikaa." 

"Ja käy Miekkojen kaupungissa", Georgia sanoi. "Siinä täytyy olla joku yhteys. Ei sellaista voi tapahtua sattumalta, varsinkin kun Lauran talismaanikin on veitsi." 

"Sama juttu kun minä kävin Padaviassa", Matt sanoi. "Sitä sanotaan Sanojen kaupungiksi, ja minulla on lukihäiriö." 

"Jollakulla on kummallinen huumorintaju", Sky sanoi. 

"Kuka tai mikä meidät valitsee?" Isabel kysyi. "Siis kaikkihan me ollaan oltu onnettomia - siitä me ollaan puhuttu - mutta en vieläkään käsitä, miten talismaanit löytävät juuri oikean ihmisen niin kuin ne kuulemma tekevät." 

Kukaan ei osannut vastata.kaikki olivat niin järkyttyneitä Laurasta. (s. 88)

   

Verenvuodatus on väistämätöntä, eikä ole sattumaa, että juuri viiltelijä päätyy Miekkojen kaupunkiin. Sarjan päätösosassa stravagantit pohtivat paljon sitä, kuinka oikea ihminen löytää aina talismaaninsa ja kuka tai mikä heidät valitsee. Sana stravaganza tulee todennäköisesti italiasta, jossa se tarkoittaa oikkua, typeryyttä, hulluutta tai mielettömyyttä mutta myös hienoa esitystä. Toisen selityksen mukaan termi olisi johdettu englannin kielen sanasta extravagant, joka pohjaa latinan epätavallista tai poikkeavaa ja vaeltajaa tarkoittavista sanoista. Näin avattuna saa sarjan nimi hyvän selityksen myös suomalaiselle lukijalle.

   

He olivat kirjallisuuden tunnilla opiskelleet Miten haluatte -näytelmää, jossa rakastuttiin suin päin ensi silmäyksellä. Hän oli hyvin ymmärtänyt kysymyksen, kun joku näytelmässä ihmetteli: "Onko mahdollista, että sinä noin äkkipikaa olisit niin kiihkeästi kiintynyt?" Varmaankin Shakespeare oli kirjoittanut nuo sanat, koska tiesi, että oli naurettava ajatus ihastua keneenkään vain yhden katseen perusteella. (s. 60)

   

Miekkojen kaupunki on paitsi seikkailukertomus, myös kuvaus nuoresta rakkaudesta odottamattomassa tilanteessa. Teoksessa seurataan myös maailmasta toiseen siirtyneen Lucianon (ent. Lucienin) ja Bellezzan herttuattaren Ariannen hääsuunnitelmien etenemistä. Otteessaan pitävässä ja jopa hengästyttävän vauhdikkaassa teokseesa on paikoin sorruttu kliseisiin, eikä nuorten käyttäytymisen kuvaaminen aina ole täysin luontevaa. 

   

Jos heistä tulisi kohtalon erottamat rakastavaiset, Laura halusi maistaa myös rakkautta eikä vain eroa. (s. 198)

   

Miekkojen kaupunki tavoittaa paljon sarjan ensimmäisen osan Naamioiden kaupungin tunnelmasta, joka sarjan keskivaiheen osissa oli hieman hukassa. Teos on varsin viihdyttävä kokonaisuus kahdessa maailmassa ongelmia ratkovista nuorista. Päätösosan loppu jättää runsaasti avoimia kysymyksiä, joihin on tuskin tulossa vastauksia. Tapa jolla viimeiset luvut kasaavat punaisia lankoja antaisi olettaa, että luvassa olisi vielä yksi teos, mutta kenties kirjailija päätti jättää lukijansa hänen kannaltaan kaikkein toivotuimpaan tilaan: haluamaan lisää.

  

Arvosana:

   

Takakannesta:

Stravaganza-sarjan kuudes ja viimeinen osa vie lukijan jälleen 1500-luvun kiehtovaan Taliaan.

   

Yksinäinen ja onneton Laura on omaksunut itsetuhoisia taipumuksia eikä osaa aavistaa, että hänestä tulee Barnsburyn koulun seuraava stravagantti. Eräänä päivänä vanha hopeatikari päätyy hänen käsiinsä, ja sen avulla Laura siirtyy 1500-luvun Fortezzaan miekkasepän pajaan. Laura kohtaa Taliassa myös komean ja vetovoimaisen Ludon, joka vie häneltä jalat alta. Tunne on molemminpuolinen, mutta kun Ludo paljastaa syntyperänsä ja vaatii Fortezzan valtaistuinta omakseen, seuraa suuri valtataistelu, jossa Ludo ja Laura päätyvät vastakkaisiin leireihin...

   

Miekkojen kaupunki on väkevä ja koskettava tarina stravaganttien veljeskunnasta, jonka jäsenet kykenevät siirtymään maailmasta toiseen, 16-vuotiaasta 2000-luvun englantilaistytöstä ja renessanssiajan säihkyvästä, juonittelevasta, kauniista ja vaarallisesta Taliasta. Rinnakkaismaailmoista kertovan sarjan huikean jännittävä päätösosa huipentuu aiemmista kirjoista tuttujen Lucianon ja Bellezzan ruhtinattaren Ariannan hääjuhliin.

 
Suomentanut: Kaisa Kattelus, 390 sivua, Tammi 2014
  

Alkuperäinen nimi: Stravaganza - City of Swords (2012)

   

Muita kokemuksia kirjasta: Risingshadow, Kirjaneidon tornihuone, Sivujen sanat

  

Sarjassa ilmestyneet:

• Naamioiden kaupunki (2003)
• Tähtien kaupunki (2004)
• Kukkien kaupunki (2005)
• Salaisuuksien kaupunki (2009)
• Laivojen kaupunki (2012)
• Miekkojen kaupunki (2014)

  

Samantyylisiä kirjoja: Susan Price: Sterkarmin poika, Diana Gabaldon: Muukalainen

Tammikuun luetut

Tammikuu oli hyvä startti Kirjan vuodelle 2015. Luin seitsemän kirjaa, 2179 sivua. Itkin, nauroin ja pahoitin mieleni. Pääsin monenlaisten hahmojen pääsisäiseen ja ulkoiseen maailmaan. Havaitsin kuukauden aikana iloikseni blogin saaneen 5 uutta lukijaa. Kuukauden aikana liityin Blogilistalle (viimein, kun tajusin että voin liittää blogin sinne itse) ja äänestin blogistanian parhaita kirjoja vuosimallia 2014. Tästä on hyvä jatkaa!

        

Tammikuu:

• John Green: Tähtiin kirjoitettu virhe
• Lauren Kate: Fallen
• Tuomas Kyrö: Mielensäpahoittaja
• Mary Hoffman: Stravaganza - Miekkojen kaupunki
• Colin Thompson: Uusi Eeden
• Hanna Matilainen: Mitä kummaa - Opas kotimaiseen spekulatiiviseen fiktioon
• Veronica Roth: Uskollinen

       

Myös lukuhaasteet rullasivat käyntiin:

     

Kirjallisia haasteita 2015

50 kategorian haaste (Goodreads)

3. A book that became a movie - Tuomas Kyrö: Mielensäpahoittaja
8. A funny book - Colin Thompson: Uusi Eeden
9. A book by a female author - Mary Hoffman: Stravaganza - Miekkojen kaupunki
14. A nonfiction book -  Hanna Matilainen: Mitä kummaa - opas kotimaiseen spekulatiiviseen fiktioon
31. A book with bad reviews - Lauren Kate: Fallen
34. A book with a love triangle - Veronica Roth: Uskollinen
38. A book that made you cry - John Green: Tähtiin kirjoitettu virhe

7/50
   

Reading the Rainbow - Luetaan sateekaari (Reader, why did I marry him?)

1. Punainen - Mary Hoffman: Stravaganza - Miekkojen kaupunki 
2. Oranssi - Veronica Roth: Uskollinen

   

I Spy (Goodrerads, Kirjaretket)

8. Weapon - Mary Hoffman: Stravaganza - Miekkojen kaupunki
12. Celestial Body - John Green: Tähtiin kirjoitettu virhe 

 
   

K-Koetus (10 000)

  
Ohjeet Facebook sivuilta: "Vuonna 2014 haasteen voi halutessaan suorittaa myös pienemmällä sivumäärällä - esimerkiksi 10 000, 20 000 tai se 30 000 - tai miksei enemmänkin! Suosritusaika: 1. tammikuuta 2014 - 31. joulukuuta 2014."
   
2015 luettu 2179 / 20 000 sivua, 7 / 70 kirjaa
   

15 Kotimaista

Goodreasin Suomi-ryhmästä bongattu. Vuoden 2015 aikana tavoitteena lukea 15 kotimaista kirjaa.

  

1. Tuomas Kyrö: Mielensäpahoittaja

     

TBR:

1. Jaakko Markus Seppälä: Lemen
2. Anu Holopainen: Ihon alaiset
3. Selja Ahava: Taivaalta tippuvat asiat
4. Jussi Valtonen: He eivät tiedä mitä tekevät
5. Maarit Verronen: Kirkkaan selkeää
6. Tove Jansson: Muumipeikko ja pyrstötähti
7. Maria Turtchaninoff: Helsingin alla
8. Annukka Salama: Käärmeenlumooja
9. Viivi Hyvönen: Apina ja Uusikuu
10. Miia Vänskä: Valkoinen aura
11. Pasi Ilmari Jääskeläinen: Lumikko ja yhdeksän muuta
12. Salla Simukka: Punainein kuin veri
13. Helena Waris: Vuori
14. Risto Isomäki: Litium 6
15. Eija Lappalainen & Anne Leinonen: Routasisarukset