Blogistanian kirjallisuuspalkintojen 2024 voittajat

  

Somen kirjavaikuttajat ovat puhuneet ja valinneet vuoden 2024 parhaat kirjat äänestyksellä

  

Blogistanian kirjallisuuspalkinto jaettiin tänä vuonna viidessä kategoriassa, Blogistanian Finlandia parhaalle kotimaiselle kirjalle, Blogistanien Globalia parhaalle käännösteokselle, Blogistanian Kuopus parhaille lasten- ja nuortenkirjalle ja Blogistanian Tieto parhaalle tietoteokselle. Blogistanian Kuopus jaettiin tänä vuonna ensimmäistä kertaa niin lasten- kuin nuortenkirjalle omina kategorioinaan, aiempina vuosina molemmat ovat olleet yhdessä.

  

Äänestykseen osallistui 59 kirjasomettajaa eri alustoilta, joukossa oli kirjabloggaajia, kirjagrammaajia, kirjatubettajia sekä ensimmäistä kertaa myös Goodreadsin käyttäjiä. 

  

Palkintojenjako on Rikhardinkadunkirjastossa 28.2. klo 17.

    

  

Blogistanian Finlandia

Pajtim Statovcin Lehmä synnyttää yöllä (Otava)

Blogistanian Finlandia tulokset @sivujasivuja

Blogistanian Globalia

Chi Ta-wein Kalvot (Hertta, suom. Rauno Sainio)

Blogistanian Globalian tulokset @saanainthemaking

Blogistanian lastenkirjallisuuden Kuopus

Salla Simukan ja JP Ahosen Poika ullakolla, poika kellarissa (Tammi)

Blogistanian lastenkirjallisuuden Kuopuksen tulokset @inspiraationjaljilla

Blogistanian nuortenkirjallisuuden Kuopus

Leena Paasion Meren koskettamat (WSOY)

Blogistanian nuortenkirjallisuuden Kuopuksen tulokset Yöpöydän kirjat / @neriumblack

Blogistanian Tieto

Sissi Penttilän ja Aku Varamäen Planetaarinen vaatekaappi (Gummerus)

Blogistanian Tiedon tulokset Amman lukuhetki / @amman_lukuhetki

Blogistanian nuortenkirjallisuuden Kuopus 2024 - Äänestyksen tulokset

  

Somen kirjavaikuttajat ovat äänestäneet vuoden 2024 parhaat kirjat. Nuortenkirjallisuuden Kuopuksen voittajaksi äänestettiin Leena Paasion Meren koskettamat (WSOY).

  

Suomalaiset kirjasomettajat eli bloggaajat, tokkaajat, grammaajat, tubettajat ja ensimmäistä kertaa myös Goodreadsin käyttäjät valitsivat vuoden 2024 parhaat nuortenkirjat äänestyksellä 27.-31.1.2025. Blogistanian nuortenkirjallisuuden Kuopus -palkinnon voittajaksi äänestettiin huimalla pistesaaliilla Leena Paasion Meren koskettamat (WSOY). Täpärästi toiselle sijalle jäi Annukka Salaman Asioita joista en tiennyt pitäväni (WSOY) ja kolmanneksi kipusi Taina Niemien Ämpärikesä (Otava). 

  

Blogistanian Kuopus -palkinto jaetaan kolmannentoista kerran, mutta tänä vuonna lasten- ja nuortenkirjoja äänestettiin ensimmäistä kertaa omissa kategorioissaan. Kirjavaikuttajat äänestivät suosikkinsa vuonna 2024 julkaistuista suomen-, ruotsin- ja saamenkielisistä sekä näille kielille käännetyistä lasten- ja nuortenkirjoista. Äänestykseen osallistui 34 äänestäjää eri alustoilla. Ääniä annettiin kaikkiaan 30 teokselle. Hylättyjä ääniä tuli kahdeksan, syynä kirjan väärä  ilmestymisvuosi, äänestyskategoria tai julkaisun kieli, puuttuva tai väärä linkki (kuten linkittäminen teoksen Goodreads-sivulle oman arvion sijaan). 

  

Palkintojenjakotilaisuus on 28.2. klo 17 Rikhardinkadun kirjastossa Helsingissä.

  

Blogistanian Finlandia tulokset @sivujasivuja

Blogistanian Globalian tulokset @saanainthemaking

Blogistanian lastenkirjallisuuden Kuopuksen tulokset @inspiraationjaljilla

Blogistanian Tiedon tulokset Amman lukuhetki / @amman_lukuhetki

  

  

Otteita kirjavaikuttajien postauksista: 

Leena Paasio: Meren koskettamat (29 pistettä)

  

"Leena Paasion kirjoissa tykkään siitä, että vaikka niissä käsitellään vakaviakin asioita, on myös paljon semmoista mukavaa arjen ja nuorten elämän kuvausta. Tästä kirjasta tuli myös kunnon saaristokaipuu!"

- @kirjakolahdus

  

"Kirjan nuoret ovat aivan ihania kuten nuoret ovat; herkkiä, suloisia ja vahvasti tuntevia, mutta myös fiksuja ja tiedostavia. Kirjan aikuiset ovat viisaita, ymmärtäviä ja tilaa kuin tukeakin antavia. Tällaisesta kirjasta jää niin hyvä mieli, ja kaltaiseni hahmovetoinen lukija tykästyi ihan hirveästi käytännössä kaikkiin henkilöhahmoihin."

- @lempilukemisto

  

"Tykkäsin tosi paljon tavasta käsitellä luontosuhdetta!"

- @sivujasivuja

  

Annukka Salama: Asioita joista en tiennyt pitäväni (25 pistettä)

  

"Annukka Salaman Asioita joista en tiennyt pitäväni -- herttinen sentään -- en edes osannut varautua siihen, kuinka voimakkaan lukukokemuksen kohtalaisen viattoman näköinen teos sisäänsä piilottikaan. -- tässä oli aivan hurmaava, vatsanpohjaa kutkuttava tunnelma jo heti alkusivuilta lähtien ja hahmot, joihin on uskomattoman helppo samaistua."

- Yöpöydän kirjat

  

"Näissä Salaman kirjoissa koukuttaa aina eniten hahmot ja erityisesti dialogi, joka on aitoa ja herkullista"

- Inna Goodreadsissa

  

Taina Niemi: Ämpärikesä (10 pistettä)

  

"Kesäloman vapautta, ihmissuhdekipuilua, pinnan alla kuplivia salaisuuksia. Tätä kaikkea on Taina Niemen hurmaava Ämpärikesä -- Yhden elämänvaiheen päättymiseen liittyvät haikeus ja siihen sekoittuva riemu tavoitetaan tekstissä upeasti."

- @tarinannuppuja

  

"kertojanäänien lisäksi tarinassa pyörii monia muita henkilöitä, joiden suhteet toisiinsa muodostavat Ämpärikesän henkilöistä sellaisen vyyhdin, ettei kokonaisuus tunnu joukolta irrallisia tapahtumia, vaan hyvältä kokonaisuudelta pikkukaupungin elämää. -- Lopputulos on jännittävä, lukemaan houkutteleva ja oikealta elämältä maistuva. Nuorten vaikeudet ovat uskottavia ja arkisia, toisaalta juuri sopivan dramaattisia ja vaikeita."

- Mikko / Kirjavinkit

    

---

  

Muut ääniä saaneet kirjat: 

• Anne-Maija Aalto: Unohdettujen kirja (Otava)
• Niklas Ahnberg: Poika joka nousi kuolleista (Aula & Co)
• Katri Alatalo: Kesäkuu (Hertta)
• Edith Arkko: Aurora/Eino (Hertta)
• Johanna Auranheimo: Ysit (Tammi)
• Leigh Bardugo: Kuninkaan arvet (Aula & Co, suom. Meri Kapari)
• Jennifer Lynn Barnes: Salainen perijätär (WSOY, suom. Aila Herronen)
• Holly Black: Kiltti tyttö, kohta kuollut (Otava, suom. Leena Ojalatva)
• Salomey Doku: Brielle & Bear - Olipa kerran... (Otava, suom. Viivi Ängeslevä)
• Simon James Green: Heartbreak boys (Otava, suom. Lotta Sonninen)
• Sini Helminen: Kunnes kuolen (Myllylahti)
• Briitta Hepo-oja: Amalia A ja kosmiset kiemurat (Otava)
• Ida Jauhiainen: Ehkä tää tästä (Avain)
• Jani Kiiskilä: Huppu kasilla (Otava)
• Satu Leisko: Varjotarha (Avain)
• Aino Leppänen: Luk(i)ossa (Myllylahti)
• Päivi Lukkarila: Skutsi (Nokkahiiri)
• J. S. Meresmaa: Poika valkean, renki raudan (Myllylahti)
• Eveliina Mulenga: Näkyvä, näkymätön Rakkaus (Books on Demand)
• Alice Oseman: Heartstopper 5 (Tammi, suom. Oona Juutinen)
• Elina Pitkäkangas: Naraka (WSOY)
• Pinja Sanaksenaho & Sari Luhtanen: Aurora (Otava)
• Adam Silvera: Ensimmäinen viimeinen päivä (WSOY, suom. Outi Järvinen)
• Ellen Strömberg: Ei alkua ei loppua (Kustantamo S&S, suom. Eva Laakso)
• Satu Tammela: Murtumia (Kaarna Kustannus)
• Dess Terentjeva: Zeno (WSOY)
• Arndís Þórarinsdóttir & Hulda Sigrún Bjarnadottir: Maailman lopun saari (WSOY, Marjakaisa Matthíasson)

Kirjabloggaajien klassikkohaaste osa 20 | Isaac Asimov: Teräsluolat

"– See äf ee? Mitä se tarkoittaa?

– Hiilen ja raudan kemialliset merkit, ei muuta. Ihmiselämän pohjana on hiili ja robotit taas on rakennettu raudasta. On käytännöllistä puhua C/Fe:stä tarkoittaessa kulttuuria, jossa molempien parhaat puolet yhtyvät tasaveroiselta mutta rinnakkaiselta pohjalta."

  

  

Robotti-lukuhaaste: Robotiikan kolme lakia. Klassikkohaasteen 20. kierroksen vetäjänä toimii Tuulevin lukublogi.

  

Isaac Asimovin tuotanto on aina kiinnostanut minua, osittain ehkä 2004 ilmestyneen I, Robot -elokuvankin takia. Olikin siis yllätys, kun jossain vaiheessa aloin tutkimaan tuon scifin klassikkojen kirjoittajan tuotantoa ja mikään yksittäinen kirja ei ole suoraan ollut leffan pohjalla, vaan enemminkin siihen oli poimittu ideatasolla juttuja useammasta teoksesta. Toki Asimovin tuotannossa on jopa teos nimeltään I, Robot, mutta käsittääkseni se on novellikokoelma, eikä senkään sisältö ole yhtenevä elokuva idean kanssa, vaikka sen pohjalta on kyllä kirjoitettu aikoinaan käsikirjoitus. 

  

– Meidät kaikkiko korvattaisiin toisilla? Pötyä. Niin paljon harjaantuneita ammattimiehiä ei ole olemassakaan. 

– R:iä, poliisipäällikkö tokaisi. – Niitä on olemassa. 

– Mitä? 

– R. Sammy on vain alkua. Hän juoksee asioita. -- On olemassa R:iä jotka pystyvät tekemään sinun työsi ja minun, Meidät voidaan alentaa. Älä luulekaan mitään muuta.

--

Baley kysäisi: – Milloin tällainen syrjäytteleminen oikeastaan on alkanut? 

– Sinä olet nyt hiukan naiivi, Lije. Sitä on tapahtunut koko ajan. Sitä on tapahtunut kaksikymmentäviisi vuotta, siitä lähtien kun avarauuslaiset tulivat. Sinä kyllä tiedät sen. Se alkaa vain nyt ulottua ylemmäksi, siinä kaikki. (s. 14)

  

Pähkäilin pitkään lukisinko ensimmäisen osan Robotti- vai Säätiö-sarjasta, ja päädyin lopulta valitsemaan Robotti-sarjan ensimmäisen osan, vuonna 1953 jatkokertomuksena ja 1954 kirjana ilmestyneen, 1974 suomennetun Teräsluolat, josta löytyy peräti kappaletta Oulun kirjastoista. Tässä vaikutti olevan lähimpänä yksittäisenä teoksena samaa I, Robotin kanssa, onhan tässä isona juonena murhan selvittely. Toisin sanoen tämä on scifidekkari! Päähenkilö on 44-vuotias siviilipukuinen etsivä Elijah Baley, lempinimeltään Lije. Hän saa partnerikseen Daneel Olivaw nimisen Avaruuskaupungin nimeämän henkilön. Paitsi että Daneel on robotti, ei ihminen. 

  

Baley osoitti yhtä [kuvaa] ja sanoi yllättyneenä: – Et kai tuossa ole sinä? 

R. Daneel vastasi: – En, Elijah, se on minun suunnittelijani, tohtori Sarton.

--

– Hän loi sinut omaksi kuvakseen? Baley kysyi ivallisesti, mutta hän ei saanut vastausta eikä rehellisesti puhuen oikeastaan odottanutkaan. Raamattua ei ulkomaailmoissa luettu juuri ollenkaan. (s. 93-94)

  

Kuten elokuvassakin, murhattu on ollut robotiikan asiantuntija. Hän on ulkomaailmasta, toisin sanoen toisella planeetalla asuvan ihmisyhteisön jäsen ja hienompien robottien rakentaja kuin mihin Maassa ollaan totuttu. Daneel meneekin aivan ihmisestä. Daneelin hahmossa on paljon samaa kuin I, Robotin Sonnyssa, mutta nimensä se on saanut kai toisen robotin, poliisilaitoksen "juoksupojan" Sammyn mukaan. Lije miettii usein ärtynenä, mihin robotteja edes tarvitaan, kun ihminenkin voisi tehdä samat asiat. Ja siinä missä Sonny on kuin riisipaperiin kääritty mallinukke, Daneel on niin paljon ihmismäisempi (jopa vaatteiden alta). Se voi jopa simuloida syömistä, joskin joutuu tyhjentämään ruokapussinsa pian toiminnan jälkeen, jottei alkaisi tuoksua mädäntyneeltä. 

  

Hän oli tottunut toimistossa olevan R. Sammyn kaltaisiin robotteihin. Hän oli odottanut tapaavansa olion, jonka iho olisi ollut kovaa ja kiiltävää muovia, väriltään miltei elottoman valkoista. Hän oli kuvitellut näkevänsä kasvot, joille olisi viritetty luonnoton typerän hyväntahtoinen ilme. -- R. Daneelissa ei ollut mitään sellaista. (s. 29)

  

Lije on melkoisen robottivastainen (vrt. Almost Human -tv-sarja ja Detroit Become Human -peli, kummassakin on samanhenkinen poliisihahmo), koska ne varastavat työt ihmisiltä, mutta pitkin tarinaa hän tutustuu kumppaniinsa paremmin ja alkaa ymmärtää keino-olentojakin. Ja ehkä jopa haaveilemaan paremmasta maailmasta, koska joutuu ajattelemaan itselleen tuttuja asioita selittäessään niitä Daneelille. Samaan aikaan hän syyttää robottia luojansa murhaamisesta ei vain kerran vaan peräti kahdesti. Tällainenkin kohtaus löytyy I, Robotista. Asimovin vaikutus scifikirjallisuuteen on kiistämätön, kehittihän hän robotiikan kolme lakiakin, joihin on sen jälkeen viittailtu muidenkin kirjailijoiden tuotannoissa.

  

1. Robotti ei saa vahingoittaa ihmisolentoa tai laiminlyönnein saattaa tätä vahingoittumaan.
2. Robotin on noudatettava ihmisolentojen sille antamia määräyksiä, paitsi jos ne ovat ristiriidassa Ensimmäisen pääsäännön kanssa.
3. Robotin on suojeltava omaa olemassaoloaan, kuitenkin siten, että sen toimet eivät ole ristiriidassa Ensimmäisen ja Toisen pääsäännön kanssa.

  

Asimovin naiskuva sen sijaan on kovin köykäinen, eikä naisia juurikaan kirjassa nähdä. Lije kuvaa kuinka Raamatun paheellisen naisen Jezebelin mukaan nimetty vaimonsa ei juurikaan ole muuttunut avioliiton aikana, mutta listaa kuitenkin kuinka tämä on nykyään pyöräkkäämpi, ryppyisempi ja hiuksetkin ovat menettäneet nuorekkuutensa. Lije kutsuu vaimoaan vauvamaiseksi, kun tämä on peloissaan, sekä käskee tätä olemaan kiltti tyttö ja rauhoittumaan. Jessien on myös meikattava itsensä edustuskuntoon, ennen kuin he pääsevät lähtemään poliisilaitokselta.

  

Hänen kosketuksessaan ja liikkeissään oli sitä herkkyyttä ja suloa, jota naiset eivät näytä menettävän edes suurimman ahdingon hetkinä. (s. 189)

  

Oikeassa elämässään kirjailija oli varsinainen käppäukko, sillä hän nautti suuresti naisten lähentelystä ja kähmimisestä. Sain kuulla tästä hänen puolestaan, kun olin puolivälissä kirjaa ja se kyllä huomattavasti hidasti kirjan etenemistä. Kieleltään teos on kuitenkin yllättävän helppolukuinen, mitä nyt välillä käytetään hieman vanhahtavia sanoja ja lauserakenteita - onhan käännöskin jo yli 50 vuoden takaa. Samoin ajatonta oli erään kauppaan sijoittuvan konfliktin kuvaus, koska kyseessä on pesunkestävä Karen.

  

– Luuletteko te että minä antaisin niiden kosketella minua kylmillä rasvaisilla sormillaan? Minä luulin tänne tullessani että minua kohdellaan kuin ihmistä. Minä olen tämän kaupungin kansalainen. Minulla on oikeus vaatia, että minua palvelevat ihmiset.

--

– Jos olisitte suostunut palveltavaksi, olisitte jo ulkona. Te rettelöitte aivan turhista. Olkaapa nyt ihmisiksi.

--

– Minä olen kovaa työtä tekevä nainen ja minulla on omat oikeuteni.

Hänen suustaan valui sanoja tasaisena loputtomana virtana. (s. 35-36)

  

Parasta antia Asimovin luomassa maailmassa ovat sen yhtäaikainen tuttuus sekä ne isommat ja pienemmät asiat, jotka ovat toisin. Autojen tai muiden kulkupelien sijaan paikasta toiseen siirrytään käytännössä liukuhihnoja pitkin. Ihmiskunta on rakentanut Maahan kaupunkeja, ja sanan merkitys on aivan toinen kuin miten me sen ymmärrämme. Kaupungit ovat enemmänkin osavaltion kokoisia  massiivisia rakennelmia ja ne on katettu, mistä teoksen nimi Teräsluolat tulee. Harva tietää millaista on elää paikassa, jossa katto ei ole aina pään yllä eli voi nähdä taivaan ja tähdet sekä tuntea tuulen ihollaan. Tämä on varmasti osittain samankaltaista massojen hallintaa kuin portaat Siilossa. Ei voi haaveilla pois loppuun kulutetulta planeetalta pakenemista johonkin toiseen viidestäkymmenestä asutusta maailmasta, jos ei ole koko ajan avointa taivasta siitä kapeasta mahdollisuudesta muistuttamassa. 

  

Hän oli neljänkymmenenneljän vuoden ikään ehdittyään vain harvoin nähnyt sadetta, tai mitään muitakaan luonnonilmiöitä, jos niikseen tuli.

--

– Nykyelämän ongelmat juontuvat siitä, että me olemme irtautuneet luonnosta.

--

Maan asukasluku voisi kasvaa biljoonaan tai kahteen. Miksi ei voisi? Oli ollut aika, jolloin nykyistä kahdeksan miljardin määrää olisi pidetty mahdottomana. -- Maa olisi, ja tulisi olemaan, hiuskarvan paksuuden päässä täydellisestä katastrofista, mikäli yhteenkin koko aurinkokunnan laajuisen mekanismin osaan tulisi pienikin vika. (s. 8 ja 178-179)

  

Tapahtumat sijoittuvat New Yorkiin, mutta tämä 300-vuotias kaupunki on vain sama vain nimen tasolla kuin se meidän tuntemamme - sen paikalla on nimittäin ollut samannimisiä kaupunkeja jo 3000 vuoden ajan. Olemme siis hyvän matkaa tulevaisuudessa. Elämä teräksen ja betonin muodostamissa onkaloissa on hyvin rajoitettua. Ruokakin koostuu enimmäkseen hiivasta, onhan ruokittavia suita jo kahdeksan miljardia (tämä määrähän meitä on oikeasti tällä hetkellä, kirjan kirjoittamisaikana vasta kolme miljardia), vaikka lisääntymistäkin kontrolloidaan. Ulkomaailmoissa ihmisillä puolestaan on ongelmana alhainen lisääntyminen, koska elinikää on keinotekoisesti muokkaamalla saatu pitenemään satoihin vuosiin. Kirjan yhteiskunta herättelee todella paljon ajatuksia myös siitä maailmasta, missä elämme nyt, niistä päätöksistä joita hallituksemme tekevät ja mihin suuntaan planeettamme asiat ovat menossa esimerkiksi ilmastollisesti sekä väestönkasvullisesti. 

  

Joskus tulisi päivä jolloin kaikista kaupunkien käytössä olevista keinoista huolimatta kalorien määrä henkilöä kohti laskisi toimeentulominimin alapuolelle.

--

Hallitus oli sanonut näitä asioita kasvukivuiksi. Hallitus oli pudistellut surullisena päätään ja vakuuttanut kaikille, että välttämättömän sopeutumiskauden jälkeen jokaiselle olisi tarjolla uusi ja parempi elämä.

--

Pelkkä asuminen nykyaikaisessa kaupungissa varmisti perustoimeentulon niillekin, jotka oli alennettu kokonaan arvottomiksi. Miten niukka tämä toimeentulo oli, sen hän tiesi liiankin hyvin. -- Silti kukaan, oli hänen asenteensa miten filosofinen tahansa, ei kyennyt tyynesti luopumaan etuoikeuksistaan kerran ne saatuaan. (s. 25, 31 ja 112-113)

  

Kirjoitustyyliltään tämä on hyvin helppo, ellei jopa köykäinen, paljoa ei tapahdu ja kuvailua on maltillisesti, mitään kovinkaan haastavia konsepteja ei esitetä robottien positroniaivojen lisäksi ja niistäkin mainitaan hyvin kepeästi ohimennen. Toisin sanoen jopa kaltaiseni humanisti pysyi hyvin kärryillä. Jos puolestaan haluaa todella haastavan scifiteoksen, silloin kannattaa lukea mieluummin vaikka Andy Weirin Operaatio Ave Maria tai Peter Wattsin Sokeanäkö, niissä on tiedejargonia riittämiin. Oli ihan viihdyttävää tutustua tähän robottiklassikkoon, vaikkei se kirjana niin kummoinen ollutkaan. Onneksi lukeminen ei kuitenkaan pakkopullaksikaan muodostunut, vaikkei tästä osasta paljoa varmaan tule mieleen jäämään. Sarjan myöhemmät osat ovat saaneet paljon kehuvampia arvioita, että ehkä joskus tulee katkettua näiden parissa, mutta se ei varmasti tule tapahtumaan aivan lähitulevaisuudessa. 

  

– Minä kyllä tunnen ne tyypit, joista tulee medievalisteja. He ovat pehmeää, unelmoivaa väkeä joista nykyelämä tuntuu liian raskaalta ja jotka pakenevat menneisyyden ihanteelliseen maailmaan, jota ei koskaan ole edes ollut olemassa.

--

– Ihmiset joskus erehtyvät luulemaan omia vikojaan yhteiskunnan vioiksi ja haluavat uudistaa kaupungit, koska he eivät pysty uudistamaan itseään. (s. 182-183 ja 191)

Asimovin ohjeistama lukujärjestys Robotti- ja Säätiö-sarjojen teoksille:

1. Teräsluolat (The Caves of Steel, 1954)
2. Alaston aurinko (The Naked Sun, 1957)
3. Aamunkoiton robotit (The Robots of Dawn, 1983)
4. Robotit ja Imperiumi (Robots and Empire, 1985)
5. Avaruuden merivirrat (The Currents of Space, 1952)
6. Tähdet kuin tomua (The Stars, Like Dust, 1951)
7. Pebble in the Sky (1950)
8. Säätiön alkusoitto (Prelude to Foundation,1988)
9. Kohti Säätiötä (Forward the Foundation, 1993)
10. Säätiö (Foundation, 1951)
11. Säätiö ja Imperiumi (Foundation and Empire, 1952)
12. Toinen Säätiö (Second Foundation, 1953)
13. Säätiö veitsen terällä (Foundation´s Edge, 1982)
14. Säätiö ja Maa (Foundation and Earth, 1986)

  

  

Klassikkohaasteeseen lukemani kirjat:

      

William Golding: Kärpästen herra

L.M. Montgomery: Annan nuoruusvuodet

George Orwell: Vuonna 1984

C.S. Lewis: Velho ja leijona

Tove Jansson: Näkymätön lapsi

Arthur C. Clarke: Lapsuuden loppu

Ursula K. Le Guin: Pimeyden vasen käsi

Minna Canth: Papin perhe

Kate Chopin: Herääminen

Octavia E. Butler: Aamunkoitto

Aili Somersalo: Mestaritontun seikkailut

Robert C. O'Brien: Tohtori L - Vieras kuolleesta maailmasta

James Herriot: Kaikenkarvaiset ystäväni

Vonda N. McIntyre: Unikäärme

Otfried Preussler: Mustan myllyn mestari

Brian Jacques: Soturi Matiaksen miekka

Waldemar Bonsels: Maija Mehiläinen

John Marsden: Tomorrow, When the War Began

Michael Ende: Momo - Merkillinen tarina harmaista herroista

ja tytöstä, joka antoi ihmisille takaisin ajan

      

Arvosana:

        

Takakannesta:

Avaruuskaupungin johtava tiedemies oli murhattu. Etsivä Lije Baley ei lainkaan pitänyt ajatuksesta, että hänen apunaan murhan tutkimuksissa olisi avaruuslainen.
  
Vielä vähemmän hän oli innostunut saadessaan tietää, että etsivä Olivaw oli robotti, ulkomuodoltaan ja toiminnoiltaan täysin ihmisen kaltainen, mutta ilman inhimillisiä puutteita. Ja nyt se oli pantu tutkimaan suunnittelijansa kuolemaa!
  
Miksi tiedemies oli murhattu? Oliko murhaaja ihminen vai robotti, avaruuslainen vai maan asukas? Vastaukset oli löydettävä nopeasti jättiläiskaupungin valtavasta teräsluolasta, sillä kysymyksessä oli enemmän kuin yhden miehen kuolema.

  

Suomentanut: Matti Kannosto, 259 sivua, Kirjayhtymä 1974

  

Alkuperäinen nimi: The Caves of Steel (1953)

  

Luettu myös täällä: Nörttitytöt, Jokken kirjanurkka

Blogistania 2024 -äänestys alkaa nyt, tule mukaan vaikuttamaan!

  

Blogistanian kirjallisuuspalkinnot 2024 – näin äänestät

  

Voit äänestää vuonna 2024 ilmestyneitä kirjoja, joista olet julkaissut arvion blogissa, Instagramissa, Goodreadsissa, YouTubessa tai TikTokissa. Kirjoja äänestetään viidessä kategoriassa, mukana ovat tuttuun tapaan Finlandia kotimaisille kirjoille, Globalia käännösteoksille ja Tieto tietokirjoille, mutta tänä vuonna Kuopus -palkinto jaetaan ensimmäistä kertaa sekä lasten- että nuortenkirjalle! 

  

Jos et ole varma, mihin kategoriaan kirja kuuluu, tarkista luokitus kustantajan, kirjakaupan tai kirjaston sivuilta ja voit aina kysyä myös vastuusomettajilta, kuten myös linkittämiseen liittyvissä ongelmatilanteissa. Tarkempia kategoriakohtaisia ohjeita löydät äänestyslomakkeesta.

  

Kategorioiden vastuusomettajat ovat:

• Blogistanian Finlandia: @sivujasivuja
• Blogistanian Globalia: @saanainthemaking
• Blogistanian lastenkirjallisuuden Kuopus: @inspiraationjaljilla
• Blogistanian nuortenkirjallisuuden Kuopus: Yöpöydän kirjat / @neriumblack
• Blogistanian Tieto: Amman lukuhetki / @amman_lukuhetki

   

Osallistu äänestykseen lomakkeen kautta 27.–31.1.2025 välisenä aikana. Tulokset julkaistaan vastuusomettajien tileillä 3.2.2025 klo 10. Pidäthän antamasi äänet salaisina äänestyksen loppumiseen saakka, mutta sen jälkeen voit julkaista oman äänestyspostauksesi blogissa tai somessa.

  

Klikkaa äänestyslomakkeeseen tästä

Blogistania 2024 -äänestyksen ohjeet

  

Hei sinä kirjasomettaja, tule mukaan valitsemaan vuoden 2024 parhaita kirjoja!

  

Perinteinen Blogistanian kirjallisuuspalkintojen äänestys järjestetään 27.–31.1.2025. Äänestys tapahtuu lomakkeella, jolle linkitetään kirjoista tehdyt omat arviot. Vielä ehtii siis lukemaan pinossa olevia, vuonna 2024 ilmestyneitä kirjoja ja julkaisemaan niistä postauksia!

  

Voit äänestää vuonna 2024 ilmestyneitä kirjoja, joista olet julkaissut arvion blogissa, Instagramissa, Goodreadsissa, YouTubessa tai TikTokissa. Kirjoja äänestetään viidessä kategoriassa, sillä Blogistanian Kuopus -palkinto jaetaan tänä vuonna ensimmäistä kertaa sekä lasten- että nuortenkirjalle! Jos et ole varma, mihin kategoriaan kirja kuuluu, tarkista luokitus kustantajan, kirjakaupan tai kirjaston sivuilta ja voit aina kysyä myös vastuusomettajilta, kuten myös linkittämiseen liittyvissä ongelmatilanteissa.

  

Näin äänestät

  

Osallistu äänestykseen lomakkeen kautta 27.–31.1.2025 välisenä aikana. Linkki lomakkeeseen julkaistaan vastuusomettajien tileillä 27.1.2025. Tulokset julkaistaan vastuusomettajien tileillä 3.2.2025 klo 10. Pidäthän antamasi äänet salaisina äänestyksen loppumiseen saakka! Voittajien julkistuksen jälkeen voit julkaista oman äänestyspostauksen blogissa tai somessa.

  

  

Blogistanian Finlandia 2024

  

Blogistanian Finlandia -palkinto nostaa esille kirjavaikuttajien arvostamia kotimaisia kirjoja. Äänestys koskee vuonna 2024 Suomessa julkaistua suomen-, ruotsin- ja saamenkielistä kaunokirjallisuutta. Ehdolle voi asettaa romaaneja, novellikokoelmia ja runokokoelmia sekä sarjakuvia. Blogistanian Finlandia -äänestys järjestetään 14. kerran. 

Finlandian vastuusomettajana toimii @sivujasivuja.

  

  

Blogistanian Globalia 2024

  

Blogistanian Globalia -palkinto nostaa esille kirjavaikuttajien arvostamia käännöskirjoja. Äänestys koskee vuonna 2024 Suomessa julkaistua, suomeksi, ruotsiksi tai saameksi käännettyä, alun perin muulla kielellä ilmestynyttä kaunokirjallisuutta. Ehdolle voi asettaa romaaneja, novellikokoelmia, runokokoelmia ja sarjakuvia. Blogistanian Globalia -äänestys järjestetään 14. kerran. 

  

Globalian vastuusomettajana toimii @saanainthemaking.

  

  

Blogistanian lastenkirjallisuuden Kuopus 2024   

  

Blogistanian lastenkirjallisuuden Kuopus -palkinto nostaa esille kirjavaikuttajien arvostamia lastenkirjoja. Äänestys koskee vuonna 2024 Suomessa julkaistua suomen-, ruotsin- ja saamenkielistä sekä näille kielille käännettyä lastenkirjallisuutta eli ikäryhmät 0-11 - tarkistathan kirjan suositusiän esimerkiksi kustantajan, kirjakaupan tai kirjaston sivuilta. Ehdolle voi asettaa romaaneja, novellikokoelmia, runokokoelmia, sarjakuvia ja kuvakirjoja. Myös lasten tietokirjoista äänestetään tässä kategoriassa. Blogistanian Kuopus -äänestys järjestetään 13. kerran, mutta tänä vuonna palkinto jaetaan ensimmäistä kertaa kahdelle teokselle, yhdelle lastenkirjalle ja yhdelle nuortenkirjalle. 

Lastenkirjallisuuden Kuopuksen vastuusomettajana toimii @inspiraationjaljilla. 

  

  

Blogistanian nuortenkirjallisuuden Kuopus 2024   

   

Blogistanian nuortenkirjallisuuden Kuopus -palkinto nostaa esille kirjavaikuttajien arvostamia nuortenkirjoja. Äänestys koskee vuonna 2024 Suomessa julkaistua suomen-, ruotsin- ja saamenkielistä sekä näille kielille käännettyä nuortenkirjallisuutta eli ikäryhmä 12+, tarkistathan kirjan suositusiän esimerkiksi kustantajan, kirjakaupan tai kirjaston sivuilta. Ehdolle voi asettaa romaaneja, novellikokoelmia, runokokoelmia, sarjakuvia ja kuvakirjoja. Myös nuorten tietokirjoista äänestetään tässä kategoriassa. Blogistanian Kuopus -äänestys järjestetään 13. kerran, mutta tänä vuonna palkinto jaetaan ensimmäistä kertaa kahdelle teokselle, yhdelle lastenkirjalle ja yhdelle nuortenkirjalle.  

  

Nuortenkirjallisuuden Kuopuksen vastuusomettajana toimii Yöpöydän kirjat / @neriumblack. 

  

  

Blogistanian Tieto 2024 

  

Blogistanian Tieto -palkinto nostaa esille kirjavaikuttajien arvostamia tietokirjoja. Äänestys koskee vuonna 2024 Suomessa julkaistua suomen-, ruotsin- ja saamenkielistä sekä näille kielille käännettyä tietokirjallisuutta. Ehdolle voi asettaa myös esseekirjallisuutta, elämäkertoja, asiaproosaa, pamfletteja ja erilaisia oppaita. Lasten ja nuorten tietokirjoista äänestetään Blogistanian Kuopus -kategoriassa. Blogistanian Tieto -äänestys järjestetään 12. kerran. 

  

Tiedon vastuublogina toimii Amman lukuhetki / @amman_lukuhetki.

  

Äänestysohjeet

Voit osallistua äänestykseen, jos sinulla on kirja-aiheinen blogi, julkinen Instagram-, Goodreads- tai Tiktok-tili tai Youtube-kanava. Äänestää saa vuonna 2024 ilmestyneitä kirjoja, joista olet julkaissut arvion jossakin näistä kanavista. Linkit arvioihin lisätään äänestyslomakkeeseen. Jos linkkiä ei ole tai se ei toimi, ääntä ei oteta huomioon. Tarkemmat ohjeet löydät äänestyslomakkeesta. Linkki lomakkeeseen julkaistaan vastuusomettajien tileillä 27.1.2025

  

Voit äänestää yhdessä tai useammassa kategoriassa. Jokaisessa kategoriassa voit äänestää yhdestä kolmeen kirjaa niin, että paras kirja saa kolme pistettä, toiseksi paras kaksi pistettä ja kolmanneksi paras yhden pisteen. Jos äänestät kahta kirjaa, kirjoista parempi saa kolme pistettä ja toinen kaksi pistettä. Jos äänestät vain yhtä kirjaa, se saa kolme pistettä.

    

Äänestyksen voittaja

  

Äänestyksen tulokset julkaistaan vastuusomettajien tileillä 3.2.2025 klo 10. Äänestyksen voittaja on teos, joka saa eniten pisteitä. Jos kaksi tai useampi kirja on kärjessä samoilla pisteillä, voittaja ratkaistaan vertaamalla kirjojen saamia sijoituksia. Tasatilanteessa voittaa kirja, jolla on eniten kolmen pisteen sijoituksia. Tarvittaessa verrataan myös kahden pisteen sijoituksia. Jos voittaja ei tälläkään keinolla ratkea, palkinto jaetaan saman pistemäärän saaneiden kesken.

  

Järjestelyt

  

Blogistanian kirjallisuuspalkintoja organisoivat kotimaiset kirjasomettajat. Äänestys on riippumaton ja järjestetään vapaaehtoisvoimin. Kirjallisuuspalkinnon voittajille myönnetään tunnustuksena kunniakirja. Blogistanian kirjallisuuspalkinnot jaetaan Rikhardinkadun kirjastossa Helsingissä 28.2.2025 klo 17. 

  

Aiemmin palkitut teokset

  

Finlandia

  

2011 - Katja Kettu: Kätilö (WSOY)

2012 - Aki Ollikainen: Nälkävuosi (Siltala)

2013 - Pauliina Rauhala: Taivaslaulu (Gummerus)

2014 - Anni Kytömäki: Kultarinta (Gummerus)

2015 - Laura Lindstedt: Oneiron (Teos)

2016 - Minna Rytisalo: Lempi (Gummerus)

2017 - Rosa Liksom: Everstinna (Like)

2018 - Olli Jalonen: Taivaanpallo (Otava)

2019 - Pajtim Statovci: Bolla (Otava)

2020 - Anni Kytömäki: Margarita (Gummerus)

2021 - Anneli Kanto: Rottien pyhimys (Gummerus)

2022 - Iida Rauma: Hävitys: Tapauskertomus (Siltala)

2023 - Iida Turpeinen: Elolliset (Kustantamo S&S)

  

Globalia

  

2011 - Sarah Waters: Vieras kartanossa (Tammi, suom. Helene Bützow)

2012 - Gaute Heivoll: Etten palaisi tuhkaksi (WSOY, suom. Päivi Kivelä)

2013 - Haruki Murakami: 1Q84 (Tammi, suom. Aleksi Milonoff)

2014 - Kate Atkinson: Elämä elämältä (Kustantamo S&S, suom. Kaisa Kattelus)

2015 - John Williams: Stoner (Bazar, suom. Ilkka Rekiaro)

2016 - Sadie Jones: Kotiinpaluu (Otava, suom. Marianna Kurtto)

2017 - Hanya Yanagihara: Pieni elämä (Tammi, suom. Arto Schroderus)

2018 - Elizabeth Strout: Nimeni on Lucy Barton (Tammi, suom. Kristiina Rikman)

2019 - Margaret Atwood: Testamentit (Otava, suom. Hilkka Pekkanen)

2020 - Alex Schulman: Polta nämä kirjeet (Nemo, suom. Jaana Nikula)

2021 - TJ Klune: Talo taivaansinisellä merellä (Karisto, suom. Mika Kivimäki)

2022 - Bernardine Evaristo: Tyttö, nainen, toinen (WSOY, suom. Kaijamari Sivill)

2023 - Martha Wells: Murhabotin päiväkirjat 1) Hälytystila (Hertta Kustannus, suom. Mika Kivimäki)

  

Kuopus

  

2012 - Annukka Salama: Käärmeenlumooja (WSOY)

2013 - Aino Tietäväinen & Ville Tietäväinen: Vain pahaa unta (WSOY)

2014 - Jenna Kostet: Lautturi (Robustos)

2015 - Siiri Enoranta: Surunhauras, lasinterävä (WSOY)

2016 - Siri Kolu: Kesän jälkeen kaikki on toisin (Otava)

2017 - Angie Thomas: Viha jonka kylvät (Otava, suom. Kaijamari Sivill)

2018 - Magdalena Hai: Kolmas sisar (Otava) ja Maria Turtschaninoff: Maresin voima (Tammi, suom. Marja Kyrö)

2019 - Marisha Rasi-Koskinen: Auringon pimeä puoli (WSOY)

2020 - J.S. Meresmaa: Dodo (Myllylahti)

2021 - Anne-Maija Aalto: Mistä valo pääsee sisään (Otava)

2022 - Annukka Salama: Ripley – Nopea yhteys (WSOY)

2023 - J.S. Meresmaa: Tytär hämärän, piika pimeän (Myllylahti) ja Leena Paasio: Bengtskär itä kahdeksan (WSOY)

Tieto

2013 - Tuula Karjalainen: Tove Jansson – Tee työtä ja rakasta (Tammi)

2014 - Minna Maijala: Herkkä, hellä, hehkuvainen – Minna Canth (Otava)

2015 - Bea Uusma: Naparetki – Minun rakkaustarinani (Like, suom. Petri Stenman)

2016 - Mari Manninen: Yhden lapsen kansa – Kiinan salavauvat, pikkukeisarit ja hylätyt tyttäret (Atena)

2017 - Koko Hubara: Ruskeat tytöt – tunne-esseitä (Like)

2018 - Mia Kankimäki: Naiset joita ajattelen öisin (Otava)

2019 - Matilda Gustavsson: Yhdeksästoista jäsen (Otava, suom. Elina Lustig)

2020 - Patrik Svensson: Ankeriaan testamentti – Pojasta, isästä ja maailman arvoituksellisimmasta kalasta (Tammi, suom. Maija Kauhanen)

2021 - Ville Eloranta & Lotta Jalava: Sana sanasta – Suomen kielen jäljillä (Tammi)

2022 - Raisa Omaheimo: Ratkaisuja läskeille (Kustantamo S&S)

2023 - Minna Rytisalo & Tommi Kinnunen: Huokauksia luokasta (WSOY)