Moni kirja on kokenut muutoksen päätyessään elokuvaksi, toisinaan muutos on hyvästä, toisinaan taas tuntuu, että on menty siitä missä aita on matalin ja lopputulos aiheuttaa lähinnä myötähäpeää ja pahan olon. Olen aiemminkin maininnut mm. Eragonin ja Houkutuksen leffasovelluksista, nissä kaikki mikä kiiltää kun ei ole ollut kultaa, vaikka kirjat lähtökohtaisesti erinomaisia teoksia ovatkin olleet. Gabaldonin kirjoista on ollut puhetta synnyttää elokuvia, mutta vielä ei ainakaan mitään kiveenhakattua ole. Paras leffaversio kirjasta on ollut Taru sormusten herrasta, joka minusta häikäisee kirjoja voimakkaammin, joskin olisin kaivannut enemmän Puuparran läsnäoloa (tätä löytyy pidennetystä versiosta, vaikka olisivat "poistetut" kohtaukset voineet olla jo valmiiksi osa elokuvaa, ilma ylimääräistä rahastusta pidennetyllä rainalla). Tom Bombadillin puuttuminen myös vaivasi. Onneksi näyttelijät ovat loistavia, niin Gandalf, Gimli kuin Legolaskin ovat lähes sellaisia kuin olisin hahmojen toivonut ja ajatellut olevankin. Naiset (heidän puuttumisensa ja näyttelijävalinnat) aiheuttivat hienoista pettymystä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti