tiistai 17. huhtikuuta 2012

Salla Simukka: Jäljellä

 "Hän oli tässä. Hän oli elossa. Hän oli jäljellä."
      
      
Musiikki: Bryan Adams - Here I am
    
Salla Simukan Jäljellä kertoo lähitulevaisuuden maailmasta, jossa ihmiset luokitellaan lahjakkuusalueiden mukaan. Jos sinulla ei ole erityistaitoja, olet Potentiaali, jolla on koko maailma edessään. Toisin sanoen et ole mitään. Päähenkilö, Potentiaali 15-vuotias Emmi kokee, ettei kukaan huomaa häntä. Hänellä ei ole ystäviä ja suhde vanhempiinkin on vuosien saatossa väljähtynyt. Emmi päättää turvautua äärimmäisiin toimenpiteisiin saadakseen huomiota: hän päättää karata kotoa ja tulla tytöksi, joka katosi. (Karkumatka toi mieleen Liljan Kodittomien kaupungista.) Yksinäisyys on kirjan hallitseva teema. Emmi joutuu miettimään suhtautumistaan muihin uudestaan ja oppimaan itsestään uusia puolia. 
       
Kirjaa on vaikea kategorisoida. Se ei ole puhdasta scifiä, dystopiaa - sanoisin maagisen realismin tulevan lähimmäksi. Se voisi sijoittua tähän päivään, vaikka kouluryhmien jaot ovatkin muuttuneet ja bensan sijaan autot kulkevat sähköllä. Jäljellä on viimeaikoina lukemistani suomalaisista scifi-kirjoista lähimpänä main streamia. Simukan kirjoitustyyli on raikas, ratkaisuja ei tarjota suoraan. Vaihtoehtoja heittellään pitkin tarinaa, mutta ne kumotaan jo seuraavassa lauseessa. Kirjassa oli siltä osin paljon samaa, kuin viime vuonna lukemassani Lucianissa. Ainoa miinus tulee puhekielisyydestä.
 
Hän mietti kuinka nopeasti kaikki rappeutuisi. Kuinka nopeasti luonto, kasvit ja eläimet, ottaisivat kaiken haltuunsa ja alkaisivat tehdä vääjäämätöntä työtään, joka muutti ihmisen rakentaman toisenlaiseksi, kaoottisemmaksi? Millainen maailma se olisi? Hän ei tiennyt olisiko hän näkemässä sitä. Ehkä kestäisi sata vuotta, että rakennukset alkaisivat rapistua. Tai tuhat. Tällaisia asioita ei kerrottu koulussa, eikä Emmi muistanut kuulleensa niistä muuallakaan. Ihmiset kai kuvittelivat, että ihmiskunta olisi aina olemassa, tai katoaisi niin vähitellen, että muutokset eivät olleet rajuja. (s. 135-136)
  
Kirja herätti paljon ajatuksia ja selityksiä siitä, mitä on tapahtunut, minne kaikki menivät? Emmin ei tarvitse seikkaille tyhjentyneessä Suomessa yksin, vaan saa matkaseuraa mm. merkillisesti katoavista satulainauksista, jotka saavat epäilemään omaa mielenterveyttä. Alla listaa eri vaihtoehdoista, joita pyörittelin mielessäni:
  • Nukkuvat ovat siirtyneet rinnakkaistodellisuuteen tai aikaan kuten Stephen Kingin elokuvassa Ajan Valtiaat (The Langoliers, 1995)
  • Nukkuvat ovat heränneet todellisuuteen tai todellisuus onkin vain nerokas tietokoneohjelma (Matrix)
  • Jäljelle jääneet ovat kuolleita, välitilassa, selvittävät keskenjääneitä asioitaan (Enkeliakatemia, Toivomuslista
  •  Nuorilla eri lahjakkuusalueet, valittu suorittamaan tehtävää (vrt. Nälkäpeli)
  • Miksi vain lapsia? Oma yhteiskunta vrt. tv-sarja Klaani, jossa mystinen virus on tappanut kaikki aikuiset
       
Jossain vaiheessa rupesi päässä soimaan Bryan Adamsin biisin Here I am sanat, ja kuinka jyvin sen eka säkeistö sopii kuvaamaan tätä kirjaa:
Here I am this is me
There's no where else on Earth I'd rather be
Here I am it's just me and you
And tonight we make our dreams come true

It's a new world it's a new start
It's alive with the beating of young hearts
It's a new day it 's a new plan
I've been waiting for you
Here I am
      
Sarjan jatko-osa Toisaalla ilmestyy syksyllä 2012.
  
Arvosana:
      
Takakannesta ja etulieppeestä:
Oletko koskaan toivonut, että kaikki muut ihmiset vain katoaisivat? Kannattaa varoa, mitä toivoo. 
     
Emmi Aalto on 15-vuotias tyttö, josta tuntuu, ettei hän ole mitään. Koulussa hän ei ole löytänyt omaa lahjakkuusaluettaan, vaan on yhä pelkkä Potentiaali. Kotona perhe ei tunnu huomaavan häntä. Ystäviä hänellä ei ole koskaan ollutkaan. Emmi päättää karata, jotta hänestä tulisi edes tyttö, joka katosi. Mutta kun hän palaa karkumatkaltaan, kotona ei ole ketään. Eikä naapuritaloissa. Eikä koko kaupungissa. Kaikki ihmiset ovat kadonneet, vai ovatko?
     
Jäljellä on tarina lähitulevaisuuden maailmasta, jossa tavallisuus ei ole mitään. Se on myös mysteeri, joka vyöryttää Emmin eteen suuria kysymyksiä. Mitä on tapahtunut? Kehen voi luottaa? Kuka on ystävä? Uskaltaako rakastua? Kuka lähettelee hänelle satuviittauksia ja mitä niillä yritetään sanoa? Jäljellä kertoo yksinäisyydestä, joka on mahdollista murtaa, ja rohkeudesta, joka löytyy pinnan alta.
          
221 sivua, Tammi 2012. 
   
                                
Kirjasta muualla: Risingshadow, Kirjamielellä, Lopunajan lauseet, Jossun lukupäiväkirja, Saran kirjat

4 kommenttia:

  1. Kivaa, että jaoit pohdintasi siitä, että mitä muille mahdollisesti tapahtui. Mä jotenkin ajattelin varsinkin lopussa, että siinä on varmaan jostain simulaatiosta tai tietokoneohjelmasta kyse. Saa nähdä syksyllä, mitä se sitten oikeasti on. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo tulkinta jäi minullakin päälimmäisenä mieleen. Johtuu ehkä myös poikaystävän roolipeli/tietokonepeliharrastuksesta... :) Mielenkiintoista tosiaan lukea sitten Toisaalla, jonka kuulemma pitäisi olla rajoja rikkova jatko-osa.

      Poista
  2. Minustakin oli kiva, että pohdiskelit ja jaoit vaihtoehtoja siitä, mitä on tapahtunut! Itse spekuloin lukiessani noista tuota rinnakkaistodellisuutta sekä kuollut-teoriaa. Mutta jotenkin ne sadut ovat olennainen osa arvoitusta ja varsinkin Pieni Merenneito. Nyt jään tätä taas pohtimaan... Mikä se oli se ääni/koputus, joka kuului katolta, silloin kun Emmi karkasi ja nukkui siellä leikkimökissä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sadut on tosiaan avainasemassa. Ja onhan esim. Matrixissa valkoinen kaniini - ja muita Liisa ihmemaassa viittauksia.

      Poista