Rick Yancey: Ääretön meri (5. aalto #2)

"Hän on likistnyt kahden todellisuuden väliin: 
sen millainen maailma oli ennen ollut, ja millainen siitä oli tullut."

      

      

Arvostelukappale. Artikkelini on julkaistu Risingshadow-sivustolla.
Lukuhaasteissa: I Spy: 9. Body of Water

  

Rick Yancey aloitti vuonna 2013 ilmestyneellä teoksellaan 5. aalto uudenlaisista avaruuden muukalaisista kertovan nuortenkirjasarjan. Dystopiaksikin luokiteltavissa teoksissa keskiössä ovat neljästä massakuolema-aallosta selvinneet nuoret, jotka yrittävät selvitä sukupuuton partaalla. 5. aalto tullaan näkemään myös valkokankaalla vuonna 2016.

  

Äärettömässä meressä jatketaan aiemmin viitoitetulla polulla moniäänisen kertojan tekniikkaa hyödyntäen. Ylläyksekseni takalieppeestä löytyi lainaus blogistani, sarjan edellisestä osasta. Siinä missä Cassie oli selvästi päähenkilö ensimmäisessä osassa, nousee nyt Haka aiempaa vahvemmin keskiöön. Myös muut selvinneet nuoret pääsevät ääneen. Kertojan vaihtuessa lukija pääsee kokemaan maailmanlopun ja jatkuvassa pelossa elämisen vaikutukset ihmisen psyykelle.

Maailma on kello, josta on veto loppumassa. 

Kuulen sen ikkunaan raapivista jäisistä sormista. Haistan sen vanhan hotellin homeisesta kokolattia- matosta ja mätänevästä tapetista. (s. 17) 

    

Niin lukijan kuin teoksen hahmojenkin mielissä päällimmäisenä pyörii kysymys, miksi ihmiskunnan tappamiseen tarvitaan viisi erillistä vaihetta? Miksei kaikkia vain pyyhkäisty atomeiksi kerralla? Jos muukalaisilla kerran on teknologiaa, jonka avulla tulla tänne saakka, miksi leikkiä kissaa ja hiirtä viimeisten selviytyjien kanssa? Valloittajien motiiveista saadaan lisää tietoa vähän kerrallaan ja mystisestä Evanistakin opitaan uusia asioita.

Maailma loppui kerran. Se loppuu uudestaan. Maailma loppuu ja tulee sitten takaisin. Maailma tulee aina takaisin. (s. 290)

     

Ääretön meri jatkaa sarjan ensimmäisen osan jalanjäljissä, vaikka paikoin sekavasti etenevä juoni herättääkin miettimään, onko kirjoittajalla sittenkään kaikki punaiset langat käsissään. Yanceyn kaunista, kuvailevaa kieltä on kuitenkin aina ilo lukea ja se antaa miellyttävän vastapainon teoksen ahdistaville tapahtumille. Tästä on kiitettävä myös suomentajaa, Ulla Selkälää. Vauhdikkaasti rullaavaa kerrontaa olisi kuitenkin voinut lukea enemmänkin, sillä verrattuna sarjan ensimmäiseen osaan sivumäärä on lähes puolittunut.

  

Siinä missä edellisestä osasta oli havaittavissa tilkkutäkkimäistä, enemmän tai vähemmän hienovaraisia viittauksia muihin teoksiin, seisoo Ääretön meri enemmän omilla jaloillaan. Onkin mielenkiintoista nähdä, mitä kortteja Yancey paljastaa seuraavassa osassa vai hajoaako korttitalo omaan mahdottomuuteensa.

  

Arvosana:   

      

Takakannesta:

Miten kitketään maapallolta seitsemän miljardia ihmistä?
Kitkemällä ihmisistä inhimillisyys.
 
Cassie Sullivan tovereineen on selvinnyt jo neljästä aallosta, joiden avulla kaukaisesta aurinkokunnasta saapuneet Toiset ovat tyhjentäneet maapalloa ihmisistä. Nyt lopullinen, viides tuhoaalto etenee, ja ihmiskunnan viime rippeet taistelevat henkensä edestä.
 
Cassien ja kumppanien on tehtävä valinta: uhmatako talven tuloa ja odottaa heitä auttaneen Evan Walkerin paluuta vai lähteäkö etsimään muita selviytyjiä ennen kuin vihollinen saa nuoret satimeen? Uusi hyökkäys on vain ajan kysymys…
 
Edessä on viimeinen taistelu elämän ja kuoleman, toivon ja toivottomuuden, rakkauden ja vihan välillä.
 
Samantyylisiä kirjoja: Stephenie Meyer: Vieras, Corman McCarthy: Tie, Moira Young: Julma maa

Alkuperäinen nimi: The Infinite Sea (2012), Suom. Ulla Selkälä, 290 s. WSOY 2015

Muita kokemuksia kirjasta: Risingshadow, Kirjakartano, 

Sarjassa ilmestynyt: 5. aalto, 2013 (The 5th Wave, 2013)