lauantai 10. joulukuuta 2016

Lastenkirjalauantai: Tuutikki Tolonen: Mörkövahti

"Kesälomallahan kuului sattua erikoisia asioita."
  
   
Lukuhaasteissa: BFF -lukuhaaste
  
Kiinnitin huomiota Tuutikki Tolosen Mörkövahtiin jo viime vuonna huomattuani sen Tammen katalogissa. Tuolloin meni kuitenkin ohi, että teoksen on kuvittanut Kepler62-sarjasta tuttu Pasi Pitkänen. Teos alkoi kiinnostaa ihan uudella tavalla, kun kuulin, että sen elokuvaoikeudet on myyty Hollywoodiin. Jotain erityistä tässä kirjassa pitää olla, jos se menesyy maailmalla niin hienosti.
  
Minulla ei ollut mitään ennakko-odotuksia teoksen suhteen. Lukiessani tarina vertautui mielessäni ainakin Tony diTerlizzin Spiderwickin kronikat-sarjaan ja Siri Kolun lastenkirjaan Tervemenoa Taika Taksinen. Ensimmäiseen, erityisesti koska molemmissa on kolmilapsinen perhe, joka kohtaa arkimaailman raiteiltaan suistavan maagisen maailman. Kaikissa kolmessa on kuvitteellinen tietokirja, josta on katkelmia kerronnan seassa. 
  
Teos alkaa hyvin tavallisena kesäloman aamuna. Hellemaan perheen äiti siivoaa keittiössä ja lapset syövät aamupalaa. Äiti on voittanut kahden viikon rentoutumismatkan Lappiin, mutta on jo matkapäivän aamu, eivätkä liput ole vielä saapuneet. Äiti luuleekin jo joutuneensa huijauksen uhriksi ja harkitsee matkalaukun purkamista, kun ovikello soi. Matkaliput saapuvat ohjeiden kanssa. Ovikello soi toistamiseenkin ja sillä kertaa saapuu luvattu lastenvahti, joka ei  ole aivan tavallisimmasta päästä. Kodinhoitajaksi tulee nimittäin maakellarin tuoksuinen, karvainen olento, mörkö.
  
Lasten isä on paljon poissa töidensä vuoksi. Hän on saanut lapsiltaan lempininen "Näkymätön Ääni" . Nyt isä on kuitenkin tulossa kotiin, mutta lumimyrskyn vuoksi hänen lentonsa on myöhässä.  Äiti ei ole ihan varma, uskaltaako jättää lapset mörön seuraan siihen asti, että isä pääsee perille. Oli hyvin surullista lukea isän havainnosta, että lapset näyttävät isommilta ja vanhemmilta kuin syksyn koulukuvissa. Hän ei todellakaan taida usein käydä kotona.
    
Tapahtui kummallisia asioita. Äiti, joka ei koskaan käynyt missään, oli lähdössä. isä, joka ei koskaan ollut kotona, oli tulossa. Lapset, jotka eivät koskaan olleet yksin, olivat jäämässä ylsi keskenään. (s. 25)
  
Hillan, Kaapon ja Maikin mörkö on kuin sekoitus Totoroa ja Hagridia, johon kolmikko (ja etenkin Maikki) luo vahvan ystävyyssuhteen. Lasten ystävistä monilla on myös mörkö, mutta niiden persoonat ja ulkonäkö eroavat hieman toisistaan. Kartoitettuaan lähipiirin mörölliset lapset, he päättävät lähteä yhdessä telttaretkelle, sillä möröistä irtoaa erikoista mörköpölyä (vaikka ne ovatkin suurimman osan aikaa eteisen kaapissa tai sellaisen puuttuessa suihkukopissa), joka sotkee siistit kerrostaloasunnot nopeasti.
  
Pasi Pitkäsen kuvitusta Tuutikki Tolosen teokseen  Mörkövahti
    
Mörköjen lisäksi teoksessa on Maikin eriskummallinen puhuva saunatakki, jonka olemassaololle ei juurikaan anneta selitystä ja kolme outoa naista, jotka jollain tapaa liittyvät palkintomatkaan ja mörkövahteihin. Toinen osa kertoo varmasti lisää. Oli outoa, että Hellemailla oli edelleen lankapuhelin, vaikka lapsista ainakin Hillalla oli älypuhelin. Ihmettelin myös miksi Kaapo ei googlannut täysikuun ajankohtaa, vaan lähti selvittämään sitä kirjaston seinäkalenterista.  
   
Kirjan parasta antia ovat Maikin ja mörön suhde, Kaapon kirjainnostus ja mystinen kypytakki. Harmillisesti löysin tästäkin teoksesta useita (ehkä kiireen aiheuttamia) kirjoitusvirheitä ja Kaapo jopa muuttuu kerran Kaukoksi. Monessa blogissa teoksen keskivaiheita kuvattiin paikallaan polkeviksi tai tylsemmäksi osaksi teosta, mutta itse en sellaista huomannut. Suosittelen kirjaa 7-10-vuotiaille yhdessä tai vanhemman lukemana. Aikuinenkin nimittäin viihtyy vauhdikkaan ja humoristisen tarinan parissa vallan hyvin.
  
Arvosana:
   
Takakannesta:
Hillan (11 v), Kaapon (9 v) ja Maikin (6v 4 kk) kesäloma alkaa jännittävissä merkeissä. Äiti on voittanut kahden viikon rentoutusloman Lapissa ja siksi ajaksi lapsille tulee kodinhoitaja. Mutta kun ovikello soi, paljastuukin jymy-yllätys: oven takana seisoo iso takkuturkkinen otus, joka haisee perunakellarilta ja ojentaa Hillalle lapaperilapun:
  
Vastaanottajaperhe: Hellemaa. Lähetetty: Koulutettu puoli-ihminen, kansanomaisesti "mörkö", erityisala lasten- ja kodinhoito.
  
Pian selviää, että myös monet lasten kavereista ovat saaneet kotiinsa hoitomörön. Mistä oikein on kysymys? Mistä möröt ovat tulleet ja miksi?
  
Tuutikki Tolosen kirjoittama ja Pasi Pitkäksen kuvittama Mörkövahti on seikkailu, joka vie mennessään vastustamattomalla voimalla, niin kuin hyvä tarinat tekevät. Kirjan käännösoikeudet on myyt jo Saksaan, Espanjaan (espanjan ja katalaanin kielelle), Romaniaan ja Viroon.
  
303 sivua, Tammi 2015
       
Hellemaan lasten seikkailuista on luettu myös näissä blogeissa: IBBY Finland, Päivän lehti, Sininen keskitieDysphoria, Oksan hyllyltä, Kirjasähkökäyrä, Kirjojen keskellä

Sarjassa ilmestynyt:
  • Mörkövahti (2015)
  • Mörköreitti (2016)
  

2 kommenttia:

  1. Tykkäsin Mörkövahdista ja Mörköreitistä. Mörköreitti uppoaa fantasiamaailmaan vielä enemmän. Mörkö on niin ihana, ihana, ihana, oikea kultamörkö. Aivan uskomattoman mielikuvitusrikas satukirja. Suosittelen <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kävinkin hakemassa eilen Mörköreitin kirjastosta. Odotan teokselta paljon se perusteella, mihin Mörkövahti loppuu. Mörkö tai siis Grah on kyllä todella miellyttävä hahmo. :)

      Poista