Lukupiirissä | Mathias Malzieu: Sydämen mekaniikka

"Voiko ajan kääntää taaksepäin vääntämällä viisareita vastapäivään?"

   

    

Marraskuun lukupiirikirja

   

Minulla oli varovaisen toiveikkaat ennakko-odotukset Mathias Malzieun Sydämen mekaniikkaa kohtaan. Sen upea kansi (Jenni Noposen käsialaa) ja kiehtova idea ovat pitäneet teoksen lukulistalla jo useamman vuoden. Ehdotinkin sitä lukupiirilleni ja se pääsi täpärästi mukaan kahdella äänellä. Harmillisesti kansi, kauniit kielikuvat ja kuuluisten historiallisten henkilöiden mainitseminen eivät riittäneet kannattelemaan teosta loppuun saakka.

  

Sateenvarjot puhkeavat nupuistaan kuin synkeät kevätkukat. (s. 181-182)

  

Teoksen päähenkilö on Jack-niminen poika, joka syntyy 1874 maailman kylmimpänä yönä. Hänen sydämensä on jäätynyt ja noitamainen parantaja/kätilö Madelaine antaa hänelle käkikellon auttamaan sydäntä toimimaan. Tikitys ja kukkuminen tekevät pojasta epähaluttavan adoptiolapsen, niinpä Madelaine ottaa hänet omaksi kasvatikseen, sillä hän ei voi saada omia lapsia. 

  

Poikaa varoitetaan rakastamasta ja vihaamasta, sillä hänen sydämensä ei edes avustettuna kestä niin vahvoja tunteita. Toki Jack sitten rakastuu käytännössä ensimmäiseen näkemäänsä tyttöön, jonka tanssiesitys viettelee nuoren herran. Rakkauden takia poika joutuu elämänsä seikkailuun. 

   

Ihmiset eivät pidä mistään, mikä on liian erilaista kuin he itse. He katselevat sellaista mielellään, mutta se on tirkistelyn tuomaa nautintoa. (s. 109)

    

Tim Burtonin elokuvien ja Ransom Riggsin teosten kaltainen tunnelma jää verrokkejaan paljon laimeammaksi, eikä kirjan loppupuolen juonikiehkurointi saavuta mitään suurempaa tulosta. Hieman neiti Peregrineä muistuttava äitihahmo on kiinnostavampi kuin varsinainen päähenkilö, mutta hänet sysätään melko pian syrjään, eikä tanssijattarestakaan ikävä kyllä saada irti paljoa. 

  

Useampikin bloggaaja on nostanut esiin teoksen tapahtuma-ajankohtaan sopimattomat kielikuvat, ja ajankuvan valitettavan vähäisen aukikirjoittamisen. Huomasin nämä seikat itsekin. Joskus tällainen kielileikki jopa sopii teokseen, esimerkiksi Matt Haigin kirjassa Poika nimeltä Joulu eräs peikko kuorsaa kuin moottoripyörä. Kirjailija tosin huomauttaa, että Nikolas tekisi tämän vertauksen, jos tietäisi, mikä moottoripyörä on. 

   

Arvosana:

  
Takakannesta:

Edinburgh, 1874. Jack syntyy maailman kylmimpänä yönä, sydän jäässä. Hänet auttaa maailmaan langenneiden naisten, orpojen ja muiden hylkiöiden suojelija, merkillinen noitatohtori Madeleine, joka pelastaa vastasyntyneen asentamalla tämän heikon sydämen tueksi käkikellon.

  

Äitinsä hylkäämä Jack jää asumaan Madeleinen orpokotiin, eikä kukaan halua adoptoida tikittävää ja kukkuvaa kummajaista. Madeleine varoittaa Jackia yhä uudestaan: pojan sydän on aivan liian heikko kestämään vahvoja tunteita, hän ei saa tuntea vihaa eikä etenkään rakastua. Mutta kohtalo päättää toisin, kun pienen, tulisen flamencolaulajattaren puolisokea katse sotkee Jackin käkikellosydämen mekanismin perinpohjaisesti.

    

Suomentanut: Lotta Toivanen, 221 sivua, Gummerus 2011

   

Alkuperäinen nimi: La Mécanique du coeur (2007)

  

Kirja on luettu myös täällä: Turun Sanomat, Cats, books & me, Risingshadow, Anna minun lukea enemmän, Villasukka kirjahyllyssä, Lukuisa, Kirjablogi Rouge, Ihminen välissä