sunnuntai 15. heinäkuuta 2018

Lars Wilderäng: Tähtisade (Tähtikirkas #2)

"Tervetuloa helvettiin, hän ajatteli."
    
   
Arvostelukappale
   
Luin Lars Wildrängin scifisarjan ensimmäisen osan Tähtikirkas tammikuussa ja jäin janoamaan lisää. Tämä postaus sisältää juonipaljastuksia, teitä on varoitettu. Tähtisade ei aivan täysin vastannut toiveitani, sillä se etenee dystopiasta täysiveriseen scifiin ja keskittyy suurelta osin sotimiseen. Ei minulla ole mitään hc-scifiä vastaan, mutta jotenkin valittu tyyli ei ollut aivan mieluinen tarinan kannalta. 
  
Apokalyptisen tuhon kynsissä kärvistelevä Ruotsi on toisessa osassa kymmenen vuoden takaista historiaa, vaikka uuden maailmanjärjestyksen ensimmäisiin vuosiin viitataankin alkupuolen takaumissa, ja elämä on saanut vakiintuneempia uria, kuten edellinen kirja jo vihjaisikin viimeisillä sivuillaan. Maailma näyttää hieman keskiaikaiselta, yksinkertaisella sähköelektroniikalla höystettynä. Aivan kuin tämä ei riittäisi, astuvat modernin, meille niin tutun elämäntyylin tuhoajat esiin varjoista. 
  
-- taivas räjähti kimaltavaksi tähtisateeksi. 
Niityn, metsän ja kukkuloiden yläpuolella kimallus muuttui tähtipölypileksi, joka auringonvalon säteiden leikkiessä sen joukossa alkoi pudota maata kohti. pilvi pimensi pian päivänvalon, ja päivä muuttui lhes iltahämäräksi -- (s. 317)
  
Nanomiiteiksi kutsutut minikokoiset, elektroniikan tuhonneet koneet ovat nimittäin maapallon ulkopuolisen elämänmuodon kehittämiä. Nuo olennot ovat päättäneet muuttaa maailmamme rahaa tuottavaksi matkailukohteeksi ja viljelysmaaksi. Sitä ennen ihmiset on kuitenkin pyyhittävä pois, jättäen korkeintaan muutamia yksilöitä kuriositeetiksi tai metsästettäväksi.
  
Muukalaisten ajatuksenjuoksu on harmillisesti hieman liian ihmismäistä, esimerkiksi sanojen drooni ja populaarikulttuuri käyttäminen tuntuu väärältä olennoille, joita selviytyjät kutsuvat kentaureiksi. Ja kyseisestä matreriaalista ne ovatkin ammentaneet paljon tietoaan ihmisyydestä, mytologioistamme ja peloistamme ja luovat nanomiittien avulla niin zombeja kuin vampyyrejä.  
  
Anna ei voinut olla naurahtamatta. Zombeja ja vampyyrejä. Kentaurien hykkäyksessä oli tietynlaista humoristisuutta, joka oli lähes ihaltavaa. (s. 411)
    
Vaikka kirjailija astuu hieman harhapolulle, on toinenkin osa erittäin jouhevaa luettavaa. En vain voinut olla tuskastumatta kliseiden viljelyyn, vaikka välillä naurahtelin sen tarkoituksenmukaisuudelle, kuten yksi Anna, teoksen monista hahmoista edellä olevassa lainauksessa. 
  
Tästä lähdökohdasta ponnistetaan siis kohti sarjan päätösosaa, vastuksena ei ole vain muukalaisia ja näiden muokkaamia selviytyjiä epäkuolleiden armeijana, vaan lisäksi rajalliset voimavarat niin sotilaiden kuin aseiden määrässä. En osaa yhtään ennustaa, mihin suuntaan tarina etenee ja tulenko pitämään siitä. Odotan silti mielenkiinnolla kuinka Wilderäng taputtelee tarinansa kasaan, ja mikä trilogian keskiarvosanaksi muodostuu. Toivon, että yllätyksiä riittäisi vielä Tähtipölyyn joka ilmestyy lokakuussa. 
  
Arvosana:
         
Takakannesta:
Uudessa maailmassa elektroniikka on enää muisto. On kulunut kymmenen vuotta Sammutuksesta, ja ihmiset ovat löytäneet uudet keinot selvitä. Bohusläänissä jokapäiväinen elämä alkaa asettua uomiinsa maaherra Gustaf Silverbanen rautaisessa otteessa.
  
Myöhään eräänä iltana kun lapsenpäästäjä Lena Svensson on palaamassa kotiinsa, hän näkee metsässä jotain mahdotonta. Ihmiskunta on vielä suuremman uhan edessä. Kaikki läntisen Ruotsin joukot pitää koota nopeasti, ja tutkimusjohtaja Anna Ljungberg yrittää pikavauhtia päästä perille uudesta, tuntemattomasta vihollisesta.
  
Tähtisade jatkaa Tähtikirkkaan aloittamaa scifitrilogiaa, joka on ollut kotimaassaan Ruotsissa valtava menestys.
   
Suomentanut: Sirpa Parviainen, 463 sivua, Jalava 2018

Alkuperäinen nimiStjärnfall (2015)
    
Muita lukukokemuksia: Kirjanmerkkinä lentolippu
    
Samankaltaista luettavaa: Rick Yancey: 5. aalto-trilogia, Harri V. Hietikko: Pandemian jälkeen, Emily St. John Mandel: Station Eleven, Justin Cronin: Ensimmäinen siirtokunta, Hugh Howey: Siirros, Douglas Preston: Isku, Guillermo del Toro & Chuck Hogan: Vitsaus

tiistai 10. heinäkuuta 2018

Mid-Year Book Freak Out tag

    
Tämän tagin olen nähnyt ainakin Varjokirjojen YouTube-kanavalla sekä Unelmien aika -blogissa ja halusin itsekin vastata näihin lukemiseen liittyviin kysymyksiin. Tein tagikuvan ja käänsin kysymykset itse. 
 
  
1. Paras kirja, jonka olet tähän mennessä vuotta lukenut?
  
Vaikuttavin teos on ollut Holly Bournen Normaali-trilogian päätösosa Mitä tytön täytyy tehdä? Harvinainen 5/5 lukukokemus. Myös Emmi Niemisen ja Johanna Vehkoon Vihan ja inhon internet sekä Liv Strömquistin Kielletty hedelmä olivat ravisuttavia. 
  
2. Paras jatko-osa, jonka olet lukenut vuonna 2018?
  
Tähän sopisi käytännössä sama teos kuin edellä, mutta koska aloitin trilogian käänteisessä järjestyksessä, ensimmäisenä kosketuksenani sarjaan se ei mielestäni sovi jatko-osaksi. Vastaankin siis Alan Bradleyn Kolmasti naukui kirjava kissa, joka mullistaa Flavian elämän jatko-osien kannalta merkittävästi.
  
3. Uutuusteos, jota et ole vielä lukenut, mutta jonka haluat lukea?
  
Näitä on lukupinossa huutelemassa muutama, esim. Ernest Clinen Armada, Sylvain neuvelin Heräilevät jumalat ja Annina Mikaman Taikuri ja taskuvaras odottelevat lukupinossa. 
  
4. Mitä syksyllä julkaistavaa kirjaa odotat eniten?
  
Top 5 eniten odottamani ovat Cecelia Ahernin Täydellinen, Alan Bradleyn On hieno paikka haudan povi, Stephanie Garberin Valenda, Jennifer Mathieun Näpit irti! sekä Timo Parvelan ja & Pasi Pitkäsen Kepler62 - Uusi maailma: Kaksi heimoa. Eli siis sarjojen jatko-osia, paitsi Mathieun teos. 
  
5. Mihin kirjaan olet pettynyt eniten?
  
Muutamia pettymyksiä on mahtunut luettujen joukkoon, näistä on vaikea sanoa mikä oli suurin: K.K. Alongiin Pakenijat (hahmot jäivät pahasti tyhjän päälle, eikä kaikkia juonilankoja solmittu yhteen), Leonard Goldbergin Sherlock Holmesin tytär (kaunis kakku, mutta silkkoa sisältä), JP Koskinen: Kannibaalien keittokirja (alku oli hervoton, mutta taika raukesi loppupuolella teosta), Anne Leinosen Noitakirja (päähenkilön tyhmät ratkaisut ihmetyttävät) ja Madeleine L'Englen Hyppy ajassa (olin odottanut aivan toisenlaista teosta).
 
     
6. Mikä kirja on yllättänyt eniten? 
Ernest Clinen Ready Player One yllätti isosti. Olin luullut, ettei se olisi kirja minun makuuni, mutta pidinkin siitä todella paljon.
 
7. Kuka on uusi lempikirjailijasi?
 
Holly Bourne on nimi, jonka pidän mielessä tulevaisuudessakin, sen verran paljon olen pitänyt Normaali-trilogiasta. Onneksi on vielä sarjan ensimmäinen osa kesälukupinossa odottamassa. Lisäksi loppuvuodesta on tulossa vielä lyhyt teos, jossa päästään kurkistamaan tyttökolmikon elämiin. 
 
    
8. Viimeisin kirjallinen ihastuksen kohteesi?
  
Ihastun aika harvoin hahmoihin, mutta joskus tulee kohdalle sellainen, joka kolahtaa. Tällä hetkellä ehkä eniten tällainen on Tarkastaja Akane Tsunemori -mangasarjan Shinya Kogami. 
  
9. Uusin suosikkihahmosi?
  
Pidin paljon Jessica Townsendin Morrrigan Korpista (Nevermoor - Morriganin koetukset). Myös Cecelia Ahernin Celestine (Viallinen), Holly Bournen tyttökolmikko, etenkin Lottie (Mitä tytön täytyy tehdä?) sekä Anders Vacklinin Aki Parhamaan Bug (Beta) ovat olleet hahmoja, joissa on ollut sitä jotain. Ehkäpä heitä kaikkia yhdistää jonkinlainen joukosta erottumisen tai sisäisen vahvuuden kaltainen ominaisuus, mistä pidän. 
  
10. Mikä kirja sai sinut itkemään?
  
Kissatarinat saavat silmänurkkani kostumaan. Mervi Heikkilän ja Marjo Nygårdin Kissatalon asukit kosketti. Patrick Nessin Hirviön kutsu oli myös paikoin herkistävä lukukokemus. 
  
11. Mistä tänä vuonna näkemästäsi kirjaan pohjaavasta elokuvasta olet pitänyt eniten?
  
Olen nähnyt viime aikoina parikin leffaa, jotka pohjaavat kirjaan, 2016 ensi-iltansa saaneen Neiti Peregrinen kodin eriskummallisille lapsille. Se oli visuaalisesti näyttävä teos, mutta harmittelin päätöstä muuttaa päähenkilötytön voima toiseen. Uudemmista leffoista Love, Simon (jonka kävin katsomassa Hannan kirjokansi -blogin kirjoittajan kanssa paikallisessa leffateatterissa) oli kiva, vaikka erosikin mielestäni liikaa alkuteoksesta muutamissa tärkeissä kohdissa. Loppuvuoden leffoista odotan kovasti 3.8. tulevaa The Darkest Mindsia, samoin joulun seutuun tulevaa Mortal Engineä. Toivottavasti sekin tulee levitykseen Suomessa. Kirjallinen piiri perunankuoripaistoksen ystäville on muuten tulossa Netflixiin 10.8. ja olen ajatellut lukea sen kirjana sitä ennen. 
      
12. Mistä tänä vuonna kirjoittamastasi kirja-arvostelusta tai postauksesta pidät eniten?
  
Hmm... En olekaan koskaan ajatellutkaan tätä (helpompaa olisi valita suosikki Instagramiin jakamistani kirjakuvista). Emmi Itärannan Kudottujen kujien kaupunki on yksi postaus, jonka kirjoittamiseen meni paljon enemmän aikaa kuin keskimääräisesti, ja se on myös harvinaisen pitkä blogini historiassa. Minna Canthin Agnesista kirjoittamani postaus on mielestäni kiva, teos herätti paljon ajatuksia. Lukuviikkon "Mun tarina" -postaus Sylvia Louise Engdahlin Lumottaresta, jonka luin ensimmäisen kerran lukiossa, oli myös sellainen, jota pidän paljon mm. herättämänsä nostalgian ansiosta.
   
    
13. Kaunein kirja, jonka olet ostanut tänä vuonna?
  
En ole ostanut yhtään kirjaa tänä vuonna, mutta lukemistani kirjoista kauneimpia ovat olleet Alan Bradleyn Kolmasti naukui kirjava kissa, K.K. Alongin Pakenijat, Heli Slungan Orjan kirja, Elly Griffithsin Januksen kivi ja Leonard Goldbergin Sherlock Holmesin tytär.  Minulla on tämän otannan perusteella aika erikoinen estetiikka. :D 
  
14. Mitkä kirjat on pakko lukea vuoden loppuun mennessä?
    
Minulla on henkilökohtaisena haasteena lukea enemmän scifin klassikoita ja feminististä scifiä. Niinpä lukupinosta löyvytä mm. Joanna Russin Naisten planeetta, Sheri S. Tepperin Portti naisten maahan ja Arkadi ja Boris Strugatskin Stalker - Huviretki tienpientarelle. Haasteita varten luettavana on niiden lisäksi YA-kirjallisuutta, sarjakuvia, lasten- ja nuortenkirjallisuuden klassikoita sekä runoja. Myös hyllynlämmittäjäpinosta olisi tarkoitus muutama teos lukea. 

lauantai 7. heinäkuuta 2018

Heinäkuun lukumaraton (päättynyt)

   
Heinäkuun lukumaratonia emännöi Unelmien aika -blogin Katriina. Lukumaratonit ovat oivia lukupinon madaltajia, niinpä olen mukana jälleen. 
  
Maraton alkaa klo 22:00
  
Ensimmäisenä luen loppuun kesken olevan Lars Wilderrängin Tähtikirkas -trilogian toisen osan, Tähtisade sivulta 321 eteenpäin. 
   
  
Klo 2:00 Tähtisade luettu. Saldoon merkitään ylös 142 sivua. Seuraavaksi luettavana sarjakuvaa à la Brian K. Vaughanin Paper Girls 3
   
 
Klo 3:00 Sivuja luettu yhteensä 270. Paper Girlsien maailma menee aina vain eriskummallisemmaksi. On ollut aivan erilainen sarja kuin kuvittelin, mutta hyvin vaughanmainen, hyvällä tavalla. Illan viimeisenä kirjana tartun Dennis-Pierre Filippin ja Silvio Cambonin steampunk-sarjakuvaan Mikki ja hukkunut meri.

 
Sivuja luettu 330. Mikin steampunk-seikkailu oli hengästyttävän kaunis, suosikkini kyseisen pallokorvan pitkältä uralta. Lukumaraton jatkuu klo 12: 00 Arto Lapin runoteoksella Lumiputous. Häneltä aiemmin lukemani Kärpäshäiriö ihastutti, toivottavasti tässä kokoelmassa on samaa tunnelmaa.


Klo 15:00 Sivuja luettu 420. Lumiputous ei ollut aivan yhtä tasapainoinen kokoelma kuin Kärpäshäiriö, mutta monta kaunista, ajatuksia herättävää runoa ja metaforaa teoksesta sain runovihkon sivuille. Seiraavaksi mangaa, Ukamin Gabriel Dropoutin ensimmäisen osan parissa.

 
Klo 17: 00 Sivuja luettu 568. Lisää mangaa, eli Hikaru Miyoshin Tarkastaja Akane Tsunemori -sarjan kolmas osa.

  
Klo 19:00 Päätän maratonin tähän, silmät eivät jaksa tällä kertaa enempää. Sivuja kertyi 807. 

torstai 5. heinäkuuta 2018

Kesäkuun luetut

Kesäkuun muistoja: 1) Metsätähdet kukkivat, 2) Kävimme mieheni kanssa pitkästä aikaa leffatreffeillä, Jurasic World - Kaatunut valtakunta, 3) Lukupiirimiitti Emmi Itärannan Kudottujen kujien kaupungista, 4) Kirpparisaalista: ikikalenteri ja sievät tekokukat, 5) Arvostelujen kirjoittamista Tähtivaeltajan seuraavaan numeroon (Siri pettersenin Kupla ja Matt Haigin Kuinka aika pysäytetään), 6) Postcrossingista saamani kissakortti, joka kolahti luukusta samana päivänä, kun tuli täyteen 7 vuotta kyseisen harrastuksen parissa.
    
Kesäkuu oli vähän hitaamman lukemisen aikaa. Emännöin ja osallistuin niin Dekkariviikon kuin Pride-viikon lukuhaasteisiin. Parhaat hetket kuitenkin vietin englanninkielisen nuortendystopian The Darkest Minds parissa. Kirjan pohjalta tehty elokuva tulee elokuussa. Suosittelen tutustumaan teoksen maailmaan, jos se ei vielä ole tuttu, minulle kirja nimittäin oli 4/5 lukukokemus. Teoksen loppupuolella oli muutama kohtaus, jotka olisin toivonut menevän hieman eri tavalla, aivan kuten Veronica Rothin Outolintu -trilogian päätöosassa Uskollinen. Teoksessa oli myös jotain samaa kuin Elina Rouhiaisen Muistojenlukijassa
   
Luettujen lisäksi aloitin kolme kirjaa, jotka jäivät kesken. Kirjoittelin jo toukokuussa luetusta Siri Pettersenin Kuplasta ja kesäkuun viimeisinä päivinä loppuun lukemastani Matt Haigin teoksesta Kuinka aika pysäytetään seuraavaan Tähtivaeltajaan eli numeroon 3/2018. Tekstejäni löytyy myös jo kahdesta aiemmin tänä vuonna ilmestyneestä Tähtivaeltajasta.  Kuun vaihteen ajan työn alla oli sangen haastava lukupiirikirja, Ursula K. le Guinin Pimeyden vasen käsi, jonka sain luettua vasta piirin tapaamista edeltävänä iltana. Tiukoille siis meni. Tein myös teoksen pohjalta pisimmät muistiinpanot koskaan, peräti 40 normaaliruudutettya A4-sivua... 
  
Kesäkuu: (6 kirjaa, 2010 sivua)
 
  
Heinäkuun lukupinossa on tällä kertaa paljon vaihtoehtoja riippuen siitä, mikä sattuu kiinnostamaan kesän kuumuudessa. Scifiä löytyy ainakin paljon. Osa teoksista saattaisi tulla luetuksi seuraavassa jo lukumaratonissa (7.7.), jota emännöi Unelmien aika -blogin Katriina.  
  • Philip K. Dick: Palkkionmetsästäjä
  • Claudia Gray: A Million Worlds With You
  • Maija Haavisto: Perhonen vatsassa
  • Teri Hall: The Line
  • (toim.) J.S. Meresmaa: 
    Steampunk International
  • P.Z. Reizin: Onnen algoritmi
  • Mary Ann Shaffer & Annie Barrows: Kirjallinen piiri perunankuoripaistoksen ystäville
  • Sheri S. Tepper: Naisten planeetta
  • Lars Wilderäng: Tähtisade

lauantai 30. kesäkuuta 2018

Pride-viikon koontipostaus


       
Pride-viikko on tämän haasteen muodossa tulossa päätökseen ja onkin aika koota kaikki luetut kirjat ja muut teemaan liittyvät postaukset. Linkkaa oma koosteesi tai kommentoi lukemasi ja/tai postausten linkit alle.
  

Kiitos kaikille mukana olleille!



Vinkkilistoja ja muita teemaa käsitteleviä postauksia:

Luettuja teoksia: