lauantai 16. maaliskuuta 2019

Upeita itsenäisiä, rohkeita ja maailmaa muuttaneita naisia

"Naiskysymys on koko ihmiskunnan kysymys."
~ Minna Canth
   
  
Ida Salminen & Riikka Salminen: Tarinoita suomalaisista tytöistä, jotka muuttivat maailmaa
  
Elena Favillin ja Francesca Cavallon Iltasatuja kapinallisille tytöille varsin ansaitustikin  synnytti hyökyaallon todellisten historiallisten ja tällä hetkellä elävien naisten tarinoista. (Ja pojillekin on tullut jo Rohkeiden poikien kirja sekä Sankaritarinoita pojille (ja kaikille muille).) Tässä postauksessa esittelen sen kolme suomalaista vastinetta. Postauksessani Iltasatuja kapinallisille tytöille kommentoin: "Vielä, kun saisi lisäosan, jossa olisi suomalaisia naisia kuten Minna Canth, Tove Jansson ja Tarja Halonen, niin olisin todella iloinen." 
  
Ja kuinka ollakaan, nämä naiset löytyivät kaikista kolmesta teoksesta. Tarinoita suomalaisista tytöistä, jotka muuttivat maailmaa  esittelee 40 naista, Sankaritarinoita tytöille (ja kaikille muille) 60 sankaria ja Itsenäisiä naisia - 70 suomalaista esikuvaa. Useat naisista esiintyivät kahdessa tai kaikissa kolmessa teoksessa, mutta yhteensä 120 eri henkilöä pääsee esille näissä teoksissa. Toistuvasti mainittuja naisia ovat mm. Aurora Karmazin, Sophie Mannerheim, Armi Ratia, Elisabeth Rehn, Irja Asko, Sofi Oksanen sekä Helena Ranta.
  
"On uskallettava katsoa kauas tulevaisuuteen. On uskallettava ajatella suuresti ja rohkeasti." 
~ Helle Kannila
   
Tarinoita suomalaisista tytöistä, jotka muuttivat maailmaa on joukosta kaikkein nuorimmille suunnattu. Sen teksti on isokokoista ja jokaisesta naisesta kerrottu tarina kuvineen ja inforuutuineen on kuuden sivun mittainen. Teos eroaa joukosta myös siinä, että se esittää jokaisen naisen ensin koko sivun kuvassa lapsena ja sitten viimeisellä sivulla pikkukuvassa aikuisena. 
   
Teos esittelee parinsadan vuoden ajalta mm. Minna Canthin, Miina Sillanpään, Helle Kannilan (joka kehitti kirjastolaitoksen), Liisi Oterman (josta edellisessä postauksessa sanoinkin haluavani kuulla lisää), Koko Hubaran ja Li Anderssonin (joka yllätti olemalla vuotta nuorempi minua). Kirjoissa esiteltyjen joukkoon mahtuu niin kirjailijoita, näyttelijöitä, urheilijoita, muusikkoja, kulttuurialojen erityisosaajia, hovineitejä, lääkäreitä, tutkijoita, aktivisteja kuin yrittäjiä - todella iso kirjo erilaisia ammatteja, kuten olettaa saattaakin.
  
  
Arvosana:
   
Takakannesta:
Eivät naiset voi olla lääkäreitä, arkkitehtejä, lentäjiä, pappeja, ministereitä, heille sanottiin. Et voi, et osaa, et pysty. Älytöntä edes yrittää! Ja toisaalta mikä tahansa on mahdollista, heitä kannustettiin. Ole oma itsesi ja tee sitä mitä haluat!
  
He tarrasivat tuoliinsa rystyset valkoisina, kasvot punaisina ja pysyivät paikoillaan, kun luentosalillinen miehiä käski heitä poistumaan. He pelastautuivat Atlantin tyrskyistä yksinlennollaan. He tekevät elokuvia ja taidetta, kirjoittavat kirjoja, kehittävät tiedettä ja parantavat arkeamme.
  
Tarinoita suomalaisista tytöistä, jotka muuttivat maailmaa on kokoelma satumuotoisia, henkilöhaastatteluihin ja taustakirjallisuuteen pohjautuvia tositarinoita. Kirjassa eletään 40 tytön mukana 1800-luvulta nykypäivään, ponnistetaan erilaisista lähtökohdista, kompastellaan ja toteutetaan haaveita. Tuttujen ja vähemmän tunnettujen naisten elämäntarinat kannustavat ja inspiroivat, hämmästyttävät ja jättävät jäljen. Kirja muistuttaa niin pieniä kuin isompiakin lukijoita siitä, että pystymme aina paljon enempään kuin mitä rohkenemme edes ajatella.
    
278 sivua, Kusantamo S&S 2018
     
   
  
"Kun naiset voivat hyvin, koko yhteiskunta voi hyvin."
~ Lucina Hagman
  
  
Taru Anttonen &  Milla Karppinen (toim.): Sankaritarinoita tytöille (ja kaikille muille) - Kertomuksia rohkeista naisista Minna Canthista Almaan
   
Arvostelukappale
   
Räväkän värinen Sankaritarinoita tytöille (ja kaikille muille) kertoo 60 naisen tarinan, jokaisesta neljän sivun verran. Tämä on kolmikosta lähimpänä Iltasatuja kapinallisille tytöille, sillä kuvittajia on mukana lähes yhtä monta kuin esiteltyjä naisiakin, joiden joukossa on mm. jo aiemmin mainituista Koko Hubara, Liisi Oterma ja Miina Sillanpää, sekä tämän hetken nimiä, etenkin somessa usein esillä olevat Linda Liukas, Maiju Voutilainen (eli tubettaja mansikkka) ja Petra Laiti (eli Ásllat-Mihku Ilmára Mika Petra). 
  
"Kun lapselle antaa vaikka vain pienen lyijykynän, hänelle samalla antaa itse asiassa kokonaisen maailman." 
~ Helene Schjerfbeck
   
Parasta näissä kirjoissa on, kun opin uusista, kiinnostavista naisista, esimerkiksi tutkimusmatkailija Helinä Rautavaarasta, journalisti Adelaïde Ehrnroothista, sirkustirehtööri Silja Kyytisestä, oikeushammaslääkäri Helena Rannasta ja ensimmäisestä lentokapteenin arvonimen saaneesta naisesta, Orvokki Kuorttista. He ja monet muut olivat todella kiinnostavan kuuloisia ihmisiä, joista minun on otettava lisää selvää, toivottavasti joku on kirjoittanut enemmänkin heistä.
   
Kirjablogeissa ja mediassa muutoinkin on hieman kritisoitu näitä teoksia ilmiönä: kuinka kaikkien naisten tulisi olla kapinallisia, itsenäisiä, rohkeita sankareita tai muulla tavoin muuttaa maailmaa - kuin oikeutuksekseen olla olemassa. Uskon, että varmasti moni saa tällaisesta taakasta paljon paineita, on suoritettava Herkuleen urotekoja tai polkea patriakaattia tullakseen huomioiduksi. 
  
Jos ei tee jotain todella merkittävää läpimurtoa tai ole ensimmäisenä jossakin, naisia ohitetaan (ja historian aikana usein silloinkin, tai joku mies ottaa naisen saavutuksen omiin nimiinsä), vaikka monet tärkeitä asioita tekevät eivät teekään niitä jonkin aineellisen, kuten näkyvyyden tai rahan takia, vaan esimerkiksi, jotta tiede kehittyisi, ongelmia ratkaistaisiin tai että kaikilla ihmisillä olisi samat oikeudet. 
   
Kritiikkiä on herättänyt esimerkiksi se, kuinka osassa teoksista kerrotaan, kuinka naisten onnistuminen tapahtuu miehen avulla, esimerkiksi isän tai puolison hyväksynnällä tai rahoituksella, (vaikka jokainen meistä tarvitsee jossain vaiheessa apua, eikä sen pitäisi olla väärin auttajan sukupuolen takia) taikka nainen kuvataan soturiprinsessana, joka potkii miesten luoman maailman sääntöjä kasvattaen samalla puolen kymmentä lasta, mikä vie hieman pois siitä ideasta, joka minusta näillä kirjoilla on: nostaa naiset historiankirjoihin miesten rinnalle, eikä haudata tomuttumaan sivulauseisiin - unohtamatta naisia, muunsukupuolisia ja miehiä, jotka tälläkin hetkellä tekevät vaikuttavia tekoja, kuten perjantaina 16.3. ilmastolakkoilleet nuoret. 
  
Arvosana:
   
Takakannesta:
Yleisö-Finlandialla palkittu Sankaritarinoita tytöille on kirja rohkeista suomalaisista naisista eri vuosikymmeniltä. Se kertoo sankareista, jotka ovat kulkeneet omia polkujaan ja saaneet siten aikaan jotain hienoa tai tärkeää. Osa on rikkonut lasikattoja, osa on tehnyt ennakkoluulottomia valintoja, osa on edennyt rohkeudellaan. He kaikki ovat erinomaisia esikuvia meille ­kaikille.
  
Värikäs ja iloinen teos ilahduttaa kaikkia pienimmistä lukijoista vanhimpiin. Satumuotoon kirjoitetut tarinat rohkaisevat uskomaan itseensä ja tavoittelemaan unelmia. Olemaan oman elämänsä sankari!
  
Kirjoittajina ja kuvittajina on joukko suomalaisia ammattilaisia ja nuoria lahjakkaita lupauksia. Kirjan henkilöt kootaan lukijoiden ehdotusten pohjalta. Tekijöiden inspiraation lähteenä on ollut Elena Favillin ja Francesca Cavallon Iltasatuja kapinallisille tytöille – 100 tarinaa ihmeellisistä naisista, joka kokosi yhteen naisten tarinoita eri puolilta maailmaa. ­Sankaritarinoita tytöille kertoo suomalaisten naisten uskomattomia tarinoita upein kuvituksin.
  
Sankareita kirjasta löytyy yhteensä 60. Joukkovoimalla tehdyn teoksen saduista vastaa 24 kirjoittajaa ja upeista kuvista 41 kuvittajaa.
    
256 sivua, Into 2018
   
1) Lola Odusoga, 2) Liisi Oterma, 3) Regina Linnanheimo,
4) Kaari Utrio,  5) Minna Canth,  6) Maija Vilkkumaa,
 7) Aila Iisalo, 8) Ada Aalberg, 9) Sofi Oksanen
     
"Emma Irene Åström oli ensimmäisiä naisia Suomessa - monessa asiassa. 
Mutta hänestä ei moni ole kuullut. "
  
  
Elina Tuomi: Itsenäisiä naisia - 70 suomalaista esikuvaa
  
Arvostelukappale
  
Tässä oli aivan upea kuvitus! Yllä olevassa kollaasissa on suosikkikuviani, kuusi tästä ja kolme  (kuvat 2, 7 ja 9) Sankaritarinoita tytöille teoksesta. 
  
Jokainen näistä kolmesta henkilökuvauksia sisältävästä tietokirjasta esittelee koko joukon naisia, joista en ole aikaisemmin kuullut. Kolmikosta ohuin Itsenäisiä naisia kuitenkin sisäksi paitsi eniten ihmisiä, myös eniten uusia nimiä minulle. Se on myös suunnattu vanhemmille lukijoille kuin kaksi muuta, sopien myös yläaste- ja lukioikäisille vähintäänkin inspiraatioksi, keskustelun herättäjänä (ihan kaikenikäisille) ja luetteloksi naisista, joista voi tehdä vaikka henkilökuvan äidinkielen tai historian tunnille.  Fontti on paljon pienempää kahteen muuhun verrattuna.
  
On tärkeää, ettei merkittävien ja asioita tehneiden ihmisten listalla pyöriteltäisi vain aina niitä samoja, sata vuotta sitten kuolleita, vaan joukkoon lisättäisiin rohkeasti myös tämän hetken vaikuttajia. Sama myös klassikkokirjojen puolella, sielläkin kaivattaisiin tuulettamista, enemmän nostoja naisten kirjoittamille klassikoille ja joukkoon voisi lisätä runsaasti uudempiakin klassikoita parin vuosikymmenen takaa. (Onneksi tähän toiveeseen on vastattu esimerkiksi Joka päivä on naistenpäivä - Klassikkohaasteessa.) Ja tässä onkin kerätty yksien kansien väliin paljon yhä eläviä ja todella nuoriakin naisia. 
   
"Joku sanoo: Tässä on aita.
Sen aidan ylitse menen.
Joku sanoo: Tässä on muuri.
Sen muurin murskaan."
 
~ Helvi Hämäläinen
  
Kiinnostavia henkilöitä olivat mm. pelisuunnittelija Karoliina Korppoo, SETA:n puheenjohtaja, muunsukupuolinen Viima Lampinen, molekyyligeneetikko Leena Peltonen-Palotie, runoilijat Saima Harmaja ja Edith Södergran, Lotta Svärdin johtaja Fanni Luukkonen, kirjailija Aino Kallas, amerikasuomalaisessa työväenliikkeessä vaikuttanut Rosa Emilia Clay sekä ensimmäinen historian tohtoriksi kouluttautunut toimittaja ja poliitikko Tekla Hultin. 
     
Suosittelen ehdottomasti näihin kirjoihin tarttumista, sillä ne ovat inspiroivia, jos niiden ei anna liiaksi masentaa, ettet ole muka tehnyt oman elämäsi aikana vastaavia tekoja tai pelastanut maailmaa. Merkittävät teot eivät aina ole niitä suurimpia, esimerkiksi jättämällä muovipussin ostamatta ja käyttämällä kangaskassia, on tehnyt jo yhden teos paremman tulevaisuuden eteen. Tai äänestämällä seuraavissa vaaleissa tasa-arvoa, ihmis- ja eläinoikeuksia, sekä ympäristön suojelua kannattavaa ehdokasta. Pienetkin teot usein toistettuna ovat tärkeitä. 
  
Arvosana:
   
Takakannesta:
Moderni suomalainen yhteiskunta on rakennettu rohkeiden, itsenäisten ja aktiivisten naisten voimin. He toimivat poliitikkoina, tieteilijöinä, opettajina ja yritysjohtajina, he ovat taiteilijoita, tutkijoita tai urheilijoita. Silti naisten roolia ja merkitystä yhteiskunnan rakentajina on vähätelty, ja naisten tarinat ovat jääneet marginaaliin, tai kokonaan kertomatta. On aika nostaa esiin heidät, jotka on jätetty varjoon!
  
Itsenäisiä naisia - 70 suomalaista esikuvaa on feministinen tietokirja suomalaisista vaikuttajista, jotka ovat rikkoneet lasikattoja, vaatineet sinnikkäästi tasa-arvoa ja astuneet ulos perinteisistä sukupuolirooleista. He ovat eri alojen menestyjiä, aktivisteja ja pioneereja. Naisten saavutuksista yli sadan vuoden ajalta kerrotaan ytimekkäästi ja totuudenmukaisesti. Kirjan kruunaavat värikylläiset ja upeat muotokuvat. Jokainen nainen esitellään yhdellä aukeamalla.
    
155 sivua, Kustantamo S&S 2018

keskiviikko 13. maaliskuuta 2019

Minna Canth - Suomalainen supernainen

"Minna herää aikaisin ja viettää aamun ensimmäiset tunnit kaikessa 
rauhassa lempipuuhassaan ja lempipaikassaan: talonsa olohuoneessa 
eli salongissa, keinutuolissa sohvapöydän ääressä.

Kynä viuhuu paperilla."
  
  
Leena Virtanen & Sanna Pelliccioni: Minna! - Minna Canthin uskomaton elämä ja vaikuttavat teot (Suomen supernaisia 1)
  
Lukuhaasteissa: Minna Canth -lukuhaaste
  
Naisten ja köyhien asemaa parantaneen Minna Canthin juhlavuosi on synnyttänyt paljon uusia teoksia, joissa hänet mainitaan. Tällä viikolla esittelen näiden kahden tietokuvakirjan lisäksi kolme tosisatuteosta, joissa Minna ja joukko muitakin suomalaisia naisia pääsee esille lyhyesti. Harmillisesti Canth on ainoa, joka on tähän mennessä saanut oman liputuspäivänsä, mielestäni ainakin Tove Jansson ansaitsisi omansa, ja varmasti historiastamme löytyisi muitakin ansioituneita naisia, kuten esimerkiksi poliitikko Miina Sillanpää. 
   
Elena Favillin ja Francesca Cavallon Iltasatuja kapinallisille tytöille synnytti hyökyaallon todellisten historiallisten ja tällä hetkellä elävien naisten tarinoista. Siihen ilmiöön kuuluvat myös tässä postauksessa olevat suomalaisia supernaisia esittelevien sarjojen ensimmäiset osat. On kiinnostavaa jäädä seuraamaan, ketkä pääsevät esille myöhemmissä osissa. Kuka suomalainen tai muunmaalainen supernainen ansaitsisi sinun mielestä oman kirjansa tai päästä mukaan tosisatukokoelmaan?  
  
Minna haluaa muuttaa maailmaa, eikä se sovi niille, joiden mielestä sen pitää pysyä ennallaan. 
-- 
Miksi kaikki eivät pidä Minnasta? Siksi, että hän puhuu aina suoraan, mitä ajattelee, eikä sellaista suvaita vielä 1800-luvulla, varsinkaan naiselta.
  
Minna! keskittyy vain nimikkohenkilöönsä, toisin kuin Ihmeellinen Minna ja suomalaiset supernaiset, jossa Minnan lisäksi lapsille esitellään viisi muutakin enemmän tai vähemmän tunnettua naista. Näistä kahdesta pidin enemmän tästä ensimmäisestä kirjasta niin tarinan kuin kuvituksen osalta. Lapset tosin saattavat pitää enemmän tämän postauksen toisesta teoksesta. 
   
Millainenhan maailma olisi, jos Minnan isä ei olisi antanut tyttönsä opiskella? Olisiko tahtonainen hakenut oppinsa jostain muualta ilman lupaa, vai olisiko hänen sinnikyyensä tukahdutettu jo heti alkuunsa? Uskon, että Suomi on parempi paikka elää Minnan ja hänen kaltaistensa naisten ponnistelujen takia. Siksi meidän täytyy taata tyttöjen opiskelu ja oikeudet jatkossakin, kaikille ne eivät vieläkän ole itsestään selviä. 
  
   
Arvosana:
   
Takakannesta:
Minna Canth oli tärkeä kirjailija, ihmisoikeustaistelija, tasa-arvon puolustaja, rohkea keskustelija, tatava kauppias, seitsemän lapsen yksinhuoltaja ja armoitettu seuranainen. Suomen supernaisia -lastenkirjasarjan aloittava Minna! näyttää millainen on Minna Canthin puuhakas päivä Kuopiossa vuonna 1888 ja mitä voisimme oppia ja opettaa Minna aatteista nykyäänkin
  
Leena Virtanen on vapaa toimittaja ja lastenkirjailija, jolta on aiemmin ilestynyt Salla Savolaisen kuvittamat kirjat Pikku Xing, Xing ja superkaverit sekä Xing ja sukulaiset (Tammi).
  
Sanna Pelliccioni on palkittu kuvittaja, lastenkirjailija ja graafinen suunnittelija. Suositun Onni-poika-kuvakirjasarjansa lisäksi hän tekee yhteistyötä useiden kirjailijoiden kanssa.
    
42 sivua, Teos 2018
     
   
"- Ajatteles, silloin Minna Canthin aikaan me ei oltaisi 
voitu edes juosta näin, Hanna puuskuttaa.
  
- Ai miten niin? Elli ihmettelee.
  
- Kun tyttöjen piti vain istua kauniisti, Hanna vastaa."
     
  
Elina Lappalainen & Ilona Partanen: Ihmeellinen Minna ja suomalaiset supernaiset
  
Lukuhaasteissa: Minna Canth -lukuhaaste
  
Kuten sanottua, Minna ei ole Lappalaisen ja Partasen kirjan ainoa supernainen, vaan mukaan pääsee myös joukko muitakin. Siskot Elli ja Hanna (nimetty Canthin omien tyttärien mukaan, lapsiahan tällä yh-supernaisella oli seitsemän) saavat mummoltaan tehtävän kerätä supernaisten voimakiviä rannekoruihinsa ja saa tytöt näin tutustumaan historiamme merkittäviin naisiin. 
  
Tarinallisen seikkailun välissä heitellään faktaa kuudesta naisesta ja heidän erityisvoimastaan. Kaikki alkaa Minna Canthista, jonka supervoima on sisukkuus. Hänen jälkeensä esitellään enemmän tai vähemmän tuttuja nimiä: Irma Thesleff, Liisi Oterman, Tarja Halonen, Tove Jansson ja Armi Ratia. 
  
- Hieno kokoelma supernaisia, Irma-mummo ihailee. 
- Mutta mummo, ei ne kyllä ole oikeita supervoimia niin kuin lentäminen tai laserkatse, Elli huomauttaa. 
- No eivät niin. Eivät sellaisia, jotka näyttäisivät komealta elokuvissa, mummo myöntää. - Mutta näillä supervoimilla voi muuttaa maailmaa ja tehdä hyvää. Itse asiassa tällaiset voimat ovat paljon suurempia erityiskykyjä kuin lentäminen, mummo sanoo.
  
Tämä tietokirja opetti jopa minullekin pari uutta supernaista, Thesleff ja Oterman olivat nimittäin jääneet tähän asti tuntemattomiksi. Thesleff on kehitysbiologian ja kantasolujen tutkija, joka keksi miten solut viestivät keskenään ja tekevät hampaita. Oterman puolestaan oli ensimmäinen suomalainen tähtitieteen professori. Tästä naisesta olisin mielelläni kuullut lisääkin, nimesihän hän yhden pikkuplaneetan tähtitornissa asuneen kissan mukaan!
  
Tämä on näistä kahdesta kirjasta tietokirjamaisempi faktaruutuineen ja henkilökuvineen, mutta väleissä etenee Hannan ja Ellin tarina. Eli mukava sekoitus molempia. Teokset sopivat paitsi yhteiseen lukuhetkeen lapsen kanssa, myös peruskoulussa käytettäväksi materiaaliksi. Siinä missä Minna! -teoksen kuvien värimaailma on hillitty, Ihmeellinen Minna räiskyy värejä. Mukana tulee myös paperinukkeja, mutta kirjastosta lainaamastani kappaleesta liite oli otettu pois ennen kiertoon laittamista.
  
Näiden kirjojen parissa viihtyy aikuinenkin. Vaikka olen syntyjäni kuopiolainen, en tiennyt ollenkaan Yhteiskoulun historiaa ja sen nimikin sain viimein selityksen. Joskus omat kotiseudut tuntee kaikkein huonoiten, vaikka kävin Minna Canthin mukaan nimettyä lukiotakin. 
  
   
Arvosana:
   
Takakannesta:
Mitä Minna tekisi?
  
Vuonna 2019 vietetään Minna Canthin syntymän 175-vuotisjuhlaa. Miten Minna ja muut suomalaiset suurnaiset voivat inspitoida tämän päivän lapsia löytämään omat vahvuutensa?
  
Ihmeellinen Minna ja suomalaiset supernaiset -tietokirjassa sisarukset Elli ja Hanna saavat mummoltaan tehtävän: heidän on löydettävä supernaisten voimakivet. Samalla tytöt tutustuvat kirjailija Minna Canthin, kehitysbiologi Irma Thesleffin, tähtitieteilijä Liisi Oterman, presidentti Tarja Halosen, kirjailija-taiteilija Tove janssonin ja yrittäjä Armi Ratian työhön ja elämään. Tarina sijoittuu Kuopioon ja lähtee liikkeelle Minna Canthista hänen juhlavuotensa kunniaksi. 
  
Erilaisten uratarinoiden kautta tietokirja auttaa lapsia näkemään omat vahvuutensa ja innostumaan omista mahdollisuuksistaan - myös siitä matikasta, tieteestä tai taiteesta!
  
Toimittaja ja tietokirjailija Elina Lappalainen voitti Tieto-Finlandian ja Kanava-tietokirjapalkinnon esikoisteoksellaan Syötäväksi kasvatetut: Miten ruokasi eli elämänsä (Atena 2012). Hän on kirjoittanut myös lasten tietokirjat Nyt pelittää! (Tammi 2017) ja Nakki lautasella (Tammi 2015), joka oli Finlandia Junior -ehdokkaana.
  
Kuvittaja, graafinen suunnittelija Ilona Partanen on kuvittanut mm. lastenkirjoja, oppimateriaaleja ja muraaleja. Hänen esikoisteoksensa, kuvakirja Minä olen Sykkyrämyyrä! (Sammakko), ilmestyi 2018. 
  
49 sivua, Tammi 2019
     
Lisää lukukokemuksia löytyy täällä: Kirjavinkit, Luetaanko tämä?, Viihdevintiöt

perjantai 8. maaliskuuta 2019

Joka päivä on naistenpäivä -haasteen kooste

  
Mitä luimme kerran -blogin Hannan ja Miran (@ireadlikephoeberunsJoka päivä on naistenpäivä -klassikkohaaste päättyy. En lukenut yhtään kirjaa erityisesti tähän haasteeseen, vaan poimin muihin haasteisiin ja muutoin lukemieni joukosta tähän haasteeseen sopivat teokset. Niitä kertyi lopulta peräti kahdeksan. Kiitos vetäjille kivasta haasteesta!
  
    
Luetut kirjat (suluissa alkuperäinen ilmestymisvuosi):

maanantai 4. maaliskuuta 2019

Helmikuun luetut ja kuulumisia, sekä maaliskuun lukupino

1) Helmikuussa järjestettiin pitkästä aikaa oululaisten kirjabloggaajien miitti, 2) yksi vuoden 2018 vaikuttavimmista tietokirjoista, Näkymätön sukupuoli - Ei-binääririä ihmisiä, 3) Ystävänpäivänä lukumaratoonattiin, 4) kuinka selvitä zombiapokalpysistä kolmetoistavuotiaana orpona, tähän vastaa Max Brallierin kirjoittama ja Douglas Holgaten kuvittama Maailman viimeiset tyypit, 5) lukupiirin helmikuun teoksena oli Siri Pettersenin Odininlapsi, 6) voitin Marikan koruilut -blogin arvonnassa ja valitsin polymeerimassasta tehdyt tammenterho-korvikset ja kaulakorun, jossa on ihastuttava mustaan kimonoon pukeutunut japanitar, omppu tuli vielä lisäyllätyksenä, 7) Elizabeth Acevedon Runolija X on vaikutava säeromaani, jonka ahmaisin lähes kertastumalta - siitä lisää piakkoin Nörttityttöjen blogissa, 8) kävimme katsomassa puolison kanssa treffileffana Alita: Battle Angelin, josta pidimme molemmat paljon ja jäimme odottamaan jatkoa.
   
Vuosi 2019 on edennyt jo kolmanteen kuukauteensa melkein huomaamatta. Helmikuussa äänestettiin Blogistanian kirjallisuuspalkinnoista. Vuoden 2018 parhaaksi kotimaiseksi teokseksi nousi Olli Jalosen Taivaanpallo, käännökseksi Elizabeth Stroutin Nimeni on Lucy Barton, tieto-kategoriassa ihastutti Mia Kankimäen Naiset joita ajattelen öisin ja lasten- ja nuortenkirjallisuuden ensimmäisen sijan jakoivat Magdalena Hain Kolmas sisar sekä Maria Turtschaninoffin Maresin voima.
 
 
Ystävänpäivänä maratoonattiin, kuten on jo muodostunut perinteeksi ja kuun viimeisenä päivänä päättyi Jatkumo - Sarjakirjojen lukuhaaste. Luettujen sarjakirjojen määrä yllätti minut. Bloggasin myös neljä viime vuoden puolella roikkumaan jäänyttä luettua (Heräilevät jumalat, Näpit irti!, Kolmas sisar ja Pure mua). 
 
Helmikuussa luin 10 kirjaa, 2516 sivua. Parhaat lukuhetket tarjosivat Nörttitytöille arvostelemani Runoilija X (artikkeli ilmestyy lähiaikoina), lukupiirikirjana ollut OdininlapsiMaailman viimeiset tyypit sekä Blogistanian Tieto 2018 ehdokkaani (Ei äitimateriaalia ja Näkymätön sukupuoli). Lisäksi luin viisi teosta Manga -lukuhaasteeseen.
  
Maaliskuussa tapahtuu:
 
Blogistanian vuoden 2018 parhaiden kirjojen palkitsemistilaisuus on Helsingissä, keskustakirjasto Oodin Kirjataivassa 13.3. klo 18 - eli menkäähän ehdottomasti sinne, jos olette pääkaupunkiseudulla! Viidennettä kertaa vetämäni Minna Canth -lukuhaaste kestää tällä kertaa viikon, katso ohjeet täältä. #minullaoncanthia 
    
  
Maaliskuun lukupinossa ovat:
  • Naomi Alderman: Voima
  • Kristin Hannah: Satakieli 
  • Jean Hegland: Suojaan metsän siimekseen
  • Anni Nupponen: Valkoinen kaupunki
  • Marisha Rasi-Koskinen: Auringon pimeä puoli

lauantai 2. maaliskuuta 2019

Nörttityttöjen lukumaraton (päättynyt)

   
Nörttityttöjen blogin historian ensimmäinen lukumaraton on tänä viikonloppuna ja tokihan osallistuin siihen saadakseni madallettua lainattujen ja arvostelukappaleena saatujen teosten kasaa. Lukupinosta löytyykin valinnanavaraa, mangaa Manga -lukuhaasteeseen (Maaginen suklaapuoti 8-15, Resident Evil 1-4, All You Need Is Kill 1 & 2, Ajokoira ja muita H.P. Lovecraftin tarinoita, My Hero Academia 1 & 2, Patriootti Moriarty), Elise Gravelin lastenkirja Olga ja haiseva olio ulkoavaruudesta, Jyri Paretskoin K15 - Vahinkoja (joka ei ehtinyt kuvaan) sekä sirkusteemaiset Osuuskumman novelliantologia Sirkus Synkkä ja Pia Tervon Ruth. Eiköhän näistä jotain tule luettua. 
  
    
Maraton alkaa klo 21:00 kevyesti teoksella Olga ja haiseva olio ulkoavaruudesta. 
  
   
22:00 Ensimmäinen kirja luettu, saldossa 170 sivua. Seuraavaksi Maaginen suklaapuoti 8
  
  
Klo 0:45 nahchopelti syöty ja toinen luettu teos nostaa lukeman 362 sivuun. Seuraavaksi Maaginen suklaapuoti 9.
  

Klo 2:30 554 sivua luettu, seuraavaksi Maaginen suklaapuoti 10, joka on luultavasti viimeinen, mitä luen ennen nukkumaan menoa.


Klo 4:15 Sivuja on kertynyt jo 746. Lukeminen jatkuu aamulla, seuraavana Maaginen suklaapuoti 11.

 
Klo 16:00 Luin ennen nukkumaan menoa siis Olgan ja neljä Maagisen suklaapuodin osaa, yhteensä 938 sivua. Maraton jatkuu seuraavaksi ohkaisen K15 - Vahinkoja parissa.


Klo 20:00 Vielä ehtii! Luettuja sivuja on kertynyt jo 1114. Seuraavaksi Resident Evil - Marhawa Desire 1.  


Klo 20:30 ja 1194 sivua myöhemmin. Loppuhuipennukseksi vielä Resident Evil - Marhawa Desire 2.


    
Klo 21:00 Lukumaraton päättyy. Lopulliseksi sivumääräksi tuli 8 teosta, 1370. Huh! Taitaa olla isoin sivumäärä maraton-historiassani. Olipas kivaa. Parhaat hetket vietin Resident Evilien parissa, onneksi niitä on vielä kaksi jäljellä (kirpparilta ostetussa nipussa ei ollut viimeistä viidettä osaa, joten se pitää varata kirjastosta).  

perjantai 1. maaliskuuta 2019

Minna Canth -lukuhaaste (13.-19.3.2019)

   
Tänä vuonna tulee kuluneeksi 175 vuotta Minna Canthin syntymästä. Niinpä onkin vain soveliasta, että vuodesta 2015 alkaen vetämäni Minna Canth -haaste kestää tällä kertaa kokonaisen viikon yhden päivän sijaan. 
    
Aiempina vuosina olen postannut Canthin syntymäpäivänä 19.3. jostakin hänen teoksestaan (tähän mennessä olen lukenut Anna Liisan, Köyhää kansaa, Työmiehen vaimon sekä Agnesin) ja haastanut mukaan muita kirjabloggaajia, instagrammaajia, twiittaajia ja tubettajia. Olipa käyttämäsi alusta mikä tahansa, jos luet kirjoja ja kirjoitat tai puhut niistä, voit osallistua. Somessa voi käyttää aihetunnistetta #minullaoncanthia
  
Haasteeseen voi lukea paitsi Canthin omaa tuotantoa, myös teoksia, jotka kertovat tavalla tai toisella hänestä. Juhlavuosi tarjoilee paljon uutuuksia ja esimerkiksi Blogistanian Tieto -kirjallisuuspalkinnon 2014 voittanut Minna Maijalan Herkkä, hellä, hehkuvainen – Minna Canth on hyvä lukuvinkki. Canthiin littyviä postauksia voi siis julkaista haasteen alla koko viikon ajan. Ilmoittaudu mukaan tämän postauksen kommenteissa.
  
Tervetuloa mukaan!
  
   
Omasta lukupinostani löytyvät:
  • Suvi Ahola: Mitä Minna Canth todella sanoi? 
  • Taru Anttonen & Milla Karppinen (toim.): Sankaritarinoita tytöille (ja kaikille muille)
  • Minna Canth: Hanna
  • Elina Lappalainen & Ilona Partanen: Ihmeellinen Minna ja suomalaiset supernaiset
  • Iida Salminen & Riikka Salminen: Tarinoita suomalaisista tytöistä, jotka muuttivat maailmaa
  • Elina Tuomi: Itsenäisiä naisia - 70 suomalaista esikuvaa
  • Leena Virtanen & Sanna Pelliccioni: Minna! - Minna Canthin uskomaton elämä ja vaikuttavat teot
  
Mukana ovat:

torstai 28. helmikuuta 2019

Jatkumo - Sarjakirjojen lukuhaasteen kooste

   
Vuosi on kulunut hujauksessa ja onkin aika koostaa Jatkumo - Sarjakirjojen lukuhaasteeseen luetut teokset. Aliarvioin ainakin omat sarjakirjojen lukutottumukseni, sillä luin haasteen aikana huimat 46 kirjaa, jotka kuuluivat 35 eri sarjaan. Saavutin siis korkeimmat tason, Sarjastaja. 
Osittain määrä selittyy sillä, että joistakin sarjoista on suomennettu vain ensimmäinen osa, enkä kaikkien kohdalla edes ollut tiennyt sitä aiemmin. Sarjoihin kuuluvia sarjakuvia en tähän listannut, ne löytyvät suurelta osin Sarjakuvahaasteen koosteesta, joka ajoittui suurelta osin samaan aikaan.
   
Listasin lukemani lasten- ja nuortenkirjat sekä aikuisempaan makuun olevat romaani omissa ryhmissään aakkosjärjetyksessä. Linkkaa oma koosteesi tämän postauksen kommentteihin tai kirjoita lukemiesi teosten nimet. Kuinkahan paljon samoja kirjoja listoilta löytyy? Koosteista onkin sitten helppoa bongata lukuvinkkejä sarjoihin!

Lisätehtävistäkin sain suoritettua pari kohtaa:
  • kirja, jolla on mielestäsi kaunis kansi: Elly Griffithsin Ruth Galloway musteerit, Jim Kayn kuvittamat Harry Potterit, Alan Bradleyn Flavia de Lucet ja Sylvain Neuvelin Themis-kansiot 
  • päähenkilö kasvaa huomattavasti sarjan aikana: Riikka Ala-Harjan Ebba, J.K. Rowlingin Harry Potter, Cecelia Ahernin Celestine, Eija Lappalaisen ja Anne Leinosen Utu, Siri Pettersenin Hirka, Alan Bradleyn Flavia de Luce
  • sarja, jonka lukemiseen et koskaan kyllästy: Harry Potterit, Flavia de Luce
  • kaksi tai useampi samaan sarjaan kuuluva teos: Harry Potter (3), Täydellinen & Viallinen, Normaali-trilogia (3+1), K15 (2), Flavia de Luce (2), Ruth Galloway -mysteerit (3), Tähtikirkas (2)
     
Tasot:
1 kirja - Annoit pikkusormen sarjoille
3 kirjaa - Trilogisti
5 kirjaa - Valikoiva sarjalukija
10 kirjaa - Koukussa sarjoihin
15 kirjaa tai enemmän - Sarjastaja

Haasteen suorittaneiden koosteita:
     
      
Lastenkirjat: (13)
    
  
Nuorten ja YA-kirjat: (23)
    
  
Muut romaanit: (10)

maanantai 25. helmikuuta 2019

Blogistanian Kuopus 2018 - Äänestyksen tulokset

   
Magdalena Hain Kolmas sisar ja Maria Turtschaninoffin Maresin voima ovat kirjabloggaajien valinnat vuoden 2018 parhaiksi lasten- ja nuortenkirjoiksi 
  
Suomalaiset kirjabloggaajat valitsivat vuoden 2018 parhaat lasten- ja nuortenkirjat verkkoäänestyksellä 24.2.2019. Blogistanian Kuopus -palkinnon voitti jaetulla ensimmäisellä sijalla tasapistein Magdalena Hain Kolmas sisar (Otava) ja Maria Turtschaninoffin Maresin voima (suom. Marja Kyrö, Tammi). Kolmanneksi eniten ääniä sai Sarah Crossanin Yksi (suom. Kaisa Kattelus, S&S). 

Kolmas sisar ja Maresin voima saivat yhtä paljon pisteitä samoilla pistesijoituksilla, mitä ei ole aikaisemmin tapahtunut. Yleensä saman äänimäärän keränneiden teosten sijoitukset ovat vaikuttaneet selvän voittajan valintaan, mutta toisin kuin säännöissä sanotaan, päädyimme bloggareiden kesken jakamaan ensimmäisen sijan näiden kahden kirjan kesken emmekä arponeet voittajaa. Säännölle ei ole aiemmin ollut tarvetta ja sen koettiin olevan huonosti toimiva. Tämä muutos tulee myös ensi vuoden sääntöihin.
  
Blogistanian Kuopus -palkinto jaetaan nyt seitsemättä kertaa. Kirjabloggaajat äänestivät blogeissaan suosikkinsa vuonna 2018 julkaistuista suomen-, ruotsin- ja saamenkielisistä sekä näille kielille käännetyistä lasten- ja nuortenkirjoista. Äänestykseen osallistui 18 kirjabloggaajaa. Ääniä annettiin kaikkiaan 34 teokselle.

Palkintojenjako järjestetään Helsingin keskustakirjasto Oodin Kirjataivaassa keskiviikkona 13.3. klo 18:00.
  
Blogistanian Finlandia tulokset Tuntematon lukija -blogissa
Blogistanian Globalian tulokset Kirjamies -blogissa
Blogistanian Tiedon tulokset Hannan kirjokansi -blogissa
    

Otteita kirjabloggaajien arvioista

  
Magdalena Hai: Kolmas sisar
  
"Kolmas sisar on scifimpi, katu-uskottavampi ja kantaaottavampi versio J.K. Rowlingin Harry Pottereista. -- Minulle henkilökohtaisesti Kolmas sisar on kuitenkin ja ennen kaikkea näyte Magdalena Hain huikeasta kielellisestä ilmaisusta."
  
"Hain kieli on iloittelevaa, hän viittaa laajasti populaarikulttuuriin ja hänen hahmonsa ovat moniulotteisia, heistä löytyy syvyyttä, joka saa melkein uskomaan, että he ovat oikeita. Pidän paljon Hain sanavalinnoista -- ja kielikuvista -- Lisäksi tapa, jolla hän kuvailee seksikohtauksia on yksi parhaista lukemistani YA-kirjallisuudessa."
  
Maria Turtschaninoff: Maresin voima
  
"Maresin tarina oli erittäin miellyttävää luettavaa. Ursula Le Guinin henkistä perintöä tästä on helppo aistia, samoin tervehenkistä feminismiä ja uskoa tiedon voimaan."
- Kirjavinkit / Mikko 
  
"Maria Turtschaninoff on luonut mielikuvitushistoriaan lumoavan fantasiamaailman, jossa uskomukset, ympäristö ja henkilöt välittyvät elävästi. Teossarjaa luonnehtisin feministiseksi fantasiakirjallisuudeksi, voi sen sijoittaa myös YA-kirjallisuuteen, mutten näe lukijalle yläikärajaa."

Sarah Crossan: Yksi
  
"Sarah Crossanin Yksi -- kertoo niinkin marginaalista tapauksesta kuin siamilaisista kaksosista, mutta onnistuu välittämään kaikki kliseet tyylikkäästi. -- Vaikka aihe tuntui aluksi kauhean teennäiseltä --niin kirja voitti minut täysin puolelleen. Ensinnäkin sen lukeminen oli helppoa, sillä säeromaani -- eteni kuin juna. Rivien väljyys ja sanojen väliin jäävä tila nopeuttivat lukemista."
  
"Sarah Crossanin Yksi on runoproosamuotoon kirjoitettu kirja -- Kirjassa lukija haastetaan pohtimaan sitä, voiko siamilainen kaksonen koskaan rakastua, kun hän on kiinni toisessa ihmisessä. -- Kirjassa käsitellään myös muita vakavia teemoja, kuten vanhemman alkoholismia ja miten se vaikuttaa koko perheeseen."
  

Muut ääniä saaneet kirjat:

  • Taru Anttonen & Milla karppinen (toim.): Sankaritarinoita tytöille (ja kaikille muille)
  • Linda Boderdam: Hyvää yötä maa
  • Holly Bourne: Mitä tytön täytyy tehdä?
  • Ted Forsström & Kaj Korkea-Aho: Zoo! Sydänkohtauksia
  • Lena Frölander-Ulf: Isä, minä ja meri
  • Päivi Haanpää & Marika Riikonen (toim.): Tusina
  • Aino Havukainen & Sami Toivonen: Tatu ja Patu, elämä ja teot
  • Ville Hytönen: Ötökkämaan talvi
  • Essi Ihonen: Ainoa taivas
  • Mervi Juusola: Kuinka minusta tuli rohkea
  • Henna Koste: Siiri Siimahäntä ja Afrikan serkku
  • Nina LaCour: Välimatkoja
  • Hannele Lampela: Prinsessa Pikkiriikin astetta paremmat sadut
  • Satu Leisko: Unohtunut kansa
  • Petja Lähde: Surunsyömä
  • Laura Lähteenmäki: Yksi kevät
  • Sarah J. Maas: Throne of Glass - Tulen perillinen
  • Riina Mattila: Järistyksiä
  • Karen M. McManus: Yksi meistä valehtelee
  • Anniina Mikama: Taikuri ja taskuvaras
  • Lars Mæhle: Kuka tuli sisälle ulkokengät jalassa
  • Maarit Nurmi: Eemun tarinoita 1: Musta tulee sankari
  • Veera Salmi: Puluboi - agentti NollaBullaNolla ja kamukiemulat
  • André Simon & Susanna Olkinuora: Ugu Ugu ja hiljaisuuden kaupunki
  • Salla Simukka: Sytytä valot! / Sammuta valot!
  • Timo Parvela & Pasi Pitkänen: Kepler62 - Uusi maailma: Kaksi heimoa
  • Elina Pitkäkangas: Ruska
  • Elina Rouhiainen: Aistienvartija
  • Anders Vacklin & Aki Parhamaa: Beta
  • Erika Vik: Nefrin tytär
  • Leena Virtanen & Sanna Pelliccioni: Minna! - Minna Canthin uskomaton elämä ja vaikuttavat teot

sunnuntai 24. helmikuuta 2019

Ehdokkaani Blogistanian kirjallisuuspalkintojen 2018 äänestyksessä

 
Blogistanian Finlandia
   
◦ Maarit Verronen: Hiljaiset joet (Aviador), 3 pistettä
◦ Terhi Tarkiainen: Pure mua (Tammi), 2 pistettä
   
   
Blogistanian Globalia
   
Alan Bradley: On hieno paikka haudan povi (suom. Maija Heikinheimo, Bazar), 3 pistettä.
Lars Wilderäng: Tähtipöly (suom. Sirpa Parviainen, Jalava), 2 pistettä.
        
  
Blogistanian Kuopus
   
◦ Magdalena Hai: Kolmas sisar (Otava), 3 pistettä
◦ Holly Bourne: Mitä tytön täytyy tehdä? (suom. Kristiina Vaara, Gummerus), 2 pistettä
◦ Anders Vacklin & Aki Parhamaa: Beta, 1 piste
     
   
Blogistanian Tieto
   
◦ Jenni Holma, Veera Järvenpää & Kaisu Tervonen: Näkymätön sukupuoli - Ei-binäärisiä ihmisiä (Into & Voima), 3 pistettä
◦ Nefertiti Malaty: Ei äitimateriaalia (Reuna), 2 pistettä
◦ Nellie Bly: Kymmenen päivää mielisairaalassa (suom. Heidi Kouridou, Oppian), 1 piste

lauantai 23. helmikuuta 2019

Terhi Tarkiainen: Pure mua

"Lemmikki, joka puhkoo kaksi nättiä reikää kaulavaltimoon ja hörppii musta verta, 
kunnes mä olen rutussa kuin tyhjä, ihmisen muotoinen ilmapallo."
    
   
Arvostelukappale
   
Luin Terhi Tarkiaisen esikoisteoksen Pure mua jo viime vuoden lokakuussa. Minulla oli kirja matkassa Helsingin kirjamessuilla ja sain omaan kappaleeseeni kirjaa nimmarin kirjailijalta, kiitos! Toisin kuin ennen kirjaan tarttumista luulin, kyseessä ei olekaan pelkkää höttöistä romantiikkaa pursuileva chick lit, vaan kansien välistä löytyy niin huumoria, Suomen sisällisota 1918 ja ihmisoikeuskysymyksiä, feminismiä, ilmastonmuutospohdintaa ja rokotusvastaisten kritisointia. 
   
Messuilla Buffy, vampyyrintappajan faniksi tunnustautunut Tarkiainen kertoi, kuinka oli huomannut aikuisille suunnttujen vampyyrikirjojen vähyyden. Suositut J.R. Wardin Mustan tikarin veljeskunta ja Charlaine Harrisin Sookie Stackhouse -sarjat tulevat helposti mieleen, mutta muita onkin vaikeampi nimetä (ainakaan niin, että kyseinen teos löytyisi suomennettuna). Niinpä Tarkiainen halusi kirjoittaa oman versionsa vampyyreistä osaksi kaanonia ja komeasti sen tekeekin. 
  
  
Anna on 30-vuotias humanisti, jonka rikkaat vanhemmat eivät ole tyytyväisiä tapaan, jolla tytär elää elämäänsä. Ikuisuusprojektiksi venähtäneen gradun kanssa painiva Anna saa nimittäin lahjaksi vampyyrin, jonka kanssa "harjoitella, miten miesten kanssa ollaan", sillä he haluavat ainoan lapsensa alkavan mahdollisimman pian tekemään lapsenlapsia. On olemassa vampyyreitä välittävä kenneli, jonka perussääntö on sama kuin fight clubilla, ja se sääntö on, ettei tästä eksklusiivisesti klubista puhuta ulkopuolisille. 
  
Annalla menee hetki ymmärtää, että vampyyrejä on olemassa ja vielä pidempi hetki sen asian kanssa, että hänen vanhempansa hankkivat hänelle "uuselävän kädellisen" seksileluksi. Nämä vampyyrit eivät pysty saamaan lapsia ihmisnaisten kanssa, toisin kuin Houkutuksessa. Herkullisia kirjallisia viittauksia on teoksessa lukuisia. Kuten Vladin  (ei niin kuin Vlad Tepes vaan lyhenne Vladislav Mihailovitšista) kuolinpäivä, josta en ole aivan varma, onko se tarkoituksella sama kuin Houkutuksen Bellan (ja myös minun) syntymäpäivä, 13. syyskuuta, vai onko se vain onnekasta sattumaa. 
   
"Kuka antaa kenellekään lahjaksi vampyyrin! Mistä te voitte saada päähänne jotain niin järjetöntä'?" (s. 15)
   
Häkissä toimitetulla Vladilla on kaulassaan nahkapanta ja sille - vai hänelle? - voi antaa sähköshokkeja, jos se ei tottele. Jaiks! Vampyyri tihkuu seksiä ja on ilmielävä (tai siis kuollut) populaarikulttuurin luoman kliseisen vampyyrin ilmentymä. Hänen komeutensa saa Annan miettimään, mahtaako olla olemassa tavallisen ihmisen näköisiä vampyyrejä, joilla on purentavikoja, aknearpia, keskivartalolihavuutta tai kalju. Entä onko zombejakin olemassa?
   
Vanhemmat ovat aikaisemminkin antaneet Annalle kalliita ja vain harvojen tavoiteltavissa olevia lahjoja, kuten hybridiauton, jonka Anna palautti kerättyään tarpeeksi rahaa ostaakseen käytetyn Volvo 740:n, joka "tuhosi ympäristöä ihan vain seisoessaan parkissa". Hän haluaa olla oman elämänsä nainen, vaikka tuottaakin itsenäisyydellään ja itsepäisyydellään jostain syystä pettymyksen vanhemmilleen. 
  
"Pelkkiä pettymyksiä toistensa perään sinä olet meille tuottanut", äiti jatkoi. -- "Olisit nyt koettanut löytää itsestäsi edes ripauksen naiseutta. Kuka tuollaisen muka huolii vaivoikseen? -- Hyödytön, kiittämätön lapsi!" (s. 117)
    
Vlad juo verta pullosta ja hänellä on ihan tavalliset ihmishampaat, samat jotka hänellä oli kuollessaan. Anna ei pidä lahjansa mukana tulleesta ohjekirjasta, joka luokittelee vampyyrit epäelävinä käytännössä esineiksi, joille saa tehdä mitä vain. Annan mielestä ihmisoikeudet kuuluvat myös vampyyreille ja kohtelee Vladia vertaisenaan, joskin pelkää tämän voimaa ja verenjanoa, mikä onkin ihan tervettä. Vladin vapautusyritys Kennelin kahleesta muuttuu kunnon seikkailuksi, etenkin kun kuvioihin tulee toinenkin vampyyri, Kalma (jonka kuvittelin Alias- tv-sarjan Julian Sarkin näköiseksi, Vlad puolestaan on lainannut ulkonäkönsä Ian Sommarhalderilta).
  
Pidin suuresti Tarkiaisen kielestä, ja luin jopa joitakin kohtia ääneen puolisolleni, mitä tapahtuu varsin harvoin. Kielikuvat, maailman- ja hahmojenluonti sekä juonenkuljetus olivat onnistuneita, ja sujuvasti rullaavaa teosta oli ilo lukea. Olisin ahminut Annan, Vladin ja Kalman tarinaa pidempäänkin. Näin kirjan luettuani jopa unta Vladista ja Kalmasta (Kalma oli loukkaantunut, hän ja Vlad hakivat suojaa jostakin mummonmökistä, jonka etuoven pielessä kasvoi vampyyreille myrkyllinnen köynnöskasvi). Mielenkiinnolla jään odottamaan, milloin saamme kuulla lisää Tarkiaisesta ja millaiseen maailmaan hän silloin lukijansa johdattelee.  
  
Tuntui kuin vuosien saatossa yksittäiset lainaukset olisivat päässeet lisääntymään keskenään ja tuottamaan loputtoman lähdeviittausten rihmastoja, jotka levisivät kuin lääkeresistantti sieni-infektio. (s. 93)
    
Arvosana:
   
Takakannesta:
Haluaisitko sinä ihan oikean, komean vampyyrin, jolle saat tehdä mitä tahansa? Anna ei ehkä olisi halunnut. Villi romaani keikauttaa verenimijäperinnettä!
   
Kun Anna täyttää 30, hän saa vanhemmiltaan lahjaksi Vladin, upean vampyyrimiehen häkissä. "Jos vaikka opettelisit tällä, miten niiden miesten kanssa ollaan." Mukana on käyttöopaskin. Anna tahtoo vain palautusosoitteen. 
   
Gradu vuoden 1918 punakapinasta saa jäädä, kun vampyyrit imaisevat Annan seikkailuun täynnä kahlittuja petoja, seksuaalisia paineita ja laastareita kaulalla. Mitä toiselle ihmiselle saa tehdä? Entä missä ovat rajat, jos toinen ei ole ihminen? Esikoiskirjailijan pureva huumori saa punnitsemaan yllättäviä kysymyksiä.
   
403 sivua, Tammi 2018