Toukokuun luetut

   

Toukokuussa ehti tapahtua kaikenlaista. Kävin vetämässä Kummaconissa sateenkaarevan kirjallisuuspaneelin ja hengailin muiden järjestäjien kanssa. Ompelin tapahtumaan essun kolmessa päivässä ennen h-hetkeä! Kevät tuli viimein Ouluun ja näin toisen kerran Oulussa asumiseni aikana leskenlehtiä. Lukujumi voi edelleen hyvin, mutta olen sentään saanut lukupiirikirjoja ja tuhdin tukun sarjakuvaa luettua. Taidepajalla tystämäni scrapbook alkaa näyttää hyvältä ja kuukausittaiset pelipäivät ovat ilahduttaneet yhteisöä. Samaan aikaan elämässäni on ollut varsin synkkä jakso äitini sairastuttua vakavasti ja ennuste ei näytä hyvältä. Onneksi saan voimaa kirjoista ja lukevien ihmisten yhteisöltä. Kiitos siitä!

  

Kesäkuu tarkoittaa, että Pride-lukuhaaste alkaa! Kasasin hyvin optimistisen läjän, josta en oletakaan saavani luettua kaikkia, mutta jospa edes jotain. Lisäksi kuukauden aikana on Dekkariviikko, olisi arvosteltava pari teosta seuraavaan Tähtivaeltajaan ja vetämääni lukupiiriin valittiin kesäksi ohkaisempia kirjoja - niistä kesäkuussa luemme Sayaka Muratan Maan asukit. Toukokuussa sain jumitteliusta huolimatta luettua 19 teosta, joista parhaat hetket tarjoilivat Orange 4, Castle Swimmer 1, Pohjantuli 7) Harukan toive ja Lore Olympus 6. Myös lukupiirikirjana ollut Ranskalainen valokuvaaja oli loistava, joskin en vielä ehtinyt lukea sitä aivan kokonaan loppuun. 

 

Kaikki toukokuun aikana luetut kirjat (3762 sivua):

•  Aron Nels Steinke: Speechless
• Daniel Kraus & Maan House: The Cemeterians
• Kieron Gillen & Stephanie Hans: We Called Them Giants
• Ram V., Evan Cagle, David Stewart & Aditya Bidikar: Dawnrunner
• Ichigo Takano: Orange 3-4
• Emma Hunsinger: How It All Ends
  
• Kaito: Blue Flag 1
  
• Kazu Kibuishi: Amuletti 3) Pilvenetsijät
• Wendy Martin: Castle Swimmer 1
• J.S. Meresmaa: Lumola 2) Sysivesi
  
• Cotton Valent: Creepy Cat 2
• Wataru Nadatani: Cat + Gamer 5
• Tatsuya Endo: Spy x Family 13
• Riina ja Sami Kaarla & Anders Vacklin: Lemmikkifrendit 6) Pulu
  
• Oto Toda: To Strip the Flesh
• Malin Falch: Pohjantuli 7) Harukan toive 
• Katja Tukiainen: Pieni ja tylsä kirja - K50
• Rachel Smythe: Lore Olympus 6

 

Tähdellä merkityt kitjat olen saanut arvostelukappaleena

  

• Varpu Alasuutari, Lotta Kähkönen & Tuula Juvonen (toim.): Toivoa, vimmaa ja vastarintaa - Kirjoituksia queer- ja transaktivismista*
• Edith Arkko & Magdalena Hai (toim.): Sydänten salonki
• Jessica Bull: Kovaonninen hatuntekijä*
• Suzanne Collins: Nälkäpeli - Elonkorjuun sarastus*
• Agatha Christie & Bob Al-Greene: Murder on the Orient Express (The Graphic Novel)
• Grace Ellis & Hannah Templer: Flung Out of Space - Inspired by the Indecent Adventures of Patricia Highsmith
• Marjaleena Etula: Taikapölyä ja mystisiä murhia*
• Eunnie: If You'll Have Me
• Kaito: Blue Flag 2-3
• TJ Klune: Taivaansinisen meren tuolla puolen*
• Elina Lappalainen & Mitja Mikael Malin: Tornihuoneen salaseura - Rahan jäljillä
  
• Melissa Marr & Jenn St. Onge: The Strange Case of Harleen and Harley
• Casey McQuiston: Suutelin Shara Wheeleriä*
• Asuka Miyazaki: X-Gender 2
• Mokumokuren: The Summer Hikaru Died 1-4
• Sayaka Murata: Maan asukit*
• Jandy Nelson: Kun maailma keinahtaa radaltaan*
• Niko-Petteri Niva: Salome
• Liz Nugent: Särmikäs Sally Diamond*
• Kyoko Okazaki: River's Edge
• Anna Zoe Quirke: Something to be Proud Of
• Eliot Schrefer: The Brightness Between Us 
• S.J. Sindu & Nabi H. Ali: Shakti
• Jodi Taylor: Toinen toistaan surkeampia tapahtumia*

Syksyn 2025 tulevia kirjoja

   

Vaikka tein ensimmäinen katalogihavainnon jo 27.2. venähti tämän koosteen julkaisu hieman, koska elämässä on ollut hieman rankempi ajanjakso läheisen vakavan sairauden vuoksi. Tässäpä kuitenkin viimein pomintoja kesän ja syksyn uutuuskirjoista.

 

Art House:

• Katja Brandis: Muodonmuuttajat 1) Caragin arvoitus (elokuu), Muodonmuuttajat 2) Vaarallinen ystävyys (lokakuu)

 

Avain:

• Satu Leisko: Pahanpunoja (syyskuu)
• Tiina Tuppurainen: Jossain on aina San Fransisco (elokuu)

 

Bazar:

• Alan Bradley: Hiljaa keinuu hirttoköysi (syyskuu)
• Sophie Irwin: Kuinka hukata lordi 10 päivässä (heinäkuu)
• Toshikazu Kawakguchi: Ennen kuin muisto haalistuu (heinäkuu)
• Janet Skeslien Charles: Anne Morganin kirjaprikaati (lokakuu)
• Kate Thompson: Kiellettyjen kirjojen lukupiiri (elokuu)

 

Gummerus:

• Cecelia Ahern: Tuhansin eri tavoin (elokuu)
• Laurie Gilmore: Kahvila Pumpkin Spice (syyskuu)
  
• Anni Kuu Nipponen: Auringonkuori (elokuu)
• Jasmine Mas: Herkuleen veri (heinäkuu)
• Lucy Score: Riley Thorn ja murha naapurissa (elokuu)

 

Hertta:

• Edith Arkko: Samira / Ninni (lokakuu)
• Jacqueline Harpman: En ole koskaan tuntenut miehiä (lokakuu)
• Seanan McGuire: Harhateiden lapset 1) Ovi joka sydämessä (lokakuu)

 

Kirjapaja:

• Ito Ogawa: Paperikauppa Tsubaki (lokakuu)

 

Kumma:

• Matt McMann:  Kammokirjasto - Pako kauhujen kartanosta (syyskuu) 

 

Lastenkeskus:

• Emili Tulila: Tsup ja päläpälä-Leppis (lokakuu)

 

Myllylahti:

• Marja Aho: Chiaroscuro (syyskuu)
• J.S. Meresmaa: Noidanlanka (elokuu)
• Jenni Multisilta: Kuolleet tytöt eivät tanssi (elokuu)
• Mirjami Sirén: Pirstaleiden melodia (syyskuu)

 

Mäkelä:

• Hanna Kökkö: Virhekartasto 1) Aron Vala ja Aaveraiteet (lokakuu)

 

Otava / Karisto:

• Travis Baldree: Kirjakauppoja ja kirouksia (lokakuu)
  
• Ingvild Bjerkeland: Paha (lokakuu)
  
• Holly Black: Vangin valtaistuin (syyskuu)
  
• Briitta Hepo-oja: Viikatetytär (syyskuu)
  
• Leo ja Tuuli Humina: Utelias varvas ja pelastusretki pilvissä (toukokuu)
  
• Holly Jackson: Rachel Pricen paluu (lokakuu) 
• Katri Kauppinen: Laulunpunojat (kesäkuu)
  
• Kazu Kibuishi: Amuletti 4) Vartijoiden neuvosto (kesäkuu) 
  
• Arne Lindmo: Pelkovaara - Varislinnan salaisuus (kesäkuu)
  
• S.K. Rostedt: Mustan tulen laulu (lokakuu)
• Johanna Sinisalo: Joutsenlaulu (syyskuu)
• Yeon Somin: Pieni korealainen keramiikkapaja (toukokuu)
  
• Brynne Weaver: Teurastaja & Mustarastas (elokuu)
  

 

S&S:

• Eva Frantz: Kilpikonnasaari (marraskuu)
• Piia Leino: Hämärän laulu (syyskuu)
• Katherine Randell: Mahdottomia olentoja (kesäkuu)
• Miila Westin: Myyttiset 3) Sammuva valo (syyskuu)

 

Tammi:

• Heather Fawcett: Emily Wilden haltiatiedon opas (syyskuu) 
• Riina ja Sami Kaarla & Anders Vacklin: Lemmikkifrendit 8) Hog (lokakuu)
• Salla Simukka: Neljät syntymäpäivät ja yhdet hautajaiset (syyskuu)
  
• Cristal Snow: Penni Pähkinäsydän ja viimeinen haltijakummi (lokakuu)
  
• Terhi Tarkiainen: Pidä mut (heinäkuu)

 

WSOY:

• Callie Hart: Elohopea (kesäkuu) 
• Mari Luoma: Freya & Eldi: Matka Ejderhaan (elokuu)
• Anniina Mikama: Häkkilintu (syyskuu)
  
• Heidi Nummi: Petovala (lokakuu)
  
• Rebecca Ross: Jumalainen vastustaja (syyskuu)
• Rebecca Ross: Armottomat valat (joulukuu)
• Annukka Salama: Sulamispiste (lokakuu)
  
• V.E. Schwab: Addie LaRuen näkymätön elämä (syyskuu)
• Adam Silvera: Hetki ennen kuolemaa (elokuu)
  

   

   

Top 10 odotetuimmat:

1. Alan Bradley: Hiljaa keinuu hirttoköysi
2. Heather Fawcett: Emily Wilden haltiatiedon opas
3. Laurie Gilmore: Kahvila Pumpkin Spice
4. Jacqueline Harpman: En ole koskaan tuntenut miehiä
5. Callie Hart: Elohopea
   
6. J.S. Meresmaa: Noidanlanka
7. Rebecca Ross: Jumalainen vastustaja
8. Annukka Salama: Sulamispiste 
9. V.E. Schwab: Addie LaRuen näkymätön elämä
10. Miila Westin: Myyttiset 3) Sammuva valo

Pride-lukuhaaste (1.-30.6.2025)

 

Pride-lukuhaaste järjestetään jo yhdeksännen kerran! Kesäkuu on Pride-kuukausi ja sitä voi viettää esimerkiksi lukemalla teemaan sopivaa kirjallisuutta. 

  

Haasteen tarkoituksena on nostaa esille sateenkaarevuutta kirjallisuudessa. Haasteeseen saa lukea mitä vain, kuvakirjoja, lanua, YA:ta, klassikoita, sarjakuvaa, scifiä, fantasiaa, viihdettä, dekkareita, kauhua, historiallista, tietoa, runoja... Yhden tai useamman kirjan, kunhan teoksessa on LGBTIQAP+ hahmoja / teemoja tai sen tekijä on sateenkaareva.

  

Haasteeseen voivat osallistua kaikki kirjasomettajat siinä missä "rivilukijatkin". Kommentoi siis alle, jos olet kiinnostunut osallistumaan! Lukuvinkkejä löytyy esimerkiksi aihetunnisteen sateenkaarikirja takaa. 

  

Sosiaalisessa mediassa voi käyttää aihetunnisteita #pridelukuhaaste, #pridelukuhaaste2025 ja #sateenkaarikirjallisuus.

Minna Canth: Ihmisen kuvia (toim. Minna Maijala)

"Hän odotti aamua ja kärsi; mutta aamu viipyi, 

yön kauhut olivat valloillaan ja poltteen liekit riutunutta ruumista repivät."

  

    

Minna Canth -lukuhaaste täyttää tänä vuonna 10 vuotta eli kyseessä on haasteen 11. kierros.  Voitin Minna Maijalan toimittaman kokoelman Minna Canthin novelleja, Ihmisen kuvia, Minnan juhlavuoden arvonnasta. Muistin omistavani teoksen viimein nyt #minullaoncanthia-haasteen juhlavuoden tiimoilta ja kaivelin sen kirjakokoelmastani luettavaksi. Osan novelleista olen lukenut aikaisemmin (niihin linkit alla) ja tämän vuoden postausta varten valitsin kaksi uutta tutustuttavaksi. 

  

Hiljainen ja kirkas oli talviyö. Luonto nukkui ja ihmiset, luonnon nuorimmat lapset, nukkuivat myös. (s. 41)

  

Kuolevan lapsen tarinan perusidea on tuttu Minna & miehet -sarjakuvasta. Olen kirjoittanut siitä pääsiäisen 2023 lukumaratonin koontipostauksessa seuraavaa (luin tuolloin toisen Canthin tuotantoon pohjaavan sarjakuvan, Välittäjä, jonka esikuvana on ollut Kauppa-Lopo): "Kuoleva lapsi onkin ainoa tuon kokoelman sarjakuva, jonka muistan, ja josta olen Goodreadsissa kommentoinut." Enkä siis lyhyessä kommentissani paljoa tuota sarjisantologiaa kehu, sillä mainitsen siinä vain, että tähän novelliin pohjaava tarina tuntui noudattavan parhaiten Canthin alkuteosta, vaikken sitä entuudestaan tuntenut. Nyt olikin siis kiinnostavaa paikata tuo aukko sivistyksestäni. Novellina Kuoleva lapsi on vain kymmenen sivua pitkä, eli sen lukaisee todella nopsaan. Sisällöltään teksti ei, kuten nimikin vihjaa, ole kuitenkaan kepeää viihdettä. 

  

- Mitä varten lieneekin toiselle ihmiselle täällä annettu niin paljon huolta ja ristiä kannettavaksi. Toinen taas pääsee helpommalla maailmansa läpi.  (s. 46)

  

Kuoleva lapsi on seitsemänvuotias Eevi, joka sairastaa hivutustautia eli mikä ilmeisimmin googlaamisen perusteella tarkoittaa tuberkuloosia tai sitten se on vain yleisilmaus kaikille riuduttaville sairauksille. Eevi sairastui tulirokkoon ollessaan vasta kaksivuotias ja lääkäri sanoi, ettei häntä kannata hoitaa, koska kuolo tulee hänet kuitenkin pian korjaamaan. Toisin kävi ja nyt tyttöraasu on vuosien kärsimisen jälkeen viimein pääsemässä rauhaan. Hänen surkastunut kehonsa muistuttaa häntä-joka-jääköön-nimeämättä ja en tässä mene siihen kuvaukseen, millaista kehogorea Minna on kirjoittanut. Siis todellista kauhuleffamateriaalia, mutta voi, niin niin rehellistä ja uskottavaa, koska tätä tapahtui aikoinaan oikeasti ja tapahtuu edelleenkin. Samaan aikaan siis todella tuttua Minnaa, mutta myös niin odottamatonta ällöttävyydessään. Eli todellakin sisältövaroitus, jos aiot tämän novellin lukea!

  

He olivat kasvaneet kiinni toisiinsa. Sydämmestä sydämmeen meni satoja tuhansia hienoja säikeitä, joita myöten lämmin ja suloinen tunnevirta edestakaisin värähteli. (s. 124)

  

Ystävykset on näistä kahdesta hieman pidempi novelli, mutta sekin vain 16 sivua. Se kertoo kahdesta ystävyksestä, Siiristä ja Sannista, jotka ovat erottamattomat. Heidän ystävyytensä saa särön, kun eräiden tanssiaisten aikaan herra Körner kiinnostuu Sannista. Siiri, joka ei koskaan halua mennä naimisiin, kokee tämän heidän ystävyytensä pettämiseksi. Lienee ylitulkintaa, mutta minulle tästä syntyi sellainen mielikuva, että Siiri ei pitänyt Sannista vain ystävänä, vaan että hänen rakkautensa on syvempää laatua. Kerrotaanhan Siirin kainostelevan toista sukupuolta ja hän suutelee Sannia pariinkin kertaan tulkintani mukaan suoraan suulle, ei poskelle. Olisikin hauskaa tietää, onko muilla lukijoilla tullut tästä LGBTIQA+ fiiliksiä. (Tässäpä oivallinen pohja Canth-fanifiktiolle: "minulla ei ole huulia enää... hän panee ne murskaksi..."!)

  

Hän tällä haavaa melkein vihasi Sannia, eikä voinut kuitenkaan silmiään hänestä ottaa. Kauniimpi, kauniimpi, kauniimpi kuin koskaan ennen hän oli. -- Sanni ei rakastanut häntä niinkuin hän Sannia, se nyt ainakin oli päivän selvää. -- antanut hänelle koko sydämmensä. (s. 127-128)

  

Loppuun tuttuun tapaa muutamia poimintoja vanhoista ilmaisuista:

- "kävertyneiden ohkaisten luiden päällä"

- "oli hapiasti syönyt velliään"

- "yhdessä selvitelleet järkeään"

- kuvertti = kirjekuori

- "vilu ruumista pöyristeli"

Sisällysluettelo:

• Lukijalle
• Minna Maijala: Canthin kirjalliset ihmiskokeet
• Kuoleva lapsi (1887)
• Epäluulo (1891)
• Lääkäri (1981-82)
• Ystävykset (1890)
• Agnes (1892)
• Kauppias Roller (1887)
• Missä onni? (1895)
• Hullu suutari (ajoittamaton)
• Eräänä sunnuntaina (1888)
• Canthin tuotanto

Hyvää Minna Canthin ja tasa-arvon päivää!

  

    

Takakannesta:

Juhlavuottaan viettävä Minna Canth koki kirjailijanroolinsa itselleen kaikkein tärkeimmäksi. Sitä kunnioittaen julkaisemme kirjallisuudentutkija Minna Maijalan toimittaman kokoelman Canthin tuntemattomampia novelleja, jotka kirkastavat hänen kirjailijakuvaansa ja riisuvat hänen päältään 175 vuoden pönäkkyyden.

  

Maijala kertoo kokoelman esipuheessa, kuinka Canthin kertomukset kärsimyksestä pyrkivät tarkoituksellisesti synnyttämään lukijoissa sokkivaikutuksen, jotta he ryhtyisivät vaatimaan yhteiskunnallista muutosta.

  

Canthin novellit kuvaavat tavallisen ihmisen arkea aikana, jolloin normeista poikkeaminen johti usein lääketieteelliseen diagnoosiin. Muotidiagnooseja olivat muun muassa melankolia, hysteria ja hermoheikkous. Canth piti aikansa hermostuneisuuden syynä modernin ajan liian nopeaa kehitystä, joka vaati ihmisiltä jatkuvaa olemassaolon kamppailua. Olemmeko vieläkään oppineet hiljentämään tahtia?

  

Luettu myös täällä: Kirjapöllön huhuiluja, Tuijata. Kulttuuripohdintoja, Tuulevin lukublogi, Kirjakaapin avain

  

Minna Canthin tuotantoa:

   

Näytelmiä:

• Murtovarkaus (1883)
• Roinilan talossa (1885)
• Työmiehen vaimo (1885)
• Kovan onnen lapsia (1888)
• Papin perhe (1891)
• Sylvi (1893)
• Hän on Sysmästä (1893)
• Spiritistinen istunto (1894)
• Anna Liisa (1895)
• Kotoa pois (1895)

  

Novelleja ja pienosromaaneja:

• Hanna (1886)
• Köyhää kansaa (1886)
• Salakari (1887)
• Lain mukaan (1889)
• Kauppa-Lopo (1889)
• Lehtori Hellmanin vaimo (1890)
• Agnes (1892)

Tammi- ja helmikuun luetut

  

Parempi myöhään kuin ei milloinkaan - tammikuun kooste tulee tällä kertaa hieman isommalla viiveellä yhdessä helmikuun kuulumisten kanssa. Lukujumittelu ja kaikenlaiset projektit veivät niin paljon voimia, etten ole vielä postannut edes kaikista viimeisten kahden kuukauden luetuistakaan, saati ottanut edes kuvia kaikista.  

  

Osallistuin tammikuussa neljänä päivänä putkeen erilaisiin kirjallisiin meininkeihin, ensimmäisenä Silent Book Club Oulun miittiin, vedin oman lukupiirini miitin Gabrielle Zevinin teoksesta Huomenna, huomenna ja huomenna (josta ehdin lukea vasta puolet), kimppaluin Spefilukupiirissä Peter Wattsin Sokeanäön ja osallistuin uutukaiseen Japani-lukupiiriin, jossa keskustelimme Sanaka Hiiragin teoksesta Unohdettujen muistojen valokuvaamo. Lisäksi energiaa vei Blogistanian kirjallisuuspalkintojen äänestyksen ja palkintojenjaon järjestely.

  

Helmikuussakin riitti kaikenlaista puuhaa, kävin mm. Silent Book Clubissa ja olen Lauran kanssa kimppalukenut Leena Paasion Blogistanian nuortenkirjallisuuden Kuopuksen voittanutta YA-romaania Meren koskettamat. Helmikuun viimeisenä päivänä nimittäin jaettiin aiemmin äänestetyt Blogistanian kirjallisuuspalkinnot Helsingissä, Rikhardinkadun kirjastossa! Ystävänpäivänä lukumaratonattiin. Luin maratonin aikana yhteensä 15 teosta (2116 sivua), yhden aforismikokoelman, kuusi lasten kuvakirjaa ja kahdeksan sarjakuvaa. Pistin myös pystyyn lukuhaasteen robottiteemalla. Siihen voi osallistua koko vuoden ajan, myös tammikuussa luetuilla kirjoilla. Maaliskuussa puolestaan on luvassa perinteinen Minna Canth -lukuhaaste 19.3. 

  

Tammikuun parhaat lukuhetket tarjoilivat Femokratia, Solut työssä -sarja ja Toilet-Bound Hanako-Kun 2. Kolmen kappaleen ongelma -sarjakuvaversion ensimmäinen osa sen sijaan oli kauniista taiteestaan huolimatta niin omituinen, etten saanut juonesta lainkaan kiinni ja se saikin kuukauden alhaisimman arvosanan, vain 2,5 tähteä. 

  

Helmikuussa puolestaan tuli monta 4,5-5 tähden lukukokemusta sarjakuvista Hollow, Cat + Gamer 2 ja 3, Lightfall 3) Synkkiä aikoja, Anzu and the real of Darkness ja Adieu Birkenau sekä kuvakirjoista Mölymyrsky, Painajaispuoti 4) Kristallikallon tapaus ja TSUP solmussa. Romaaneista lukupiirin kuukauden kirjana ollut klassikko Sininen linna sai myös täydet pisteet! Kehnoimmat hetket vietin puolestaan Pökäleen parissa, joka sai jäätävät 1,5 tähteä

  

Kaikki tammikuussa luetut: (11 kirjaa, 2408 sivua)

• Jessi Jokelainen: Femokratia
• Diana Wynne Jones: Liikkuva linna 
• Kaori Ozaki: Mermaid Prince
• AidaIro: Toilet-Bound Hanako-Kun 2
• Akane Shimizu: Solut työssä 2-3
• Tatsuya Endo: Spy x Family 11-12
• Liu Cixin, XuDong Cai, Jin Cai, Twilight Lu & Silver: The Three-Body Problem - The Comic Edition Vol. 1
• Peter Watts: Sokeanäkö
• Sanaka Hiiragi: Unohdettujen muistojen valokuvaamo
• Isaac Asimov: Teräsluolat 

  

Kaikki helmikuussa luetut: (22 kirjaa, 8255 sivua)

• Tuula Mäkelä: Orava ja myyrä
• Kim Hyun Sook & Ryan Estrada: No Rules Tonight
• Ginette Kolinka, Jean-David Morvan, Victor Matet, Ricard Efa & Cesc F. Dalmases: Adieu Birkenau - Ginette Kolinka’s Story of Survival
• Jenni Varila: Hullu koiramuija
• Rachel Smythe: Lore Olympus 4
• Sophie Souid &Thomas Hjorthaab: Pökäle - Kosto on hirmuinen ja löyhkää kalalta
• Emili Tullila: TSUP solmussa
• Heli Rantala & Netta Lehtola: Mölymyrsky
• J.S. Meresmaa & Meria Palin: Minä en pelkää
• Magdalena Hai & Teemu Juhani: Painajaispuoti - Kristallikallon tapaus
• Santeri Räästi & Matilda Hööpakka: Tinkeri-Inkeri ja karseat kissabileet
• Haley & John Rocco: All the Books
• Aina Aalto (toim.): Viisauden sanoja ystävyydestä kautta maailman
• Salomey Doku: Brielle & Bear - Olipa kerran...
• Mai N. Nguyen: Anzu and the Realm of Darkness
• Remy Lai: Ghost Book
• Tim Probert: Lightfall 3) Synkkiä aikoja
• Wataru Nadatani: Cat + Gamer 2-3
• Shannon Watters, Branden Boyer-White & Berenice Nelle: Hollow
• Jennifer Dugan & Kit Seaton: Full Shift
• L.M. Montgomery: Sininen linna

  

Helmet-lukuhaasteessa suoritetut kohdat: 

  

2. Fantasiakirja - Diana Wynne Jones: Liikkuva linna

6. Kirjassa on prologi eli esipuhe - Peter Watts: Sokeanäkö

9. Kirjassa on konflikti - Isaac Asimov: Teräsluolat 

10. Kirjassa käydään elokuvissa - L.M. Montgomery: Sininen linna

23. Pidät kirjan nimestä - Sanaka Hiiragi: Unohdettujen muistojen valokuvaamo 

  

  

Maaliskuun lukupinossa: (tähdellä merkityt saatu arvostelukappaleena kustantajalta)

• Nicholas Binge: Nousu*
• Sarah Brooks: Harkitsevaisen kulkijan matkaopas Takamaille*
• Peter Brown: The Wild Robot
• Minna Canth: Ihmisen kuvia
• Mari Laaksonen: Miksi joet juoksevat*
• Tiia Mattila: Humalan soundtrack*
• Anne Muhonen: Kuuden kättelyn sääntö
• Ulla Onerva: Hattaradilemma*
• A.J. Ryan: Verenpunainen sumu*
• Emi Yagi: Venus ja minä*

Minna Canth -lukuhaaste 19.3.2025

  

Aloitin Minna Canth -lukuhaasteen 10 vuotta sitten, eli tällä kertaa kyseessä on jo haasteen 11. kierros! Liity siis mukaan 19.3. Canthin syntymäpäivän sekä tasa-arvon päivän juhlintaan. Vaatimus tasa-arvoisuudesta ja pyrkimys kohti parempaa maailmaa on tänä vuonna vielä tärkeämpää kuin koskaan aikaisemmin.

  

Haastan mukaan kaikki kirjoista somettavat lukemaan paitsi Canthin kirjoittamia teoksia, myös fiktiota ja faktaa, jossa tavalla tai toisella Canth on mukana. Lukuvinkkejä voi poimia esimerkiksi näiden blogissa esiteltyjen teosten joukosta. 

  

Osallistu mukaan kommentoimalla tähän postaukseen. Juttujen julkaisupäivä on 19.3.2024. Jätäthän minulle linkin haastepostaukseesi tai kommentoi lukemasi teos/teokset. Haasteen aihetunniste on #minullaoncanthia. Tässä postauksessa olevaa kuvaa saa käyttää omissa julkaisuissa.

  

Mukana haasteessa:

• @hurskatti
• Kulttuuri kukoistaa
• @kummastus
• Kirjasähkökäyrä
• Tainan ja Tommin aarrearkku
• Tuulevin lukublogi
• Yöpöydän kirjat

Ystävänpäivän lukumaraton 14.-16.2.2025

  

Lukumaratonin ohjeet:

• Varaa luettavaa. Hyviä maratonteoksia ovat esimerkiksi novellikokoelmat ja sarjakuvat, mutta myös kesken olevan romaanin jatkaminen tai uuden aloittaminen toimivat mainiosti.
• Voit julkaista somessa lukupinon esittelyn tai valita luettavaa fiiliksellä maratonin aikana. Instagramin kohokohdistani löytyy pohjia, joita voi täyttää maratonin aikana ja sen jälkeen.
• Lukuaikaa maratonille varataan yleensä 24 tuntia, mutta moni lukee intensiiviesti koko viikonlopunkin.
• Voit valita itsellesi sopivan 12, 24, 48 tai vaikka 72 tunnin ajanjakson, jonka aikana luet ja kirjaat ylös lukemiesi kirjojen sivumäärän tai kuunnellut tunnit ja pidät listaa luetuista teoksista.
• Taukojen pitäminen on lämpimästi suositeltavaa, mutta ne sisältyvät kokonaisaikaan. Muista siis syödä, nukkua, ulkoilla ja lepuuttaa silmiä riittävästi, jotta lukuinto säilyy!
• Kaikki kirjallisuuden genret ja lajit lasketaan mukaan, niin paperi- kuin ääni- ja e-kirjoina.
• Maratonin lopuksi voit julkaista koontipostauksen, jossa kerrot luetun sivumäärän tai kuunnellun ajan, sekä luetut kirjat.
• Voit myös seurata muiden lukumaratonia, aihetunnisteena käytössä ovat #lukumaraton ja #ystävänpäivänlukumaraton.
• Ja lopuksi, maraton ei ole kilpailu siitä kuka lukee eniten sivuja, vaan lupa upota kirjojen maailmoihin!

Robotti-lukuhaaste (1.1.-31.12.2025)

  

Julkaisin Instagramissa uuden vuoden kestävän lukuhaasteen. Mikä olisikaan parempi syy laittaa ilmoille lukuhaaste kuin se, että huomaa lukupinoon kertyneen useamman teoksen samankaltaisilla teemoilla. Näin sai alkunsa #robottilukuhaaste25.

  

Tässä bingomuotoisessa lukuhaasteessa aikaa on koko vuosi, takautuvasti myös tammikuu sen alusta asti. Ruutuja on vain yhdeksän, eli sen kokonaankin täyttäminen ei ole liian vaikeaa. Lukuvinkit (ja termien selitykset) löytyvät IG-tilini kohokohdista! En jakanut niitä bingoruutujen teemojen mukaisesti, mutta jos jokin kohta tuottaa vaikeuksia, niin aina voi kysyä.

  

Blogistanian kirjallisuuspalkintojen 2024 voittajat

  

Somen kirjavaikuttajat ovat puhuneet ja valinneet vuoden 2024 parhaat kirjat äänestyksellä

  

Blogistanian kirjallisuuspalkinto jaettiin tänä vuonna viidessä kategoriassa, Blogistanian Finlandia parhaalle kotimaiselle kirjalle, Blogistanien Globalia parhaalle käännösteokselle, Blogistanian Kuopus parhaille lasten- ja nuortenkirjalle ja Blogistanian Tieto parhaalle tietoteokselle. Blogistanian Kuopus jaettiin tänä vuonna ensimmäistä kertaa niin lasten- kuin nuortenkirjalle omina kategorioinaan, aiempina vuosina molemmat ovat olleet yhdessä.

  

Äänestykseen osallistui 59 kirjasomettajaa eri alustoilta, joukossa oli kirjabloggaajia, kirjagrammaajia, kirjatubettajia sekä ensimmäistä kertaa myös Goodreadsin käyttäjiä. 

  

Palkintojenjako on Rikhardinkadunkirjastossa 28.2. klo 17.

    

  

Blogistanian Finlandia

Pajtim Statovcin Lehmä synnyttää yöllä (Otava)

Blogistanian Finlandia tulokset @sivujasivuja

Blogistanian Globalia

Chi Ta-wein Kalvot (Hertta, suom. Rauno Sainio)

Blogistanian Globalian tulokset @saanainthemaking

Blogistanian lastenkirjallisuuden Kuopus

Salla Simukan ja JP Ahosen Poika ullakolla, poika kellarissa (Tammi)

Blogistanian lastenkirjallisuuden Kuopuksen tulokset @inspiraationjaljilla

Blogistanian nuortenkirjallisuuden Kuopus

Leena Paasion Meren koskettamat (WSOY)

Blogistanian nuortenkirjallisuuden Kuopuksen tulokset Yöpöydän kirjat / @neriumblack

Blogistanian Tieto

Sissi Penttilän ja Aku Varamäen Planetaarinen vaatekaappi (Gummerus)

Blogistanian Tiedon tulokset Amman lukuhetki / @amman_lukuhetki

Blogistanian nuortenkirjallisuuden Kuopus 2024 - Äänestyksen tulokset

  

Somen kirjavaikuttajat ovat äänestäneet vuoden 2024 parhaat kirjat. Nuortenkirjallisuuden Kuopuksen voittajaksi äänestettiin Leena Paasion Meren koskettamat (WSOY).

  

Suomalaiset kirjasomettajat eli bloggaajat, tokkaajat, grammaajat, tubettajat ja ensimmäistä kertaa myös Goodreadsin käyttäjät valitsivat vuoden 2024 parhaat nuortenkirjat äänestyksellä 27.-31.1.2025. Blogistanian nuortenkirjallisuuden Kuopus -palkinnon voittajaksi äänestettiin huimalla pistesaaliilla Leena Paasion Meren koskettamat (WSOY). Täpärästi toiselle sijalle jäi Annukka Salaman Asioita joista en tiennyt pitäväni (WSOY) ja kolmanneksi kipusi Taina Niemien Ämpärikesä (Otava). 

  

Blogistanian Kuopus -palkinto jaetaan kolmannentoista kerran, mutta tänä vuonna lasten- ja nuortenkirjoja äänestettiin ensimmäistä kertaa omissa kategorioissaan. Kirjavaikuttajat äänestivät suosikkinsa vuonna 2024 julkaistuista suomen-, ruotsin- ja saamenkielisistä sekä näille kielille käännetyistä lasten- ja nuortenkirjoista. Äänestykseen osallistui 34 äänestäjää eri alustoilla. Ääniä annettiin kaikkiaan 30 teokselle. Hylättyjä ääniä tuli kahdeksan, syynä kirjan väärä  ilmestymisvuosi, äänestyskategoria tai julkaisun kieli, puuttuva tai väärä linkki (kuten linkittäminen teoksen Goodreads-sivulle oman arvion sijaan). 

  

Palkintojenjakotilaisuus on 28.2. klo 17 Rikhardinkadun kirjastossa Helsingissä.

  

Blogistanian Finlandia tulokset @sivujasivuja

Blogistanian Globalian tulokset @saanainthemaking

Blogistanian lastenkirjallisuuden Kuopuksen tulokset @inspiraationjaljilla

Blogistanian Tiedon tulokset Amman lukuhetki / @amman_lukuhetki

  

  

Otteita kirjavaikuttajien postauksista: 

Leena Paasio: Meren koskettamat (29 pistettä)

  

"Leena Paasion kirjoissa tykkään siitä, että vaikka niissä käsitellään vakaviakin asioita, on myös paljon semmoista mukavaa arjen ja nuorten elämän kuvausta. Tästä kirjasta tuli myös kunnon saaristokaipuu!"

- @kirjakolahdus

  

"Kirjan nuoret ovat aivan ihania kuten nuoret ovat; herkkiä, suloisia ja vahvasti tuntevia, mutta myös fiksuja ja tiedostavia. Kirjan aikuiset ovat viisaita, ymmärtäviä ja tilaa kuin tukeakin antavia. Tällaisesta kirjasta jää niin hyvä mieli, ja kaltaiseni hahmovetoinen lukija tykästyi ihan hirveästi käytännössä kaikkiin henkilöhahmoihin."

- @lempilukemisto

  

"Tykkäsin tosi paljon tavasta käsitellä luontosuhdetta!"

- @sivujasivuja

  

Annukka Salama: Asioita joista en tiennyt pitäväni (25 pistettä)

  

"Annukka Salaman Asioita joista en tiennyt pitäväni -- herttinen sentään -- en edes osannut varautua siihen, kuinka voimakkaan lukukokemuksen kohtalaisen viattoman näköinen teos sisäänsä piilottikaan. -- tässä oli aivan hurmaava, vatsanpohjaa kutkuttava tunnelma jo heti alkusivuilta lähtien ja hahmot, joihin on uskomattoman helppo samaistua."

- Yöpöydän kirjat

  

"Näissä Salaman kirjoissa koukuttaa aina eniten hahmot ja erityisesti dialogi, joka on aitoa ja herkullista"

- Inna Goodreadsissa

  

Taina Niemi: Ämpärikesä (10 pistettä)

  

"Kesäloman vapautta, ihmissuhdekipuilua, pinnan alla kuplivia salaisuuksia. Tätä kaikkea on Taina Niemen hurmaava Ämpärikesä -- Yhden elämänvaiheen päättymiseen liittyvät haikeus ja siihen sekoittuva riemu tavoitetaan tekstissä upeasti."

- @tarinannuppuja

  

"kertojanäänien lisäksi tarinassa pyörii monia muita henkilöitä, joiden suhteet toisiinsa muodostavat Ämpärikesän henkilöistä sellaisen vyyhdin, ettei kokonaisuus tunnu joukolta irrallisia tapahtumia, vaan hyvältä kokonaisuudelta pikkukaupungin elämää. -- Lopputulos on jännittävä, lukemaan houkutteleva ja oikealta elämältä maistuva. Nuorten vaikeudet ovat uskottavia ja arkisia, toisaalta juuri sopivan dramaattisia ja vaikeita."

- Mikko / Kirjavinkit

    

---

  

Muut ääniä saaneet kirjat: 

• Anne-Maija Aalto: Unohdettujen kirja (Otava)
• Niklas Ahnberg: Poika joka nousi kuolleista (Aula & Co)
• Katri Alatalo: Kesäkuu (Hertta)
• Edith Arkko: Aurora/Eino (Hertta)
• Johanna Auranheimo: Ysit (Tammi)
• Leigh Bardugo: Kuninkaan arvet (Aula & Co, suom. Meri Kapari)
• Jennifer Lynn Barnes: Salainen perijätär (WSOY, suom. Aila Herronen)
• Holly Black: Kiltti tyttö, kohta kuollut (Otava, suom. Leena Ojalatva)
• Salomey Doku: Brielle & Bear - Olipa kerran... (Otava, suom. Viivi Ängeslevä)
• Simon James Green: Heartbreak boys (Otava, suom. Lotta Sonninen)
• Sini Helminen: Kunnes kuolen (Myllylahti)
• Briitta Hepo-oja: Amalia A ja kosmiset kiemurat (Otava)
• Ida Jauhiainen: Ehkä tää tästä (Avain)
• Jani Kiiskilä: Huppu kasilla (Otava)
• Satu Leisko: Varjotarha (Avain)
• Aino Leppänen: Luk(i)ossa (Myllylahti)
• Päivi Lukkarila: Skutsi (Nokkahiiri)
• J. S. Meresmaa: Poika valkean, renki raudan (Myllylahti)
• Eveliina Mulenga: Näkyvä, näkymätön Rakkaus (Books on Demand)
• Alice Oseman: Heartstopper 5 (Tammi, suom. Oona Juutinen)
• Elina Pitkäkangas: Naraka (WSOY)
• Pinja Sanaksenaho & Sari Luhtanen: Aurora (Otava)
• Adam Silvera: Ensimmäinen viimeinen päivä (WSOY, suom. Outi Järvinen)
• Ellen Strömberg: Ei alkua ei loppua (Kustantamo S&S, suom. Eva Laakso)
• Satu Tammela: Murtumia (Kaarna Kustannus)
• Dess Terentjeva: Zeno (WSOY)
• Arndís Þórarinsdóttir & Hulda Sigrún Bjarnadottir: Maailman lopun saari (WSOY, Marjakaisa Matthíasson)

Kirjabloggaajien klassikkohaaste osa 20 | Isaac Asimov: Teräsluolat

"– See äf ee? Mitä se tarkoittaa?

– Hiilen ja raudan kemialliset merkit, ei muuta. Ihmiselämän pohjana on hiili ja robotit taas on rakennettu raudasta. On käytännöllistä puhua C/Fe:stä tarkoittaessa kulttuuria, jossa molempien parhaat puolet yhtyvät tasaveroiselta mutta rinnakkaiselta pohjalta."

  

  

Robotti-lukuhaaste: Robotiikan kolme lakia. Klassikkohaasteen 20. kierroksen vetäjänä toimii Tuulevin lukublogi.

  

Isaac Asimovin tuotanto on aina kiinnostanut minua, osittain ehkä 2004 ilmestyneen I, Robot -elokuvankin takia. Olikin siis yllätys, kun jossain vaiheessa aloin tutkimaan tuon scifin klassikkojen kirjoittajan tuotantoa ja mikään yksittäinen kirja ei ole suoraan ollut leffan pohjalla, vaan enemminkin siihen oli poimittu ideatasolla juttuja useammasta teoksesta. Toki Asimovin tuotannossa on jopa teos nimeltään I, Robot, mutta käsittääkseni se on novellikokoelma, eikä senkään sisältö ole yhtenevä elokuva idean kanssa, vaikka sen pohjalta on kyllä kirjoitettu aikoinaan käsikirjoitus. 

  

– Meidät kaikkiko korvattaisiin toisilla? Pötyä. Niin paljon harjaantuneita ammattimiehiä ei ole olemassakaan. 

– R:iä, poliisipäällikkö tokaisi. – Niitä on olemassa. 

– Mitä? 

– R. Sammy on vain alkua. Hän juoksee asioita. -- On olemassa R:iä jotka pystyvät tekemään sinun työsi ja minun, Meidät voidaan alentaa. Älä luulekaan mitään muuta.

--

Baley kysäisi: – Milloin tällainen syrjäytteleminen oikeastaan on alkanut? 

– Sinä olet nyt hiukan naiivi, Lije. Sitä on tapahtunut koko ajan. Sitä on tapahtunut kaksikymmentäviisi vuotta, siitä lähtien kun avarauuslaiset tulivat. Sinä kyllä tiedät sen. Se alkaa vain nyt ulottua ylemmäksi, siinä kaikki. (s. 14)

  

Pähkäilin pitkään lukisinko ensimmäisen osan Robotti- vai Säätiö-sarjasta, ja päädyin lopulta valitsemaan Robotti-sarjan ensimmäisen osan, vuonna 1953 jatkokertomuksena ja 1954 kirjana ilmestyneen, 1974 suomennetun Teräsluolat, josta löytyy peräti kappaletta Oulun kirjastoista. Tässä vaikutti olevan lähimpänä yksittäisenä teoksena samaa I, Robotin kanssa, onhan tässä isona juonena murhan selvittely. Toisin sanoen tämä on scifidekkari! Päähenkilö on 44-vuotias siviilipukuinen etsivä Elijah Baley, lempinimeltään Lije. Hän saa partnerikseen Daneel Olivaw nimisen Avaruuskaupungin nimeämän henkilön. Paitsi että Daneel on robotti, ei ihminen. 

  

Baley osoitti yhtä [kuvaa] ja sanoi yllättyneenä: – Et kai tuossa ole sinä? 

R. Daneel vastasi: – En, Elijah, se on minun suunnittelijani, tohtori Sarton.

--

– Hän loi sinut omaksi kuvakseen? Baley kysyi ivallisesti, mutta hän ei saanut vastausta eikä rehellisesti puhuen oikeastaan odottanutkaan. Raamattua ei ulkomaailmoissa luettu juuri ollenkaan. (s. 93-94)

  

Kuten elokuvassakin, murhattu on ollut robotiikan asiantuntija. Hän on ulkomaailmasta, toisin sanoen toisella planeetalla asuvan ihmisyhteisön jäsen ja hienompien robottien rakentaja kuin mihin Maassa ollaan totuttu. Daneel meneekin aivan ihmisestä. Daneelin hahmossa on paljon samaa kuin I, Robotin Sonnyssa, mutta nimensä se on saanut kai toisen robotin, poliisilaitoksen "juoksupojan" Sammyn mukaan. Lije miettii usein ärtynenä, mihin robotteja edes tarvitaan, kun ihminenkin voisi tehdä samat asiat. Ja siinä missä Sonny on kuin riisipaperiin kääritty mallinukke, Daneel on niin paljon ihmismäisempi (jopa vaatteiden alta). Se voi jopa simuloida syömistä, joskin joutuu tyhjentämään ruokapussinsa pian toiminnan jälkeen, jottei alkaisi tuoksua mädäntyneeltä. 

  

Hän oli tottunut toimistossa olevan R. Sammyn kaltaisiin robotteihin. Hän oli odottanut tapaavansa olion, jonka iho olisi ollut kovaa ja kiiltävää muovia, väriltään miltei elottoman valkoista. Hän oli kuvitellut näkevänsä kasvot, joille olisi viritetty luonnoton typerän hyväntahtoinen ilme. -- R. Daneelissa ei ollut mitään sellaista. (s. 29)

  

Lije on melkoisen robottivastainen (vrt. Almost Human -tv-sarja ja Detroit Become Human -peli, kummassakin on samanhenkinen poliisihahmo), koska ne varastavat työt ihmisiltä, mutta pitkin tarinaa hän tutustuu kumppaniinsa paremmin ja alkaa ymmärtää keino-olentojakin. Ja ehkä jopa haaveilemaan paremmasta maailmasta, koska joutuu ajattelemaan itselleen tuttuja asioita selittäessään niitä Daneelille. Samaan aikaan hän syyttää robottia luojansa murhaamisesta ei vain kerran vaan peräti kahdesti. Tällainenkin kohtaus löytyy I, Robotista. Asimovin vaikutus scifikirjallisuuteen on kiistämätön, kehittihän hän robotiikan kolme lakiakin, joihin on sen jälkeen viittailtu muidenkin kirjailijoiden tuotannoissa.

  

1. Robotti ei saa vahingoittaa ihmisolentoa tai laiminlyönnein saattaa tätä vahingoittumaan.
2. Robotin on noudatettava ihmisolentojen sille antamia määräyksiä, paitsi jos ne ovat ristiriidassa Ensimmäisen pääsäännön kanssa.
3. Robotin on suojeltava omaa olemassaoloaan, kuitenkin siten, että sen toimet eivät ole ristiriidassa Ensimmäisen ja Toisen pääsäännön kanssa.

  

Asimovin naiskuva sen sijaan on kovin köykäinen, eikä naisia juurikaan kirjassa nähdä. Lije kuvaa kuinka Raamatun paheellisen naisen Jezebelin mukaan nimetty vaimonsa ei juurikaan ole muuttunut avioliiton aikana, mutta listaa kuitenkin kuinka tämä on nykyään pyöräkkäämpi, ryppyisempi ja hiuksetkin ovat menettäneet nuorekkuutensa. Lije kutsuu vaimoaan vauvamaiseksi, kun tämä on peloissaan, sekä käskee tätä olemaan kiltti tyttö ja rauhoittumaan. Jessien on myös meikattava itsensä edustuskuntoon, ennen kuin he pääsevät lähtemään poliisilaitokselta.

  

Hänen kosketuksessaan ja liikkeissään oli sitä herkkyyttä ja suloa, jota naiset eivät näytä menettävän edes suurimman ahdingon hetkinä. (s. 189)

  

Oikeassa elämässään kirjailija oli varsinainen käppäukko, sillä hän nautti suuresti naisten lähentelystä ja kähmimisestä. Sain kuulla tästä hänen puolestaan, kun olin puolivälissä kirjaa ja se kyllä huomattavasti hidasti kirjan etenemistä. Kieleltään teos on kuitenkin yllättävän helppolukuinen, mitä nyt välillä käytetään hieman vanhahtavia sanoja ja lauserakenteita - onhan käännöskin jo yli 50 vuoden takaa. Samoin ajatonta oli erään kauppaan sijoittuvan konfliktin kuvaus, koska kyseessä on pesunkestävä Karen.

  

– Luuletteko te että minä antaisin niiden kosketella minua kylmillä rasvaisilla sormillaan? Minä luulin tänne tullessani että minua kohdellaan kuin ihmistä. Minä olen tämän kaupungin kansalainen. Minulla on oikeus vaatia, että minua palvelevat ihmiset.

--

– Jos olisitte suostunut palveltavaksi, olisitte jo ulkona. Te rettelöitte aivan turhista. Olkaapa nyt ihmisiksi.

--

– Minä olen kovaa työtä tekevä nainen ja minulla on omat oikeuteni.

Hänen suustaan valui sanoja tasaisena loputtomana virtana. (s. 35-36)

  

Parasta antia Asimovin luomassa maailmassa ovat sen yhtäaikainen tuttuus sekä ne isommat ja pienemmät asiat, jotka ovat toisin. Autojen tai muiden kulkupelien sijaan paikasta toiseen siirrytään käytännössä liukuhihnoja pitkin. Ihmiskunta on rakentanut Maahan kaupunkeja, ja sanan merkitys on aivan toinen kuin miten me sen ymmärrämme. Kaupungit ovat enemmänkin osavaltion kokoisia  massiivisia rakennelmia ja ne on katettu, mistä teoksen nimi Teräsluolat tulee. Harva tietää millaista on elää paikassa, jossa katto ei ole aina pään yllä eli voi nähdä taivaan ja tähdet sekä tuntea tuulen ihollaan. Tämä on varmasti osittain samankaltaista massojen hallintaa kuin portaat Siilossa. Ei voi haaveilla pois loppuun kulutetulta planeetalta pakenemista johonkin toiseen viidestäkymmenestä asutusta maailmasta, jos ei ole koko ajan avointa taivasta siitä kapeasta mahdollisuudesta muistuttamassa. 

  

Hän oli neljänkymmenenneljän vuoden ikään ehdittyään vain harvoin nähnyt sadetta, tai mitään muitakaan luonnonilmiöitä, jos niikseen tuli.

--

– Nykyelämän ongelmat juontuvat siitä, että me olemme irtautuneet luonnosta.

--

Maan asukasluku voisi kasvaa biljoonaan tai kahteen. Miksi ei voisi? Oli ollut aika, jolloin nykyistä kahdeksan miljardin määrää olisi pidetty mahdottomana. -- Maa olisi, ja tulisi olemaan, hiuskarvan paksuuden päässä täydellisestä katastrofista, mikäli yhteenkin koko aurinkokunnan laajuisen mekanismin osaan tulisi pienikin vika. (s. 8 ja 178-179)

  

Tapahtumat sijoittuvat New Yorkiin, mutta tämä 300-vuotias kaupunki on vain sama vain nimen tasolla kuin se meidän tuntemamme - sen paikalla on nimittäin ollut samannimisiä kaupunkeja jo 3000 vuoden ajan. Olemme siis hyvän matkaa tulevaisuudessa. Elämä teräksen ja betonin muodostamissa onkaloissa on hyvin rajoitettua. Ruokakin koostuu enimmäkseen hiivasta, onhan ruokittavia suita jo kahdeksan miljardia (tämä määrähän meitä on oikeasti tällä hetkellä, kirjan kirjoittamisaikana vasta kolme miljardia), vaikka lisääntymistäkin kontrolloidaan. Ulkomaailmoissa ihmisillä puolestaan on ongelmana alhainen lisääntyminen, koska elinikää on keinotekoisesti muokkaamalla saatu pitenemään satoihin vuosiin. Kirjan yhteiskunta herättelee todella paljon ajatuksia myös siitä maailmasta, missä elämme nyt, niistä päätöksistä joita hallituksemme tekevät ja mihin suuntaan planeettamme asiat ovat menossa esimerkiksi ilmastollisesti sekä väestönkasvullisesti. 

  

Joskus tulisi päivä jolloin kaikista kaupunkien käytössä olevista keinoista huolimatta kalorien määrä henkilöä kohti laskisi toimeentulominimin alapuolelle.

--

Hallitus oli sanonut näitä asioita kasvukivuiksi. Hallitus oli pudistellut surullisena päätään ja vakuuttanut kaikille, että välttämättömän sopeutumiskauden jälkeen jokaiselle olisi tarjolla uusi ja parempi elämä.

--

Pelkkä asuminen nykyaikaisessa kaupungissa varmisti perustoimeentulon niillekin, jotka oli alennettu kokonaan arvottomiksi. Miten niukka tämä toimeentulo oli, sen hän tiesi liiankin hyvin. -- Silti kukaan, oli hänen asenteensa miten filosofinen tahansa, ei kyennyt tyynesti luopumaan etuoikeuksistaan kerran ne saatuaan. (s. 25, 31 ja 112-113)

  

Kirjoitustyyliltään tämä on hyvin helppo, ellei jopa köykäinen, paljoa ei tapahdu ja kuvailua on maltillisesti, mitään kovinkaan haastavia konsepteja ei esitetä robottien positroniaivojen lisäksi ja niistäkin mainitaan hyvin kepeästi ohimennen. Toisin sanoen jopa kaltaiseni humanisti pysyi hyvin kärryillä. Jos puolestaan haluaa todella haastavan scifiteoksen, silloin kannattaa lukea mieluummin vaikka Andy Weirin Operaatio Ave Maria tai Peter Wattsin Sokeanäkö, niissä on tiedejargonia riittämiin. Oli ihan viihdyttävää tutustua tähän robottiklassikkoon, vaikkei se kirjana niin kummoinen ollutkaan. Onneksi lukeminen ei kuitenkaan pakkopullaksikaan muodostunut, vaikkei tästä osasta paljoa varmaan tule mieleen jäämään. Sarjan myöhemmät osat ovat saaneet paljon kehuvampia arvioita, että ehkä joskus tulee katkettua näiden parissa, mutta se ei varmasti tule tapahtumaan aivan lähitulevaisuudessa. 

  

– Minä kyllä tunnen ne tyypit, joista tulee medievalisteja. He ovat pehmeää, unelmoivaa väkeä joista nykyelämä tuntuu liian raskaalta ja jotka pakenevat menneisyyden ihanteelliseen maailmaan, jota ei koskaan ole edes ollut olemassa.

--

– Ihmiset joskus erehtyvät luulemaan omia vikojaan yhteiskunnan vioiksi ja haluavat uudistaa kaupungit, koska he eivät pysty uudistamaan itseään. (s. 182-183 ja 191)

Asimovin ohjeistama lukujärjestys Robotti- ja Säätiö-sarjojen teoksille:

1. Teräsluolat (The Caves of Steel, 1954)
2. Alaston aurinko (The Naked Sun, 1957)
3. Aamunkoiton robotit (The Robots of Dawn, 1983)
4. Robotit ja Imperiumi (Robots and Empire, 1985)
5. Avaruuden merivirrat (The Currents of Space, 1952)
6. Tähdet kuin tomua (The Stars, Like Dust, 1951)
7. Pebble in the Sky (1950)
8. Säätiön alkusoitto (Prelude to Foundation,1988)
9. Kohti Säätiötä (Forward the Foundation, 1993)
10. Säätiö (Foundation, 1951)
11. Säätiö ja Imperiumi (Foundation and Empire, 1952)
12. Toinen Säätiö (Second Foundation, 1953)
13. Säätiö veitsen terällä (Foundation´s Edge, 1982)
14. Säätiö ja Maa (Foundation and Earth, 1986)

  

  

Klassikkohaasteeseen lukemani kirjat:

      

William Golding: Kärpästen herra

L.M. Montgomery: Annan nuoruusvuodet

George Orwell: Vuonna 1984

C.S. Lewis: Velho ja leijona

Tove Jansson: Näkymätön lapsi

Arthur C. Clarke: Lapsuuden loppu

Ursula K. Le Guin: Pimeyden vasen käsi

Minna Canth: Papin perhe

Kate Chopin: Herääminen

Octavia E. Butler: Aamunkoitto

Aili Somersalo: Mestaritontun seikkailut

Robert C. O'Brien: Tohtori L - Vieras kuolleesta maailmasta

James Herriot: Kaikenkarvaiset ystäväni

Vonda N. McIntyre: Unikäärme

Otfried Preussler: Mustan myllyn mestari

Brian Jacques: Soturi Matiaksen miekka

Waldemar Bonsels: Maija Mehiläinen

John Marsden: Tomorrow, When the War Began

Michael Ende: Momo - Merkillinen tarina harmaista herroista

ja tytöstä, joka antoi ihmisille takaisin ajan

      

Arvosana:

        

Takakannesta:

Avaruuskaupungin johtava tiedemies oli murhattu. Etsivä Lije Baley ei lainkaan pitänyt ajatuksesta, että hänen apunaan murhan tutkimuksissa olisi avaruuslainen.
  
Vielä vähemmän hän oli innostunut saadessaan tietää, että etsivä Olivaw oli robotti, ulkomuodoltaan ja toiminnoiltaan täysin ihmisen kaltainen, mutta ilman inhimillisiä puutteita. Ja nyt se oli pantu tutkimaan suunnittelijansa kuolemaa!
  
Miksi tiedemies oli murhattu? Oliko murhaaja ihminen vai robotti, avaruuslainen vai maan asukas? Vastaukset oli löydettävä nopeasti jättiläiskaupungin valtavasta teräsluolasta, sillä kysymyksessä oli enemmän kuin yhden miehen kuolema.

  

Suomentanut: Matti Kannosto, 259 sivua, Kirjayhtymä 1974

  

Alkuperäinen nimi: The Caves of Steel (1953)

  

Luettu myös täällä: Nörttitytöt, Jokken kirjanurkka

Blogistania 2024 -äänestys alkaa nyt, tule mukaan vaikuttamaan!

  

Blogistanian kirjallisuuspalkinnot 2024 – näin äänestät

  

Voit äänestää vuonna 2024 ilmestyneitä kirjoja, joista olet julkaissut arvion blogissa, Instagramissa, Goodreadsissa, YouTubessa tai TikTokissa. Kirjoja äänestetään viidessä kategoriassa, mukana ovat tuttuun tapaan Finlandia kotimaisille kirjoille, Globalia käännösteoksille ja Tieto tietokirjoille, mutta tänä vuonna Kuopus -palkinto jaetaan ensimmäistä kertaa sekä lasten- että nuortenkirjalle! 

  

Jos et ole varma, mihin kategoriaan kirja kuuluu, tarkista luokitus kustantajan, kirjakaupan tai kirjaston sivuilta ja voit aina kysyä myös vastuusomettajilta, kuten myös linkittämiseen liittyvissä ongelmatilanteissa. Tarkempia kategoriakohtaisia ohjeita löydät äänestyslomakkeesta.

  

Kategorioiden vastuusomettajat ovat:

• Blogistanian Finlandia: @sivujasivuja
• Blogistanian Globalia: @saanainthemaking
• Blogistanian lastenkirjallisuuden Kuopus: @inspiraationjaljilla
• Blogistanian nuortenkirjallisuuden Kuopus: Yöpöydän kirjat / @neriumblack
• Blogistanian Tieto: Amman lukuhetki / @amman_lukuhetki

   

Osallistu äänestykseen lomakkeen kautta 27.–31.1.2025 välisenä aikana. Tulokset julkaistaan vastuusomettajien tileillä 3.2.2025 klo 10. Pidäthän antamasi äänet salaisina äänestyksen loppumiseen saakka, mutta sen jälkeen voit julkaista oman äänestyspostauksesi blogissa tai somessa.

  

Klikkaa äänestyslomakkeeseen tästä